Yrityksessä on aina haluttu tehdä asiat järjestelmällisesti. Yrityksen kova kasvuvauhti ja ehkä toiminnan liiallinen, pääosin yrityskauppojen aiheuttama rönsyilykin herätti tarpeen hallinnollisen osaamisen kehittämiseen, yrittäjien sanoin ”ryhtiliikkeeseen”.
Tampereen Hallituspartnerit toteuttivat syksyllä 2022 ennakointihankkeen, jossa arvioitiin erilaisten megatrendien ja ilmiöiden vaikutuksia pk-yritysten hallitustyöhön ja tunnistettiin tämänhetkisiä voimakkaimpia strategisia kysymyksiä ja teemoja.
Oletko koskaan miettinyt, miltä hallitustyö näyttää vuonna 2030? Kuvittele tulevaisuuden hallitus, joka koostuu virtuaaliassistentista, tekoälyohjelmasta ja älykkäästä robottitukihenkilöstä. Tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta se voi olla todellisuutta jo muutaman vuoden kuluttua – tai ehkä se on jo nyt todellisuutta jossakin yksittäisessä hallituksessa.
Onko toimitusjohtajan tukena riittävän strateginen, riittävän osaava ja tuloksia aikaansaava johtoryhmä?
Ympäröivää yhteiskuntaa horjuttavien shokkien yllättäessä yritysten hallituksilla voi olla käytettävissä tavallista vähemmän luotettavaa tietoa päätösten tueksi. 2020-luvulla hallitushuoneissa on vallinnut epävarmuus poikkeustilanteiden seuratessa toisiaan: pandemia, Venäjän kaupan romahdus ja energian saatavuusongelmat. Lisäksi energiahintojen nousu ja tulevat kestävyysvaatimukset aiheuttavat omat haasteensa, joihin pitää vastata hallitusten asiantuntemusta vahvistamalla. Tampereen yliopistossa hallitustyöskentelyä tarkastellaan monelta eri kantilta.
Kokemusten mukaan Hallituspartnerien jäsenten mukana olo kuntien konserniyhtiöiden hallitustyössä on monipuolistanut hallitustyötä ja vahvistanut osaamista. Viime aikoina kiinnostus Hallituspartnerien palveluita kohtaan on kasvanut kuntasektorilla.
Hyvässä, terveessä yrityksessä pitää olla avoin ilmapiiri eikä siellä saa olla mitään salattavaa. Tämän kun oivaltaa on jo pitkällä myös
hallitustyössä. Toimitusjohtajan, hallituksen ja koko henkilöstön toisiaan kunnioittava ilmapiiri takaa yritykselle turvallisen tulevaisuuden. Hallituksessa on tärkeää sallia ja kannustaa ääneen ajatteluun, varsinkin strategiatyössä, pienistä palasista syntyy usein iso oivallus. Toki listalla pitää aina olla myös toistuvia perusasioita, kuten talousseuranta, riskit ja
vastuullisuus.
Riippumattomilla hallituksen jäsenillä on yrityksen myynnin valmistelussa merkittävä rooli. He tuovat toimintaan suunnitelmallisuutta kiinnittämällä tarvittaessa huomiota myös hallinnon, sen rakenteiden ja ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen. Tämä pienentää ostajan riskiä, helpottaa kaupan sulattamista ja lisää yhtiön arvoa myyntitilanteessa.
Kun nyt hamuamme kohti merkittävää kasvua ja kansainvälistä kauppaa, hallitustyön merkitys korostuu. Niinpä päätimme ottaa siihen ryhtiliikkeen. Kaikki alkaa laatimastamme omistajastrategiasta, jonka valvominen on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Omistajastrategia antaa suuntaviivat visiolle, missiolle ja strategialle, joita toimitusjohtaja johtoryhmineen toteuttaa. Jos omistajastrategiassa esimerkiksi linjataan, että valmistus halutaan nyt ja jatkossa pitää omissa näpeissä, se ohjaa kehittämään valmistusmenetelmiä tehokkaammiksi ja etsimään uusia paikkoja omille tehtaille.
Hallituspartnerit ovat eri puolilla Suomea ahkerasti toteuttaneet ja toteuttamassa HallituksetTöihin! -tyyppisiä aktivointihankkeita, joiden keskeisenä kohderyhmänä ovat eri alojen pk-yritykset. Hankkeiden tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta aidon, aktiivisen hallitustyön merkityksestä yrityksen menestykselle, kasvulle ja kehitykselle sekä kannustaa yrityksiä käynnistämään oman hallituksensa aktiivinen kehittäminen.
Olen pohdiskellut loppusyksyn ja alkaneen talven aikana jäsenyyden merkitystä ja sisältöä yhdistyksessämme.
