Miten epävarmuus vaikuttaa yrityksen hallitustyöhön?

Perinteisesti hallitustyötä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: 1.) juridiikan ja riskienhallinnan näkökulmasta, jossa korostuu valvonta ja vastuu, ja 2.) strategianäkökulmasta, jossa korostuu visionäärisyys ja kyky muutokseen. Tampereen yliopiston yritysoikeuden tenure track -professori Janne Ruohonen painottaa kummankin näkökulman merkitystä hallitusjäsenen työssä.

– Pitkään jatkuneen vakaan kauden jälkeen eletään vaikeasti ennustettavissa olosuhteissa, joissa tarvitaan vahvaa asiantuntemusta. Mielestäni eri näkökulmien keskinäiset painotukset vaihtelevat erilaisissa tilanteissa, mutta kummankin näkökulman pitäisi olla läsnä jokaisen hallitusjäsenen roolissa.

– Meillä tuntuu paikoitellen vallitsevan kummallinen ajatus siitä, että ”eteenpäin katsova hallitustyö” linkittyisi vain hallitustyön strategiseen puoleen. Tosiasiassa eteenpäin suuntaava ja ennakoiva ajattelu on hallitustyön juridisen puolen tarkastelussa ihan keskiössä eli erilaisiin skenaarioihin on valmistauduttava ennakoivasti juridisesti kestävällä tavalla.

Tulevaisuuden hallitustyössä korostuu johdon huolellisuusvelvollisuus

Ruohosen mukaan hallitusten on siis tulevaisuudessa pystyttävä entistä paremmin tunnistamaan työskentelyssään kombinaatio, jossa yhdistyvät strategian, riskienhallinnan ja juridiikan elementit. Epävarmat olosuhteet voivat tarjota yhtiöiden hallituksille myös mahdollisuuden tarkastella asioita uudesta vinkkelistä ja sitä kautta uudistaa ja monipuolistaa yhtiön toimintaa. Kyse on yritysten keskeisestä menestystekijästä, jonka avulla ei ainoastaan säilytetä arvoa vaan pystytään luomaan uutta arvoa muuttuvissa olosuhteissa.

– Epävarmuuden vallitessa yrityksen kilpailuedun saavuttaminen on monesti myös punnintaa riskinottohalukkuuden ja erilaisten vastuuriskien välillä. Tällaisessakin ristipaineessa pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, joilla syntyy uudenlaista kannattavaa liiketoimintaa.

– Johdon huolellisuusvelvollisuuden merkitys on noussut entisestään. Hallitustyöhön kuuluu myös perinteisesti ”epämiellyttävinä” pidettyjä tehtäviä kuten jatkuva talouden seuranta, sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta. Hallitukset joutuvat entistä tarkemmin pohtimaan miten epävarmoissa tilanteissa tehdään nimenomaan yhtiön edun mukaisia ratkaisuja.

Liiketoimintapäätösperiaatteen merkitys korostuu

Shokkitilanteen seuraukset yritykselle eivät useinkaan ole hallituksen vika. Yleisessä keskustelussa saatetaan kuitenkin sortua kyseenalaistamaan päätösten oikeellisuutta jälkiviisastelulla. Liiketoimintapäätösperiaatteen (business judgement rule) mukaan hallituksen päätöksentekoa ei pidä arvioida peruutuspeiliin katsomalla. Ei voida edellyttää, että yhtiöiden hallitukset varautuvat kaikkiin mahdollisiin riskiskenaarioihin.

– Keskeistä on, että hallitus tekee yhtiön edun mukaisia päätöksiä käytettävissä olevien riittävien tietojen pohjalta. Liiketoimintapäätösperiaatteen mukaan toimittaessa ei synny vahingonkorvausvelvollisuutta. Liiketoimintapäätösperiaate on eräänlainen johdon ”turvasatamasäännös”.

Hallituskokoonpanojen moninaisuus on toiminnan jatkuvuuden kulmakivi

Kulloinkin tarvittavaan hallituksen asiantuntemukseen pitää suhtautua vakavasti. Se on kaiken ”a ja o”, jotta hallitus pystyy reagoimaan vakaviin tilanteisiin. Omistajien on muistettava roolinsa ja punnittava, vastaako kokoonpano vallitsevien olosuhteiden vaateita.

