Hallituspartnerit ovat viime vuosina hakeneet uusia tapoja kehittää yritysten hallitustyötä. Keski-Suomessa tällainen on ollut kaksivuotinen Hallitukset Töihin! -hanke, joka päättyy 31.12.2023. Alun perin Etelä-Pohjanmaalla kehitetty hanke on hyvä esimerkki eri alueiden välisestä yhteistyöstä.
Kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitustyöskentelystä puhutaan nykyään paljon, ja hyvä niin – monet yhtiöistä ovat merkittäviä kooltaan ja vaikutuksiltaan sekä omistajilleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Siksi on tarkoituksenmukaista, että yhtiöiden hallitustyöskentely on ajan tasalla varmistaen yhtiön menestyksen ja tulevaisuuden.
Toimitusjohtajan asema on ainutlaatuinen, koska toimitusjohtajan rooli on yksi ja ainoa kussakin yhtiössä. Toimitusjohtaja on ainutlaatuisessa solmukohdassa, vastuussa kaikesta ja samalla ainakin periaatteessa parhaimman tiedon haltija.
Hyvinvointialueiden luomisen aiheuttaman muutoksen myötä kuntaomisteisten yhtiöiden ja kuntayhtymien osuus kuntien toiminnassa ja taloudessa on kasvanut merkittävästi. Muuttuneessa tilanteessa kunnissa myös konserniohjauksen ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn merkitys kasvaa. Myös tämänhetkinen taloudellinen toimintaympäristö korostaa yhtiöiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.
Vastuullisuus liiketoiminnassa ei ole enää sanahelinää, vaan tärkeä teema kaikessa yrityksen toiminnassa yrityksen koosta riippumatta. Jokaisen pk-yrityksen olisi hyvä huomioida vastuullisuus strategiassaan ja pitää sitä liiketoiminnan keskeisenä tavoitteena.
DIFin Q3-teema on kasvu. Kasvu on myös minun sydäntäni lähellä. Useiden pk-yritysten hallituksissa ja muutenkin niiden toimintaa seuratessani olen huomannut, että kasvu todella on välttämätön, vaikkakaan ei riittävä edellytys yrityksen kehittymiselle. Kuluneen kesän aikana pohdin paljon, mitä hallituksen ja erityisesti hallituksen jäsenten tulee tehdä edesauttaakseen yhtiön kasvua. On ilmeistä, ettei hallitus tee kasvua, mutta yhtä lailla on selvää, että hallitus voi edesauttaa sitä – tai pilata kasvumahdollisuudet kasvun kannalta huonolla toiminnalla.
Meitä hallitusammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin tukemaan yrityksiä ja yrittäjiä heidän toimintansa kehittämisessä, kasvussa sekä kannattavuudessa. Tarjoamme asiantuntijatukea erilaisin vahvuusaluein, jotta yritykset pysyvät toiminta- ja kilpailukykyisinä.
”Uskallan väittää, että hallitusanalyysin suurin lisäarvo on analyysikeskustelussa, ajatusten vaihdossa, positiivisessa haastamisessa – vähän kuin ulkopuolisen, riippumattoman hallituksen jäsenen roolissa.”
Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyödyntää tekoälyä monilla eri tavoilla parantaakseen tehokkuuttaan, laadukkuuttaan ja kilpailukykyään. Tekoälyyn perustuvien sovellusten avulla jokainen toimiala voi haastaa vakiintuneita toiminta- ja ajatusmalleja.
Yrityksessä on aina haluttu tehdä asiat järjestelmällisesti. Yrityksen kova kasvuvauhti ja ehkä toiminnan liiallinen, pääosin yrityskauppojen aiheuttama rönsyilykin herätti tarpeen hallinnollisen osaamisen kehittämiseen, yrittäjien sanoin ”ryhtiliikkeeseen”.
Tampereen Hallituspartnerit toteuttivat syksyllä 2022 ennakointihankkeen, jossa arvioitiin erilaisten megatrendien ja ilmiöiden vaikutuksia pk-yritysten hallitustyöhön ja tunnistettiin tämänhetkisiä voimakkaimpia strategisia kysymyksiä ja teemoja.
Oletko koskaan miettinyt, miltä hallitustyö näyttää vuonna 2030? Kuvittele tulevaisuuden hallitus, joka koostuu virtuaaliassistentista, tekoälyohjelmasta ja älykkäästä robottitukihenkilöstä. Tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta se voi olla todellisuutta jo muutaman vuoden kuluttua – tai ehkä se on jo nyt todellisuutta jossakin yksittäisessä hallituksessa.