Perinteinen kaavamme on etsiä ja löytää kokeneita yrityselämän tai julkisen elämän ammattilaisia jäseniksemme, haastatella heidät ja valita jäseneksi yhdistykseen.
Jäsenyyden alkamisen jälkeen uuden jäsenen tie käy yhdistyksen hallitukseen ja jos sopivia yrityksiä löytyy, mahdollisesti myös hallitusjäsenyyksiin niissä yrityksissä, joissa kemiat ja osaaminen kohtaavat.
Prosessi Hallituspartnerien kanssa oli meille helppo ja positiivinen kokemus. Saimme tukea ja positiivista haastoa omille ajatuksillemme hallituksen roolituksesta ja jäsenmäärästä sekä tukea päätöksiin koko valintaprosessin ajan.
Pk-yrityksen kehittäminen hallitustyön kautta erikokoisissa yrityksissä on tärkeää.
Hallituspartnereissa on eri puolella Suomea menossa Hallitukset töihin! -hankkeita ja näissä hankkeissa edistetään ja aktivoidaan pk-yrityksiä huomaamaan hallitustyön lisäarvo. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja yrityksen hallitustyön kehittämiseen.
Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia.
Halusin innolla tarttua uuteen toimeen ja tehdä joustavasti hallitustyöstä juuri sellaisen, minkä koin oman yrittäjyyteni ansiosta hyväksi pitkällä tähtäimellä. Nähdä pitkälle, mutta elää hetkessä ja operatiivisestikin yrityksen tarpeiden mukaan. Rakentaa pala palalta strategisesti kaikki palikat kohdilleen.
Voiko keskeisistä arvoistamme yksi: ”Tavoittelemme aina asiakkaillemme parhaita ratkaisuja” johtaa myös tilanteeseen, jolloin hallituksen vahvistaminen ja uudistuminen ei olekaan se paras ratkaisu asiakkaallemme? Joskus asia on näin. Hallituspartnerit Turku ry:ssä olemme tunnistaneet tilanteita, joissa alkuperäinen keskustelun avaus hallitusjäsenen hausta onkin päätynyt muunlaisiin ratkaisuihin.
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Hallituspartnerit kysyi miten uudistus näkyy Tampereen kuntayhtiöiden hallitustyössä.
Strategiakeskustelu on vahvasti läsnä Treili Oy:n hallitustyöskentelyssä. Hallituksen rooli korostuu pohdittaessa sitä minkälaisen strategisen haasteen osaajapula asettaa sosiaalialan toimijoille. Tarvitaan rohkeutta miettiä alalla ennen näkemättömiä ratkaisuja.
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.
Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on operatiivisen johdon tukeminen liiketoiminnan riskien tunnistamisessa, vaikuttavuuden arvioimisessa sekä niiden hallitsemisessa. Huolellinen hallitus kantaa vastuun, että yhtiön riskienhallinta on riittävän kattavaa ja ajantasaista. Kyse on kuitenkin riskien hallinnasta, ei riskien poistamisesta. Toisinaan riskin eliminoimisen kustannus suhteessa sen vaikuttavuuteen saattaa olla kohtuuton. Tällaisten vähäisten riskien toteutuminen ja niihin sopeutuminen onkin yrityksissä arkipäivää.
Valitettavasti varsin monen suomalaisen yrityksen ulko-ovet ovat näyttävässä kunnossa, mutta henkilöstön vireyden sekä jaksamisen kanssa olisi parannettavaa. Myös hallitus voi kantaa oman kortensa kekoon ja kannustaa operatiivista johtoa panostamaan asiaan. Ulvilalaisen Plusprintin hallitus ja johto valitsivat yhdessä tämän vuoden alussa lisäpanostamisen henkilöstönsä työkykyyn ja -hyvinvointiin.
Perinteisesti nähdään, että strategiset teknologiatrendit aiheuttavat merkittäviä häiriöitä markkinoilla, mutta tärkeätä on suhtautua avarasti tulevaisuuteen, joka saattaa tarjota räjähdysmäisiä mahdollisuuksia ketterille toimijoille.
”Riippumattomat hallitusjäsenet ovat tuoneet mukanaan myös kaivattua laatikon ulkopuolelta -ajattelua sekä sparrausapua minulle toimitusjohtajana. Toimitusjohtajan työ on lopultakin melko yksinäistä tekemistä, mutta strategian kirkastuessa on päätöksiä ollut helpompi tehdä, kun on selkeä suunta ja tukeva selkänoja.”
Perheyhtiö Tasowheelissa hallituksella on merkittävä rooli pohdittaessa tulevaisuuden skenaarioita. Hallitus on myös muutoksen käynnistäjä.
