Mitä ihmettä? Sähköpostiin kilahti taas yksi kyselytutkimus, ”minulla ei kyllä ole aikaa näille kyselyille ja heitän sen saman tien roskapostiin”.
Tämä on todennäköisesti, jos ei päivittäin, niin kuitenkin viikoittain toistuva tapahtuma yrittäjän, päättäjän tai hallituspartnerin arjessa. Kyselyitä tulee joka tuutista. Miksi kyselytutkimuksia tehdään? Vastaako niihin kukaan? Ovatko kyselytutkimukset turhia?
Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.
Tätä kirjoittaessa olemme päässeet eroon maassamme noudatetusta poikkeustilalainsäädännöstä. Varovaisuutta on kuitenkin ohjeiden ja määräysten mukaan edelleen syytä noudattaa.
Koronan aiheuttama kriisi koettelee yrityksiä. Yhtiöiden hallitusten tehtävänä on tukea toimivaa johtoa taistelussa päivän ongelmien hallitsemiseksi. Onneksi valtiovalta, pankit ja vuokranantajat ovat helpottamassa yrittäjien ahdinkoa. Tilanne vaatii juuri nyt toimivan johdon täydellisen huomion, mutta hallituksen on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen.
Tuskin löytyy yritystä, jota meneillään oleva koronapandemia sekä sen tyrehdyttämiseksi jalkautetut toimenpiteet eivät koskettaisi. Osa yrityksistä taistelee tällä hetkellä selviytymisestään, ja osaa yrityksistä kriisi koskettaa epäsuoremmin, mutta jokaisessa yrityksessä kysymyksiä tästä päivästä ja huomisesta on enemmän kuin vastauksia.
Vaikka kristallipallo meiltä kaikilta tällä hetkellä puuttuu, olemme Turun Hallituspartnereissa listanneet viisi allaolevaa havaintoa ja periaatetta, joista tällä hetkellä voisi hallituksessa keskustella – ainakin niissä yrityksissä, joissa välitön hengissä pysyminen ei vaadi kaikkea aikaa ja energiaa.
Koronaviruksen aiheuttama kuva maailmanlaajuisesta leviämisestä luo maailmasta päivä päivältä yhä ahdistuneemman. Nämä syvenevät huolet heijastuvat osakemarkkinoiden heilahteluun. Eräs maailman johtavista pääomasijoitusyhtiöistä lähetti viime viikolla sijoitussalkuissa oleville huomautuksen siitä, että koronavirus voi tuoda markkinoille pitkittyneen globaalin talouden hidastumisen, muuttaa pohjimmiltaan liiketoimintaympäristöä ja kehotti heitä tukemaan tulevaa taloudellista tilannetta. Kukaan ei tässä vaiheessa osaa tarkemmin ennustaa viruksen aiheuttaman pysähdyksen vakavuutta eikä kestoa.
Rohkea Venäjä-strategia, yrityksen taloudellisen tilanteen valmistaminen kasvuun, kasvun kiihdytys yrityskaupoilla, edistyksellisten palvelutuotteiden ja tuotteisiin liittyvien IOT-ominaisuuksien kehittäminen sekä investointi maailmanluokan tuotantotiloihin. Kultaisen Nuijan 2019 voittaneen Lojer Oy:n hallituksella on vahva rooli yrityksen kehittämisessä.
Maaliskuussa 2018 käynnistynyt Hallitukset Töihin! –aktivointikampanja on tähän mennessä tavoittanut jo yli 70 yritystä Etelä-Pohjanmaalla. Näistä puolet on jo ryhtynyt toimiin hallitustyöskentelynsä kehittämiseksi ja yli 20 yritystä on täydentänyt hallitustaan riippumattomalla, omistajakunnan ulkopuolisella jäsenellä.
”Eero onnistui kuitenkin ylipuhumaan minut osallistumaan HHJ-kurssille ja tuon kurssin aikana minullekin valkeni, että kyllä me muuten itse asiassa tarvitsemmekin hallituksen. Oli jopa vähän sellainen olo kurssin päätteeksi, että miksi edes olemme jääneet miettimään tätä asiaa ja miksemme ole käyttäneet hallitusammattilaisten apua jo aiemmin.”
Suomalaisista yrityksistä n. 98 % on pk-yrityksiä ja näistä suurin osa on pieniä. Merkittävä osa pienistä yrityksistä ei halua tai kykene kasvattamaan liikevaihtoaan. Omistajat voivat olla tyytyväisiä tilanteeseen tai yritykseltä puuttuvat henkilö- tai taloudelliset resurssit liikevaihdon ja kannattavuuden kasvattamiseen. Kun tyydytään nykytilanteeseen tai keskitytään vain nykyisen toiminnan tehostamiseen ja kannattavuuden kasvattamiseen, on riskinä, että yritys päätyy kutistuvan liiketoiminnan ja laskevien tulosten kierteeseen ja kilpailijat kasvattavat markkinaosuuttaan. Pitkällä aikavälillä käyttökate- ja liikevoittoprosenttia tärkeämpää on niiden määrä euroissa.
Oli kevät 2017 ja käynnissä Itä-Suomen Hallituspartnereiden vuosikokous, kun kollektiivinen oivallus kulki lentoon lehähtävän kalakukon lailla kokousväen kohoavan hiusrajan yli: meillä on aika miesvaltainen porukka läsnä kokouksessa. Ja kun samaan aikaan käytössämme oli jäsenkuntaamme läpivalaiseva jäsenkysely, joka todisti havainnon kuvaavan jäsenistöämme laajemminkin, meillä välähti lamppu. ”Asialle on tehtävä jotain.”
Julkiset hankinnat ja hankintalaki – yrittäjän uhka vai mahdollisuus? Hankintalaki tuli alun perin voimaan v. 1992. Tuolloin laissa oli 18 pykälää, parin kokonaisuudistuksen jälkeen tätä nykyä 174. Niin hankintayksiköt kuin yrittäjätkin ovat matkan varrella ehtineet kokea ahdistusta kasvavan pykälämäärän viidakossa. Lain antamat mahdollisuudet ovat voineet ajatuksissa ja toimissa kääntyä pikemminkin uhan puolelle. Lain alkuperäiset tavoitteet […]
