Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on turvata yrityksen pitkän aikavälin kilpailukyky, varmistaa liiketoiminnan jatkuva kehitys sekä kasvattaa yhtiön omistaja-arvoa. Tässä roolissa viime kädessä hallitus kantaa vastuun siitä, että yrityksellä on myös selkeä kaupallinen toimintamalli, joka mahdollistaa asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamisen.
Hallituksen järjestäytymisen yhteydessä määrittelimme käytännöt, vuosikellon, vakioesityslistan sekä jokaiseen kokoukseen oman pääteemansa, johon keskittyä. Käytäntö lähti lennokkaasti konkretiaksi. Tähtäämme siihen, mihin voimme vaikuttaa eli tulevaisuuteen. Hallitustyö käynnistyi siten, että edellytimme hallituksena omistajalta omistajastrategian esittelyn. Saimme hyvin selkeästi esitetyn ja yhdelle näkymälle visualisoidun tahtotilan. Hallituksen oli helppo sisäistää ja ymmärtää, mitkä tavoitteet hallitustyöllä tulee aidosti ottaa huomioon.
On mielenkiintoista havaita, että vain yksi ”digi-jäsen” tiimissä ei tuo riittävästi muutosta. Peter Weill’n mukaan kolme jäsentä/johtajaa on kriittistä, koska tällöin asialle tulee riittävästi painoarvoa liiketoimintamallien kehittämisen näkökulmasta.
Potentiaalisella asiakkaalla kestää 50 millisekuntia muodostaa mielipide yrityksenne verkkosivuista. Sen jälkeen hän päättää jääkö vai lähteekö. Ja jos sivustolla ei ole kykyä hurmata, parantaa yrityskuvaa ja tukea liiketoimintaa, on asia mitä suurimmassa määrin ylimmän johdon asia.
Yrityksen komentoketjulla, omistaja-hallitus-toimitusjohtaja-johtoryhmä, tulee olla yhteinen lähtökohta − omistajan tahto.
Se toimii niin hallituksen oman työn kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän menestyksen arvioinnin mittatikkuna. Yhdenmukainen käsitys helpottaa työtä.
Noin vuoden takaisen Yrittäjägallupin mukaan ainoastaan 14 % yrityksen hallituksen jäsenistä on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. On jo melkein merkityksensä menettänyt lause, onko ulkopuolinen hallituksen jäsen uhka vai mahdollisuus. Kuitenkin käytännön arjessa törmää mitä erilaisimpiin tarinoihin, mitä ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä ajatellaan ja miten hänen roolinsa nähdään.
Monet meistä ovat mukana yritysten hallituksissa ammatikseen. Mutta miksi jotkut meistä tekevät hallitustoimintaa myös harrastuksena yhdistyksissä sekä vapaaehtoisorganisaatioissa? Lue alta mitä hallitustoiminta harrastuksena antaa ja mitä siitä saa.
Mitä tarkoittaa toimitusjohtajan ja hallituksen välinen hyvä yhteistyö? Näen tässä kolme ”prinsiippiä”. 1) luottamus 2) vuorovaikutus 3) osaaminen. Ei kovin yllättäviä? Toimii monessa eri yhteisöissä saman kaavan kautta. Kolme sanaa, jotka ovat lähes itsestään selvyyksiä, mutta silti haastavia toteuttaa.
Koronapandemia pyyhkäisi hetkessä koko yhteiskunnan yli ja on aiheuttanut suurta terveydellistä ja taloudellista huolta, haittaa ja epävarmuutta. Meillä Hallituspartnereissa ja kauppakamareissa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden hätä on tullut iholle.
Kriisiaikana hallitustyön merkitys korostuu entisestään. Hallitustyö myös muuttaa muotoaan frekvenssiltään tiiviimmäksi ja hetkellisesti operatiivisemmaksi. Koronan myötä hallitustyötä on tiivistetty myös meillä. Kokosin tähän kokemusperustaisesti listan korona-ajan hyvistä hallituskäytännöistä.
Koronan aiheuttama kriisi koettelee yrityksiä. Yhtiöiden hallitusten tehtävänä on tukea toimivaa johtoa taistelussa päivän ongelmien hallitsemiseksi. Onneksi valtiovalta, pankit ja vuokranantajat ovat helpottamassa yrittäjien ahdinkoa. Tilanne vaatii juuri nyt toimivan johdon täydellisen huomion, mutta hallituksen on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen.
Hallituksen merkitys pk-yrityksen toiminnalle liittyy sekä yrityksen että yrittäjän sparraamiseen, Wille Viittanen toteaa. Omistaja-toimitusjohtajana minulla on velvollisuuden lisäksi oikeus avata ja ”vatkata” luottamuksellisesti yrityksen asioita hallituksen kanssa ja olla varma, että saan käyttööni sen osaamisen ja lisäarvon. Se on kova juttu! Ja vapauttaa perhe- ja ystäväpiirin korvat.