Yrityksen lähivuosien tavoitteena on vahvistaa hallitustyöskentelyä ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla. Sopivan hallitusammattilaisen löytämiseksi tehtiin toukokuussa 2021 sopimus Hämeen Hallituspartnereiden kanssa. Sopivin ammattilainen hallitustyöhön löytyikin Hallituspartnereiden valtakunnallisen Linkedin -verkoston kautta.
Tampereen kaupungin ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyö on jatkunut ja syventynyt 2000-luvulla. Koulutusyhteistyö alkoi jo 2000 -luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Systemaattisemmin yhteistyötä hallitusjäsenten välityksessä viriteltiin 2010-luvun puolivälissä.
Hallituspartnerit Itä-Suomi ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan. Tampereen esimerkin innoittamana hallituspartneritoiminta käynnistyi Itä-Suomessa vuonna 2012 kattaen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet. Nyt juhlavuonna partnereiden määrä on ylittänyt 110 jäsenen rajan ja toimeksiantojen määrässä olemme juhlan kunniaksi tekemässä kaikkien aikojen ennätystä – kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille jäsenille koko kymmenvuotisen matkan ajalta.
Hallitustyön dynamo – Rakentamassa menestyvien ja kasvavien pk-yritysten Suomea
On mielenkiintoista havaita, että vain yksi ”digi-jäsen” tiimissä ei tuo riittävästi muutosta. Peter Weill’n mukaan kolme jäsentä/johtajaa on kriittistä, koska tällöin asialle tulee riittävästi painoarvoa liiketoimintamallien kehittämisen näkökulmasta.
Hallituspartnereiden alueellinen yhteistyö kannattaa hallitustyön kehittämisessä. Hallituspartnerit ovat viime vuosina hakeneet uusia tapoja kehittää hallitustyötä. Keski-Suomessa tuorein tällainen on kuluvan vuoden alussa käynnistynyt Hallitukset Töihin! -hanke. Alun perin Etelä-Pohjanmaalla kehitetty hanke on hyvä esimerkki eri alueiden välisestä yhteistyöstä.
Juristina väitän, että yritysten kilpailuetu ja menestys luodaan toisenlaisella ajattelulla: riskienhallinnan sijaan siirtäisin fokusta enemmän rohkeampaan mahdollisuuksien näkemiseen ja niihin tarttumiseen.
Hallituspartnerit Kultainen Nuija Top3-finalistien joukkoon sijoittuneen Secto Designin hallitustyön fokuksessa on kasvu, vahva markkina-asema ja brändin arvo.
Kultainen Nuija 2022 Top 3 -finalistien joukkoon sijoittunut Tana Oy hyödyntää taitavasti aitoa hallitustyöskentelyä. Hallitusjäsenten rekrytoinneissa haetaan ennen muuta osaamista ja sitoutumista, eikä silloin arastella pyytää mukaan nimekkäitäkin henkilöitä.
Kerran vuodessa tehtävä hallituksen toiminnan arviointi ei riitä hallitustyön kehittämiseen. Ei hyvää laatuakaan synny kerran vuodessa tehtävällä laatuarvioinnilla. Laadun kehittämisessä onkin oivallettu jo kauan sitten, että hyvä laatu syntyy joka hetki, tässä ja nyt. Puhutaankin jatkuvasta parantamisesta. Samoin myös hallitustyön kehittämistä on tehtävä jatkuvan parantamisen ajatuksella.
Tänä vuonna Hallituspartnerien Kultainen Nuija 2022 palkinnon voitti Modulight Oyj. Palkintolautakunta nosti esiin erityisesti Modulightin hallituksen työskentelyn tiiminä. Myös hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan hyvä yhteistyö kiinnitti huomiota: roolit ovat selkeät, ja asioita hoidetaan ammattimaisella otteella.
Kun perheyritys joko omasta halustaan tai ulkopuolelta tulevien syiden takia haluaa merkittävää muutosta, voi yrityksen hallituksella ja sen kokoonpanolla olla ratkaiseva rooli muutoksen läpiviemisessä ja yrityksen myöhemmässä kehityksessä.
Riippumaton hallituksen jäsen kannustaa ja rohkaisee juoksemaan extramailin, kun hän näkee, että kunnianhimoa on vähemmän kuin kyvykkyyttä. Hallitus näyttää kohdevalolla mittaria, johon kulloinkin on syytä keskittyä. Ja se avaa ovet ja lukot uusiin kirkkaisiin saleihin.
