Vastuullisuus on nyt puheenaiheena kaikkialla yhteiskunnassamme. Teeman painoarvo yritysten ajattelussa ja toiminnassa on nopeasti kasvanut. Tälle on erittäin hyvät perusteet ja voisikin sanoa, että jos asia ei jo ole yrityksen hallituksen strategiapohdinnoissa ja agendalla, yrityksen asiakkaat sitä varmasti miettivät ja ainakin osa heistä tekee jo valintojaan sen pohjalta.
Nyt tätä autuutta tai kurjuutta, yhtiöstä riippuen, on jatkunut jo lähes 14 kuukautta. Mikä muuttui? Opimmeko mitään?
Kuinka usein olet kysynyt hallituksen kokouksessa, mitä asiakkaille kuuluu? Ja jos olet kysynyt, niin saitko vastauksen?
Menestyvän yrityksen pitää elää tässä hetkessä ja parhaassa tapauksessa kaukana tulevaisuudessa. Miksi sitten yrityshistorioita ja -historiikkeja kirjoitetaan? Miksi yritys kirjoittaa menneistä vuosikymmenistään, vaikka nykypäivän kiihkeärytmisessä talouselämässä tämän päivän teot ovat jo huomenna historiaa? Kysymystä voi lähestyä tarinankerronnan ja tieteellisen historiantutkimuksen näkökulmista
Haastavina ja vaikeina aikoina hallituksen jäsenten on syytä tarkastella, mitä laki sanoo hallituksen vastuusta liiketoimintapäätösten tekemisestä. Mitä, jos tehdään huonoja tai tyhmiä päätöksiä? Seuraako hallitusta ja sen yksittäisiä jäseniä ennakoimaton vastuuriski?
Satakunnan Kauppakamari on tavoittanut Hallitukset töihin! -palvelun merkeissä nyt jo noin 60 satakuntalaista yritystä. Yritysten vetäjien kanssa keskusteluissa nousee tyypillisesti esiin samat teemat toimialasta riippumatta.
Henkilöstöantia koskevat verosäännökset ovat uudistuneet listaamattomien osakeyhtiöiden osalta. 1.1.2021 alkaen osakeannista saatua etua ei katsota merkitsijälleen veronalaiseksi eduksi jäljempänä esitettyjen edellytysten täyttyessä.
Vuosi lähestyy loppuaan ja monessa yrityksessä se tarkoittaa myös yrityksen tilikauden loppumetrejä. Liian harvoin yrittäjä pysähtyy tekemään oman elämänsä tilinpäätöstä yrittäjänä. Yrittäjä on kuitenkin yrityksensä sydän, jonka sykkeestä tulee huolehtia.
Mitä ihmettä? Sähköpostiin kilahti taas yksi kyselytutkimus, ”minulla ei kyllä ole aikaa näille kyselyille ja heitän sen saman tien roskapostiin”.
Tämä on todennäköisesti, jos ei päivittäin, niin kuitenkin viikoittain toistuva tapahtuma yrittäjän, päättäjän tai hallituspartnerin arjessa. Kyselyitä tulee joka tuutista. Miksi kyselytutkimuksia tehdään? Vastaako niihin kukaan? Ovatko kyselytutkimukset turhia?
Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.
Tätä kirjoittaessa olemme päässeet eroon maassamme noudatetusta poikkeustilalainsäädännöstä. Varovaisuutta on kuitenkin ohjeiden ja määräysten mukaan edelleen syytä noudattaa.
Koronan aiheuttama kriisi koettelee yrityksiä. Yhtiöiden hallitusten tehtävänä on tukea toimivaa johtoa taistelussa päivän ongelmien hallitsemiseksi. Onneksi valtiovalta, pankit ja vuokranantajat ovat helpottamassa yrittäjien ahdinkoa. Tilanne vaatii juuri nyt toimivan johdon täydellisen huomion, mutta hallituksen on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen.
