Yrityksen komentoketjulla, omistaja-hallitus-toimitusjohtaja-johtoryhmä, tulee olla yhteinen lähtökohta − omistajan tahto.
Se toimii niin hallituksen oman työn kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän menestyksen arvioinnin mittatikkuna. Yhdenmukainen käsitys helpottaa työtä.
Olen mukana tutkimusprojektissa, jossa on haastateltu hallituksen puheenjohtajia ja toimivaa johtoa omistajarakenteiltaan erilaisissa yrityksissä. Tutkimuksen ydinkysymys on, kuinka omistajan tahto muuttuu lihaksi yhtiön toiminnassa.
Hallitus on omistajan työkalu tahtonsa toteuttamisessa. Tekemiemme haastattelujen perusteella halllituksilla ei aina ole kirkasta kuvaa siitä, mikä se tahto on. Tähän vaikuttaa omistajarakenne: osuuskuntatyyppisessä toiminnassa omistajia voi olla sata tai satatuhatta. Kuka heistä määrittelee omistajan tahdon – kenen asiaa hallitus ajaa? Yksinkertaisimmillaan omistajan tahto näyttäytyy pääomasijoittajan omistamissa yhtiöissä. Pääomasijoittajan tahto heijastaa lupausta, joka on tehty sijoittajille. Tämä lupaus tai omistajan tahto on pelkistettynä 25-30% IRR tai rahat takaisin 2.5-3.5X. Tämän selkeämmäksi ei mittatikkua voi asettaa.
Kaiken tekemisen tulee palvella tahdon toteutumista ja sen mukaisten tavoitteiden saavuttamista.
Hallitus päättää yhtiön strategiasta johdon kanssa keskustellen ja tätä haastaen. Strategiassa määritellään, missä kulmassa yhtiön tulee olla mm.
- kilpailullisesti,
- teknologisesti,
- maantieteellisesti ja
- taloudellisesti, että
omistajan tahto toteutuu.
Strategian toteuttaminen edellyttää ohjelmallisuutta. Kun strategia on purettu osakokonaisuksiin, tavoitteisiin, on niiden edistymistä helpompaa seurata. Yrityksen johto vastaa näiden ohjelmien toteuttamisesta ja hallitus seurannasta.
Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan suhde on tärkeä. Yhteydenpito on säännöllistä, viikottaista tai päivittäistä. Koronakevät on korostanut tämän suhteen merkitystä – seuranta on tiivistynyt. Puheenjohtaja auttaa toimitusjohtajaa tuomaan hallitukseen juuri ne asiat ja kokonaisuudet, joiden seurannalla on omistajan tahdon toteutumisen kannalta keskeinen merkitys.
Puheenjohtaja, joka tuntee sekä omistajan tahdon, hallituksen muiden jäsenten näkemykset ja johdon prioriteetit, määrittelee hallituksen agendan.
Toimitusjohtaja vuorostaan käyttää johtoryhmää sovittujen ohjelmallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Mitä parempi näkyvyys hallituksella on yhtiön johtoryhmään, sitä helpompaa on ymmärtää poikkeamia tai murrostilanteiden hankaluuksia. Toimitusjohtajat, jotka osallistavat johtoryhmää hallituksen kanssa käytävään dialogiin, helpottavat omaa työtään. Tämä edellyttää johtoryhmältä vahvaa keskinäistä luottamusta. Erilaisuutta on hyvä vaalia, mutta kriittisyys johtoryhmän sisällä tulee olla rakentavaa. Ja kun on yhdessä valittu strategiset prioriteetit – niiden mukaan mennään – sooloilu johtoryhmän sisällä ei kanna, vaan valta ja vastuu liittyvät yhteen. Hallitukselle voi kukin johtoryhmän jäsen tuoda eri näkemyksiä. Viime kädessä toimitusjohtaja kuitenkin ratkaisee, niin henkilövalinnat eli oman tiiminsä, kuin sen, miten toimitaan.
Komentoketjussa johtoryhmä on tärkeä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Erään haastattelemani toimitusjohtajan näkemys heijastaa käsitystäni menestyvästä johtamismallista:
“Rekrytoi itseäsi parempia johtoryhmääsi. Työsi helpottuu, delegointi onnistuu ja ohjausta tarvitaan vähemmän”.
Johtoryhmän tulee olla toimitusjohtajan jatkuvan kehittämisen kohde.
Kehittymistä on tapahduttava sekä rakenteellisesti että laadullisesti. Laadullinen parantaminen tarkoittaa, että johtoryhmän jäseniltä vaaditaan kasvavasti kykyä strategiseen näkemykseen ja osaamiseen versus operatiiviseen asioiden hallintaan. Esimerkkeinä esim. strateginen HR, joka ottaa kantaa henkilöstön rakenteen osaamiseen, kyvykkyyksien arvioimiseen suhteessa yrityksen strategisiin haasteisiin ja omistajan tahdon mukaiseen tavoitteeseen pääsemiseen. Vastaavasti strateginen toimitusketjun hallinta on koko yrityksen kustannusmassan, tuotekehityksen, tuotannon ja toimitusten hallintaa – omistajatavoitteiden mukaisesti. Rakenteellista kehittymistä on se, että huolehditaan uudenlaisen, työskentelyä rikastuttavan ajattelun jatkuvasta läsnäolosta.
Kaikki tämä palvelee omistajan tahtoa – mikä se sitten onkin.
Timo Leino
Kirjoittaja on hallitusaktiivi, niin puheenjohtajana kuin jäsenenä