Hallituspartnerit Pohjanmaan toiminta-alueella juuri tehty selvitys hallitustyön kehityksen kiinnostuksesta osoittaa, että ulkopuoliselle osaamiselle olisi kysyntää, mutta päätöksentekovaltaa ei välttämättä olla valmiita luovuttamaan ulkopuoliselle henkilölle, jota ei vielä tunneta. Erityisesti pienissä perheyrityksissä ulkopuolisen jäsenen ottaminen mukaan hallitukseen nähdään usein isona kynnyksenä. Löytyisikö tämän kynnyksen madaltamiseksi ratkaisu advisor-mallista?
Perinteinen Kuopiossa jo vuodesta 1972 toiminut taksi- ja Kela-kuljetuksia välittävä ja näiden maksuliikennepalveluja tarjoava Savon Taksidata päätti määritellä itsensä uudestaan. Missio vaihtui alustapalveluyhtiöksi, johon lähdettiin laatimaan uutta strategiaa ja sitä tukemaan haettiin ulkopuolista hallitusosaamista.
Granite Devices Oy perustettiin vuonna 2015, minkä jälkeen yritys on kasvanut kovaa vauhtia.Vuoden 2021 alussa rekrytoitiin ensimmäiset riippumattomat hallitusjäsenet vahvistamaan yrityksen liiketoimintaosaamista.
Vastuullisesti toimiva hallitus varmistaa, että organisaatio on varautunut kriiseihin ja että riskien toteutuessa johdolla on tarvittavat resurssit, osaaminen ja kyky toimia.
Vaikuttavuus on enemmän kuin hyvä tulos. Vaikuttava hallitustyö on ottanut huomioon riskit ja kuvannut polun haluttuun tavoitteeseen. Se on saanut aikaan organisaatiolle ja ehkä jopa ympäröivälle yhteiskunnalle merkittävän muutoksen, jonka tuloksena syntyy jotakin nykyistäkin parempaa.
Paljon puhutaan uudesta normaalista työarjessa. Uusi normaali tuntuu muotoutuvan johonkin läsnätyön ja etätyön väliseen maastoon, niin sanottuun hybridimalliin. Esimiestyöskentely ja johtaminen ovat olleet uuden edessä, miten johtaa ja tukea, kun ihmiset eivät ole enää fyysisesti läsnä?
Hallituspartnereiden kautta löytynyt hallituksen jäsen on tuonut meille mukanaan valtavasti uutta osaamista ja sparrausta. Olen todella tyytyväinen ja innoissaan mitä tuleva tuo, kertoo Iris Mäkinen.
Uuden normaalin voittajat ja häviäjät ratkaistaan kyvyssä reagoida nopeasti ja mukauttaa toimintaa uuden toimintaympäristön ehtoihin. Murros tuo epävarmuuksia, mutta myös mahdollisuuksia viedä yritystä uudelle tasolle.
Hallituksen työ on muutenkin vaikeaa – jotta pystymme hallituksessa rakentamaan voittavan strategian, meidän tulee ymmärtää yrityksen liiketoimintaa, sen asiakkaita, kilpailijoita, kilpailuetuja, myyntiä, tuotekehitystä, henkilöstöhallintoa ja alan megatrendejä.
Vaikka toimitusjohtajan valinta nähdäänkin ydintehtäväksi, monesti hallitukset eivät toimi kovin proaktiivisesti toimitusjohtajan seuraajavalinnassa eivätkä ole tuntosarvet ojossa organisaation omien kyvykkyyksien suhteen.
Hyvän hallituksen jäsenen tunnistaa siitä, että hänellä on kyky auttaa eikä yhteistyö jää pelkästään ongelmien tunnistamiseen.
Kahdeksan vuotta sitten Wiitta Ky otti ison harppauksen kun sen liikevaihto kasvoi liiketoimintakaupan myötä lähes seitsenkertaiseksi. Yhtiömuoto päivitettiin osakeyhtiöksi, Wiitta Oy:ksi, ja ajankohtaiseksi tuli myös riippumattomien hallitusjäsenten rekrytointi omistajien avuksi.
Haastattelujen pohjalta on kolme asiaa erityisesti noussut esiin: yrityksen vastuuhenkilöt ymmärtävät hyvän hallitustyöskentelyn merkityksen, yhtiön strategiaa on harvemmin saatettu paperille ja useimmiten hallitukset hoitavat vain rutiiniasiat.
Henkilöstövuokrausyhtiö Kipinä hakee kasvun eväitä aidosta hallitustyöstä ja vahvasta yrittäjyydestä.
Kun yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista, on syytä harkita, olisiko ulkopuolinen hallitusjäsen konsulttia parempi vaihtoehto.
Tekemällä oikeita asioita oikealla tavalla hallitus luo hyvää fiilistä, joka käynnistää tekemiseen hyvän kierteen. Kun tunnelma ja dynamiikka ovat kohdallaan, hallituksen kokouspäivä voi aidosti olla toimitusjohtajan paras päivä.
