Pk-yrityksen kehittäminen hallitustyön kautta erikokoisissa yrityksissä on tärkeää.
Hallituspartnereissa on eri puolella Suomea menossa Hallitukset töihin! -hankkeita ja näissä hankkeissa edistetään ja aktivoidaan pk-yrityksiä huomaamaan hallitustyön lisäarvo. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja yrityksen hallitustyön kehittämiseen.
Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia.
Halusin innolla tarttua uuteen toimeen ja tehdä joustavasti hallitustyöstä juuri sellaisen, minkä koin oman yrittäjyyteni ansiosta hyväksi pitkällä tähtäimellä. Nähdä pitkälle, mutta elää hetkessä ja operatiivisestikin yrityksen tarpeiden mukaan. Rakentaa pala palalta strategisesti kaikki palikat kohdilleen.
Voiko keskeisistä arvoistamme yksi: ”Tavoittelemme aina asiakkaillemme parhaita ratkaisuja” johtaa myös tilanteeseen, jolloin hallituksen vahvistaminen ja uudistuminen ei olekaan se paras ratkaisu asiakkaallemme? Joskus asia on näin. Hallituspartnerit Turku ry:ssä olemme tunnistaneet tilanteita, joissa alkuperäinen keskustelun avaus hallitusjäsenen hausta onkin päätynyt muunlaisiin ratkaisuihin.
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.
Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on operatiivisen johdon tukeminen liiketoiminnan riskien tunnistamisessa, vaikuttavuuden arvioimisessa sekä niiden hallitsemisessa. Huolellinen hallitus kantaa vastuun, että yhtiön riskienhallinta on riittävän kattavaa ja ajantasaista. Kyse on kuitenkin riskien hallinnasta, ei riskien poistamisesta. Toisinaan riskin eliminoimisen kustannus suhteessa sen vaikuttavuuteen saattaa olla kohtuuton. Tällaisten vähäisten riskien toteutuminen ja niihin sopeutuminen onkin yrityksissä arkipäivää.
Perinteisesti nähdään, että strategiset teknologiatrendit aiheuttavat merkittäviä häiriöitä markkinoilla, mutta tärkeätä on suhtautua avarasti tulevaisuuteen, joka saattaa tarjota räjähdysmäisiä mahdollisuuksia ketterille toimijoille.
Hallituspartnerit Itä-Suomi ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan. Tampereen esimerkin innoittamana hallituspartneritoiminta käynnistyi Itä-Suomessa vuonna 2012 kattaen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet. Nyt juhlavuonna partnereiden määrä on ylittänyt 110 jäsenen rajan ja toimeksiantojen määrässä olemme juhlan kunniaksi tekemässä kaikkien aikojen ennätystä – kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille jäsenille koko kymmenvuotisen matkan ajalta.
Hallitustyön dynamo – Rakentamassa menestyvien ja kasvavien pk-yritysten Suomea
On mielenkiintoista havaita, että vain yksi ”digi-jäsen” tiimissä ei tuo riittävästi muutosta. Peter Weill’n mukaan kolme jäsentä/johtajaa on kriittistä, koska tällöin asialle tulee riittävästi painoarvoa liiketoimintamallien kehittämisen näkökulmasta.
Hallituspartnereiden alueellinen yhteistyö kannattaa hallitustyön kehittämisessä. Hallituspartnerit ovat viime vuosina hakeneet uusia tapoja kehittää hallitustyötä. Keski-Suomessa tuorein tällainen on kuluvan vuoden alussa käynnistynyt Hallitukset Töihin! -hanke. Alun perin Etelä-Pohjanmaalla kehitetty hanke on hyvä esimerkki eri alueiden välisestä yhteistyöstä.
Juristina väitän, että yritysten kilpailuetu ja menestys luodaan toisenlaisella ajattelulla: riskienhallinnan sijaan siirtäisin fokusta enemmän rohkeampaan mahdollisuuksien näkemiseen ja niihin tarttumiseen.