Tarvitaan erityyppisiä henkilöitä, jotta pystytään hallituksena tunnistamaan erilaisia vastaantulevia tilanteita. Kokemus voi tuoda kylmähermoisuutta, jota tarvitaan erityisesti shokkitilanteissa ulkopuolisten tekijöiden painostaessa tekemään paniikkiratkaisuja, jotka eivät ole yhtiön edun mukaisia. Hätiköidyissä ratkaisuissa esimerkiksi asioiden juridinen puoli on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle, kun asiassa on vain pyritty saamaan nopeasti ratkaisu aikaiseksi.

Ketterillä on paremmat selviytymismahdollisuudet

Mitä nopeammin toimintaympäristö muuttuu, sitä ketterämpi on oltava kaikilla hallitustyön osa-alueilla. Ketteryyden tulee näkyä niin strategisessa ajattelussa ja riskienhallinnassa kuin työjärjestysten ja vuosikellojen päivityksessä. Talouden seurannan on oltava dynaamista.

Myös puheenjohtajan rooli korostuu entisestään. Hänen on oltava aktiivinen, riittävän dynaaminen ja taitava keskustelun luotsaaja. Todennäköisesti hallitustyöhön käytetään ympäröivän yhteiskunnan muutostilanteissa aiempaa enemmän aikaa.

Hallitustyön koulutus ja tutkimus

Mitä vaativammissa olosuhteissa hallitustyötä tehdään, sitä enemmän tarkasteluun nousee hallitustyön ammattimaisuus. Hallitustyötaitoja syventävä koulutus vahvistaa ammattimaista otetta niin hallitusjäsenten kuin yrityksen kannalta. Se tuo myös uusia verkostoja, jotka ovat myös arvokkaita osaamisen lähteitä.

Ruohonen osallistui vuoden lopulla ensimmäistä kertaa toteutetun HHJ Pro -koulutuksen suunnittelutyöhön. Kurssi on suunniteltu edistämään hallitustyön tekemistä monipuolisesti. Siinä pureudutaan syvällisesti hallitustyöhön liittyviin kysymyksiin, ja opittua sovelletaan myös HHJ Prohon kuuluvassa opinnäytetyössä.

Hallitustyötä ylipäätään tutkitaan enemmän kuin miltä äkkiä katsoen ehkä näyttää, sillä varsin monet tutkimusteemat kytkeytyvät suoraan hallitustyön kannalta tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi Tampereen yliopistolla tutkitaan asiakaskokemuksen johtamista, asiakasarvoa, palveluiden kauppaa, yrityksen verokysymyksiä ja johdon huolellisuusvelvollisuuden sisältöä.

– Tieteellisissä artikkeleissa ei välttämättä otsikossa mainita hallitustyötä, mutta kaikki nämä aiheet koskettavat yritysten johtoa ja osakkeenomistajia, ja ovat sen vuoksi hallitustyön ytimessä. Hallitus tai hallitustyö ei elä tyhjiössä, vaan se koostuu eri elementeistä. Esimerkiksi eri toimialoja koskevat tutkimukset ovat olennaisia kyseisen toimialan hallitustyönkin näkökulmasta.

Yliopistolla on käynnissä useampia tutkimushankkeita

Ruohosella on Tampereen yliopistolla parhaillaan johdettavanaan kolme ajankohtaista ja tulevaisuuden hallitustyön kannalta mielenkiintoista tutkimushanketta.

Pörssiyhtiöiden hallitusten asiantuntemushankkeessa (Pörssisäätiö) analysoidaan kaikkien pörssiyhtiöiden nimitystoimikuntien työjärjestykset. Tutkimuksessa kartoitetaan, kuinka tarkkoja osaamisvaatimuksia yhtiökohtaisissa työjärjestyksissä on hallituksille ja hallituksen jäsenille asetettu. Tuloksia on odotettavissa kuluvan vuoden syksyn aikana.

Läpinäkyvä kuntayhtiö -hankkeen (KAKS) keskiössä puolestaan on kuntaomisteisten yhtiöiden läpinäkyvyyteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Tutkimus linkittyy myös yksityisen ja julkisen sektorin väliseen kilpailuneutraliteettiin. Teema on olennainen kuntayhtiöiden hallitustyön näkökulmasta.