Vastuullisuus on nyt puheenaiheena kaikkialla yhteiskunnassamme. Teeman painoarvo yritysten ajattelussa ja toiminnassa on nopeasti kasvanut. Tälle on erittäin hyvät perusteet ja voisikin sanoa, että jos asia ei jo ole yrityksen hallituksen strategiapohdinnoissa ja agendalla, yrityksen asiakkaat sitä varmasti miettivät ja ainakin osa heistä tekee jo valintojaan sen pohjalta.
Nyt tätä autuutta tai kurjuutta, yhtiöstä riippuen, on jatkunut jo lähes 14 kuukautta. Mikä muuttui? Opimmeko mitään?
Oscar Softwaressa tarvittiin ulkoista näkemystä henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen sekä ohjelmistoliiketoimintaan ja erityisesti transformaatioon kohti nykyaikaista SaaS-liiketoimintaa.
Puutavarakauppaan erikoistuvaa perheyhtiö Lauta Oy:tä on pitkään johdettu perheen voimin. Mentoritukena oli useamman vuoden ajan Yrityskummit. Tänä vuonna tehtiin päätös seuraavasta askeleesta ja yhtiöön rekrytoitiin ensimmäinen riippumaton hallitusjäsen.
Kuinka usein olet kysynyt hallituksen kokouksessa, mitä asiakkaille kuuluu? Ja jos olet kysynyt, niin saitko vastauksen?
Menestyvän yrityksen pitää elää tässä hetkessä ja parhaassa tapauksessa kaukana tulevaisuudessa. Miksi sitten yrityshistorioita ja -historiikkeja kirjoitetaan? Miksi yritys kirjoittaa menneistä vuosikymmenistään, vaikka nykypäivän kiihkeärytmisessä talouselämässä tämän päivän teot ovat jo huomenna historiaa? Kysymystä voi lähestyä tarinankerronnan ja tieteellisen historiantutkimuksen näkökulmista
”Ulkopuolisista jäsenistä koostuva asiantunteva hallitus on parasta, mitä toimitusjohtaja voi tuekseen saada.”
Piilosetin toimitusjohtaja, osakas ja hallituksen jäsen Riikka Järvinen haastattelussa, joka toteutui etänä koronan keskellä.
Vuoden 2021 Kultainen Nuija -voittaja ja amerikkalaisen Boat of the Year 2020 -palkinnon voittanut Axopar Boats Oy on saavuttanut omalla alallaan trendsetter-aseman, mikä edellyttää ennen muuta kunnianhimoista strategiaa, saumatonta yhteistyötä ja kyvykkyyttä toteuttaa suunnitelmat. Hallituksen toimiessa luotsina ja toimitusjohtajan navigoidessa taitavasti pysytään väylällä oikealla vauhdilla.
Haastavina ja vaikeina aikoina hallituksen jäsenten on syytä tarkastella, mitä laki sanoo hallituksen vastuusta liiketoimintapäätösten tekemisestä. Mitä, jos tehdään huonoja tai tyhmiä päätöksiä? Seuraako hallitusta ja sen yksittäisiä jäseniä ennakoimaton vastuuriski?
Insinöörivoittoisessa firmassa ei liene yllätys, että hallitustyö on systemaattista ja jämptiä, mikä ohjaa työskentelyä oikeaan suuntaan – niin myös Robitissa. Hallituksen sormet ovat riittävän mutta ei liian syvällä liiketoiminnassa, koska vahva tuntuma käytännön liiketoimintaan auttaa sparraamaan yritysjohtoa.
Tampereen yliopiston yritysoikeuden tenure track -professuuri on tärkeä elementti elinkeinoelämän ja yhteiskunnan välisessä yhteistyössä, jotta opetuksen ja tutkimuksen tiivis vuorovaikutus käytännön toimijoiden kanssa olisi riittävää ja aitoa.
Satakunnan Kauppakamari on tavoittanut Hallitukset töihin! -palvelun merkeissä nyt jo noin 60 satakuntalaista yritystä. Yritysten vetäjien kanssa keskusteluissa nousee tyypillisesti esiin samat teemat toimialasta riippumatta.
Minä henkilökohtaisesti en lähtisi yhdenkään sellaisen yrityksen hallitukseen, jonka toimialasta minulla ei olisi riittävän hyvää tuntemusta.
Henkilöstöantia koskevat verosäännökset ovat uudistuneet listaamattomien osakeyhtiöiden osalta. 1.1.2021 alkaen osakeannista saatua etua ei katsota merkitsijälleen veronalaiseksi eduksi jäljempänä esitettyjen edellytysten täyttyessä.
Riippumattomien hallitusjäsenten mukanaolo näkyy ja tuntuu. Omistajat voivat keskittyä strategisiin aihealueisiin, osaaminen on monipuolisempaa ja kontaktiverkostot laajentuvat. Keskustelukulttuuri on rikastunut ja kokouksissa käsiteltävät asiat valmistellaan paremmin.
Vuosi lähestyy loppuaan ja monessa yrityksessä se tarkoittaa myös yrityksen tilikauden loppumetrejä. Liian harvoin yrittäjä pysähtyy tekemään oman elämänsä tilinpäätöstä yrittäjänä. Yrittäjä on kuitenkin yrityksensä sydän, jonka sykkeestä tulee huolehtia.
Mitä ihmettä? Sähköpostiin kilahti taas yksi kyselytutkimus, ”minulla ei kyllä ole aikaa näille kyselyille ja heitän sen saman tien roskapostiin”.
Tämä on todennäköisesti, jos ei päivittäin, niin kuitenkin viikoittain toistuva tapahtuma yrittäjän, päättäjän tai hallituspartnerin arjessa. Kyselyitä tulee joka tuutista. Miksi kyselytutkimuksia tehdään? Vastaako niihin kukaan? Ovatko kyselytutkimukset turhia?
Mediateko Oy:ssa on hyödynnetty yrityksen ulkopuolisia hallituksen jäseniä jo yrityksen alkuajoista lähtien. ”Kun olin perustamassa yritystä, tiedostin omat heikkouteni ja ymmärsin, että minun pitää saada ympärilleni ihmisiä, jotka osaavat ohjata minua sekä tarjota näkökulmia siitä, mitkä ovat oikeita suuntia”, toimitusjohtaja Teemu Kontkanen kertoo.
Potentiaalisella asiakkaalla kestää 50 millisekuntia muodostaa mielipide yrityksenne verkkosivuista. Sen jälkeen hän päättää jääkö vai lähteekö. Ja jos sivustolla ei ole kykyä hurmata, parantaa yrityskuvaa ja tukea liiketoimintaa, on asia mitä suurimmassa määrin ylimmän johdon asia.
Yrityksen komentoketjulla, omistaja-hallitus-toimitusjohtaja-johtoryhmä, tulee olla yhteinen lähtökohta − omistajan tahto.
Se toimii niin hallituksen oman työn kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän menestyksen arvioinnin mittatikkuna. Yhdenmukainen käsitys helpottaa työtä.
Noin vuoden takaisen Yrittäjägallupin mukaan ainoastaan 14 % yrityksen hallituksen jäsenistä on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. On jo melkein merkityksensä menettänyt lause, onko ulkopuolinen hallituksen jäsen uhka vai mahdollisuus. Kuitenkin käytännön arjessa törmää mitä erilaisimpiin tarinoihin, mitä ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä ajatellaan ja miten hänen roolinsa nähdään.
Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.
Monet meistä ovat mukana yritysten hallituksissa ammatikseen. Mutta miksi jotkut meistä tekevät hallitustoimintaa myös harrastuksena yhdistyksissä sekä vapaaehtoisorganisaatioissa? Lue alta mitä hallitustoiminta harrastuksena antaa ja mitä siitä saa.
Mitä tarkoittaa toimitusjohtajan ja hallituksen välinen hyvä yhteistyö? Näen tässä kolme ”prinsiippiä”. 1) luottamus 2) vuorovaikutus 3) osaaminen. Ei kovin yllättäviä? Toimii monessa eri yhteisöissä saman kaavan kautta. Kolme sanaa, jotka ovat lähes itsestään selvyyksiä, mutta silti haastavia toteuttaa.
Moni asia olisi jäänyt vaille kokonaisvaltaista suunnitelmaa ilman ulkopuolista näkemystä, Motivire Oy:n toimitusjohtaja Tuukka Nieminen kiittelee hallitustyön merkitystä.
Tätä kirjoittaessa olemme päässeet eroon maassamme noudatetusta poikkeustilalainsäädännöstä. Varovaisuutta on kuitenkin ohjeiden ja määräysten mukaan edelleen syytä noudattaa.
Koronapandemia pyyhkäisi hetkessä koko yhteiskunnan yli ja on aiheuttanut suurta terveydellistä ja taloudellista huolta, haittaa ja epävarmuutta. Meillä Hallituspartnereissa ja kauppakamareissa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden hätä on tullut iholle.
Kriisiaikana hallitustyön merkitys korostuu entisestään. Hallitustyö myös muuttaa muotoaan frekvenssiltään tiiviimmäksi ja hetkellisesti operatiivisemmaksi. Koronan myötä hallitustyötä on tiivistetty myös meillä. Kokosin tähän kokemusperustaisesti listan korona-ajan hyvistä hallituskäytännöistä.