Kestävyyshanke (LSR) keskittyy Euroopan unionin joulukuussa 2022 hyväksymään kestävyysraportointidirektiiviin, jonka implementointi osaksi Suomen sääntelyä on parhaillaan prosessissa. Direktiivin mukaan suurilla yhtiöillä ja listatuilla pk-yhtiöillä on velvollisuus raportoida kestävästä kehityksestä raportointistandardien edellyttämällä tavalla (ympäristökysymykset, toimitusketjut, ihmisoikeudet ym.). Direktiivin vaikutukset tulevat jossain määrin väistämättä valumaan myös koko pk-sektoriin, sillä raportointivelvollisten yhtiöiden on raportoitava paitsi omasta toiminnastaan myös siitä, miten asiat hoidetaan niiden toimitusketjuissa. Tutkimuksessa selvitetään, mikä on yhtäältä hallituksen rooli kestävyysraportoinnissa ja toisaalta kestävyysraportoinnin varmentajan eli tilintarkastajan rooli.

– Kestävyyskysymyksillä yritykset voivat saavuttaa kilpailuetua. Yritykset alkavat vaatia uusien kestävyyssäännösten täyttämistä myös omilta toimitusketjuiltaan, ja asiakkaat ovat kenties jopa valmiita maksamaan enemmän säännökset täyttävistä tuotteista ja palveluista. Kestävyysraportoinnin implementoinnissa kansalliseen sääntelyyn on kuitenkin pidettävä huolta myös siitä, että kestävyysraportointivaatimukset eivät aiheuta liiallista hallinnollista taakkaa yrityksille suhteessa siitä koituviin hyötyihin, Ruohonen toteaa.

Seuraavana tavoitteena tieteenalarajat ylittävä tutkimushanke hallitustyöstä

Epävarmuuden hallinta on muodostunut hallitustyön pysyväksi haasteeksi. Yliopistolla valmistellaan uutta tutkimushanketta työnimellä ”Kilpailuetu, vastuu ja epävarmuus hallitustyössä”. Tavoitteena on luoda tieteenalat ylittävä hanke, jossa yhdistyy strategian, riskienhallinnan ja juridiikan näkökulmat. Tutkimushanketta ovat olleet luomassa Janne Ruohonen ja vakuutustieteen tenure track -professori Timo Rintamäki.

– Tutkimuksen alustavana tavoitteena on selvittää hallituksen onnistuneen liiketoimintapäätöksen keskeiset osatekijät sekä muun muassa arvioida, miten juridinen ja riskienhallinnallinen osaaminen auttaa hallitusta mukauttamaan tai uudistamaan strategiaansa epävarmuuden vallitessa.

Mikäli rahoitus hallitustyön tieteenalarajat ylittävälle tutkimushankkeelle löytyy, tutkimuksessa olisi tarkoituksena lähteä tarkastelemaan yrityksen hallitustyön kannalta keskeisiä rajapintoja. Ensimmäisessä rajapinnassa on kyse strategian ja oikeudellisen otteen yhdistämisestä – yhteisenä nimittävänä tekijänä on vahvasti ennakoiva ote. Toisessa rajapinnassa on kyse strategian ja riskienhallinnan mallintamisesta, jossa puolestaan korostuu epävarmuus ja sen merkitys kilpailuedun turvaamisen ja kehittämisen näkökulmista. Kolmannessa on kyse oikeuden ja riskienhallinnan luontevasta rajapinnasta, jossa painottuvat erityisesti hallituksen sisäisen valvonnan järjestämisen ja ulkoisen valvonnan, kuten tilintarkastuksen, kysymykset (compliance). Epävarmoihin olosuhteisiin varautuminen puolestaan edellyttää kaikkien mainittujen rajapintojen osaamista ja hallintaa hallitustyössä ja sen johtamisessa.

– Voidaan varmaan sanoa, että asiantunteva ja riskit tunnistava tulevaisuuden hallitustyö on kansainvälisesti ja kansallisesti toimivien yritysten keskeinen menestystekijä.