Koronan aiheuttama kriisi koettelee yrityksiä. Yhtiöiden hallitusten tehtävänä on tukea toimivaa johtoa taistelussa päivän ongelmien hallitsemiseksi. Onneksi valtiovalta, pankit ja vuokranantajat ovat helpottamassa yrittäjien ahdinkoa. Tilanne vaatii juuri nyt toimivan johdon täydellisen huomion, mutta hallituksen on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen.
Tuskin löytyy yritystä, jota meneillään oleva koronapandemia sekä sen tyrehdyttämiseksi jalkautetut toimenpiteet eivät koskettaisi. Osa yrityksistä taistelee tällä hetkellä selviytymisestään, ja osaa yrityksistä kriisi koskettaa epäsuoremmin, mutta jokaisessa yrityksessä kysymyksiä tästä päivästä ja huomisesta on enemmän kuin vastauksia.
Vaikka kristallipallo meiltä kaikilta tällä hetkellä puuttuu, olemme Turun Hallituspartnereissa listanneet viisi allaolevaa havaintoa ja periaatetta, joista tällä hetkellä voisi hallituksessa keskustella – ainakin niissä yrityksissä, joissa välitön hengissä pysyminen ei vaadi kaikkea aikaa ja energiaa.
Koronaviruksen aiheuttama kuva maailmanlaajuisesta leviämisestä luo maailmasta päivä päivältä yhä ahdistuneemman. Nämä syvenevät huolet heijastuvat osakemarkkinoiden heilahteluun. Eräs maailman johtavista pääomasijoitusyhtiöistä lähetti viime viikolla sijoitussalkuissa oleville huomautuksen siitä, että koronavirus voi tuoda markkinoille pitkittyneen globaalin talouden hidastumisen, muuttaa pohjimmiltaan liiketoimintaympäristöä ja kehotti heitä tukemaan tulevaa taloudellista tilannetta. Kukaan ei tässä vaiheessa osaa tarkemmin ennustaa viruksen aiheuttaman pysähdyksen vakavuutta eikä kestoa.
Hallituksen merkitys pk-yrityksen toiminnalle liittyy sekä yrityksen että yrittäjän sparraamiseen, Wille Viittanen toteaa. Omistaja-toimitusjohtajana minulla on velvollisuuden lisäksi oikeus avata ja ”vatkata” luottamuksellisesti yrityksen asioita hallituksen kanssa ja olla varma, että saan käyttööni sen osaamisen ja lisäarvon. Se on kova juttu! Ja vapauttaa perhe- ja ystäväpiirin korvat.
Valtaosalle pienistä ja keskisuurista yrityksistä perinteisesti riittää, että tilintarkastaja varmentaa tilinpäätöksen ja lähettää siitä yrittäjälle tilintarkastuskertomuksen muistoksi menneestä tilikaudesta. Tämän pohjalta tilinpäätös on vahvistettavissa yhtiökokouksen päätöksellä. Kokemuksen mukaan tilintarkastajan neuvonantoa ei hyödynnetä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä juurikaan toiminnan ja tilikauden aikana.
Serres on käynyt läpi historiansa merkittävintä strategista muutosta noin 5 vuoden ajan. Sairaalaympäristöihin tarkoitettujen kertakäyttötuotteiden massavalmistuksesta ja markkinoinnista ollaan siirtymässä laitetoimittajaksi.
Pekka Heikosen sanoin: ”Kansainvälistyminen on kuin ojankaivuuta. Siinä tulee välillä kunnon hiki pintaan.” Hän on 1989 alkaneella yrittäjän urallaan luottanut paitsi omiin tavoitteisiinsa myös tiiviisiin yhteistyöverkostoihin ja sparraavaan hallitukseen.
Heikin ja Villen ideoima uusi asiakastyytyväisyyden mittaustapa otti hienosti tuulta siipien alle. Syntyi Tampereella kotipaikkaansa pitävä, nykyään jo kansainvälisesti tunnettu HappyOrNot.
On aika tyypillistä, että yrittäjä alkaa etsiä vahvistusta hallituksensa riveihin, kun edessä näyttää olevan seinä, jonka läpi ei yksin puskemalla pääse. Mutta on myös tilanteita, joissa seinän sijaan yrittäjän edessä avautuu lukuisten mahdollisuuksien tienristeys, ja mieli tekisi lähteä kaahaamaan jokaista baanaa yhtä aikaa kaasu täysillä auki. Silloin hallituksen tehtävä on hiukan toisenlainen.
Onko kasvu mikroyrityksestä kansainväliseksi pörssiyhtiöksi hyvän tuotteen tai palvelun ansiota? Ilman muuta, mutta Goforen menestystä siivittää myös aito innostus siihen mitä tehdään sekä arvot, joita yritys elää ja hengittää. Hallitustyöskentelyäkin haastetaan.
Sitran megatrendit 2020 katsauksessa puhutaan, että teknologia sulautuu kaikkeen ja teknologian ymmärrys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Teknologia on osa yhteiskuntaa ja sitä on kaikkialla. Uusi teknologia muuttaa toimintatapoja ja vaatimukset ymmärtää ja soveltaa teknologiaa korostuvat entisestään.
Kasvuyritys on monin tavoin jatkuvassa murroksessa oleva kokonaisuus, joka pyrkii löytämään keinoja toiminnan jatkuvaan laajentumiseen ja samanaikaisesti muodostamaan kestävää pohjaa olemassa olevassa toiminnassa. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että yrityksen ydin on jatkuvasti kunnossa ja yrityksellä on selkeä suunta.
Rohkea Venäjä-strategia, yrityksen taloudellisen tilanteen valmistaminen kasvuun, kasvun kiihdytys yrityskaupoilla, edistyksellisten palvelutuotteiden ja tuotteisiin liittyvien IOT-ominaisuuksien kehittäminen sekä investointi maailmanluokan tuotantotiloihin. Kultaisen Nuijan 2019 voittaneen Lojer Oy:n hallituksella on vahva rooli yrityksen kehittämisessä.
Maaliskuussa 2018 käynnistynyt Hallitukset Töihin! –aktivointikampanja on tähän mennessä tavoittanut jo yli 70 yritystä Etelä-Pohjanmaalla. Näistä puolet on jo ryhtynyt toimiin hallitustyöskentelynsä kehittämiseksi ja yli 20 yritystä on täydentänyt hallitustaan riippumattomalla, omistajakunnan ulkopuolisella jäsenellä.
Miltei poikkeuksetta, kun hallitukseen etsitään jäseniä, yhtenä valintakriteerinä pidetään toimialaosaamista. Sellaista osaamista tietysti tarvitaan hallituksessa. Toisaalta hallitus saisi olla heterogeeninen ryhmä, jossa on osaamista sekä yrityksen nykyhetkeen että sen tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin.
Kasvuyhtiöiden eli start-up:ien hallitustyöskentely on luonnollisesti hyvin mielenkiintoista. Hallituksen näkökulmasta vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää (!). Suomen kannalta näissä kasvuyhtiössä työskentely on kuitenkin äärimmäisen tärkeätä. Itse koen, että nykypäivän kasvuyhtiöt tulevat ratkaisemaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden. Työskentelemme tässä siis tulevan menestyksen ytimessä!
Tänä keväänä Turun hallituspartnerien vuotuisen kevätseminaarin teemana oli vastuullisuus. Tapahtuman osallistujamäärä löi laudalta kaikki aikaisemmat seminaarimme. Yhä useamman hallituksen kokouksen agendalla on kohta, jossa sivutaan toiminnan ympäristövaikutuksia, henkilöstön hyvinvointia tai alihankintaketjun eettisyyttä – ellei muuten, niin ainakin maineenhallinnan näkökulmasta. Vaikka keskustelu yritysvastuusta ei uutta olekaan, selvästi teema on noussut tietoisuuden rajamailta yrityksen strategisen ajattelun ytimeen.
”Eero onnistui kuitenkin ylipuhumaan minut osallistumaan HHJ-kurssille ja tuon kurssin aikana minullekin valkeni, että kyllä me muuten itse asiassa tarvitsemmekin hallituksen. Oli jopa vähän sellainen olo kurssin päätteeksi, että miksi edes olemme jääneet miettimään tätä asiaa ja miksemme ole käyttäneet hallitusammattilaisten apua jo aiemmin.”
Suomalaisista yrityksistä n. 98 % on pk-yrityksiä ja näistä suurin osa on pieniä. Merkittävä osa pienistä yrityksistä ei halua tai kykene kasvattamaan liikevaihtoaan. Omistajat voivat olla tyytyväisiä tilanteeseen tai yritykseltä puuttuvat henkilö- tai taloudelliset resurssit liikevaihdon ja kannattavuuden kasvattamiseen. Kun tyydytään nykytilanteeseen tai keskitytään vain nykyisen toiminnan tehostamiseen ja kannattavuuden kasvattamiseen, on riskinä, että yritys päätyy kutistuvan liiketoiminnan ja laskevien tulosten kierteeseen ja kilpailijat kasvattavat markkinaosuuttaan. Pitkällä aikavälillä käyttökate- ja liikevoittoprosenttia tärkeämpää on niiden määrä euroissa.