Hallitus ja toimitusjohtaja

Pia Pursiainen, konsernin toimitusjohtaja
Hallituspartnerit ry Tampere

Mitä tarkoittaa toimitusjohtajan ja hallituksen välinen hyvä yhteistyö? Näen tässä kolme ”prinsiippiä”. 1) luottamus 2) vuorovaikutus 3) osaaminen. Ei kovin yllättäviä? Toimii monessa eri yhteisöissä saman kaavan kautta. Kolme sanaa, jotka ovat lähes itsestään selvyyksiä, mutta silti haastavia toteuttaa.

Toimitusjohtajan tiiviinä ”työparina” pitää olla niin johtoryhmä kuin hallituskin. Huipputuloksia saavutetaan vain sillä, että koko ryhmä antautuu pelaamaan täysillä samaa peliä. Intohimo, tunne ja aktiivisuus lisäävät onnistumisen mahdollisuuksia. Ja otetaanpa vielä muistin virkistämiseksi; toimitusjohtaja toimittaa sekä johtoryhmän kanssa jalkauttaa saman pelin pelaamisen koko organisaatioon. Ja sillä on todellisiin huipputuloksiin merkitystä.

Mitä tarkoittaa toimitusjohtajan ja hallituksen välinen hyvä yhteistyö? Näen tässä kolme ”prinsiippiä”. 1) luottamus 2) vuorovaikutus 3) osaaminen. Ei kovin yllättäviä? Toimii monessa eri yhteisöissä saman kaavan kautta. Kolme sanaa, jotka ovat lähes itsestään selvyyksiä, mutta silti haastavia toteuttaa.

1) Luottamus merkitsee siksikin paljon, että hallitustyöskentelyssä on luotettava kummankin osapuolen sanoihin. Rakennetaan yhtiön huomista, jolloin sanojen merkitys on kahvipöytäkeskustelua hurjan paljon merkityksellisempi. Sanat ja teot rakentavat luottamuksen, tarkoitetaan sitä mitä tehdään, tehdään sitä mitä on tarkoitettu. Luottamus on myös sitä, että vaikeat aiheet on turvallista ottaa käsittelyyn. Kysytään, jos ei ymmärretty ja varmistetaan, jos ollaan epävarmoja – kaikista suunnista. Sitä kautta syntyy hyvä luottamuksen side.

2) Vuorovaikutus on hallitustyöskentelyn merkittävin mauste. Voit istua hallituksessa, voit olla hallituksen jäsen, mutta et tuo mitään lisäarvoa toimitusjohtajalle tai yhtiölle, jos et vuorovaikuta eli anna omia mielipiteitäsi, jaa viisauttasi, jaa näkemyksiä ja kokemuksiasi. Ei niiden tarvitse olla ainoita oikeita tai päätökseen johtavia, niiden tarkoitus on rikastuttaa keskustelua oikeassa ajassa ja paikassa. Oikea aika ja paikka ovat myös merkityksellisiä, vuorovaikuttamisen tulee tapahtua ennen päätösten tekoa, ennen asioiden lukkoon lyömistä, jolloin vuorovaikuttaminen vaikuttaa. Jälkiviisaus voi toki viisauttaa, mutta jos se on ainoa vuorovaikuttamisen keino, se turhauttaa. Aito vuorovaikuttaminen ja sinun näkemyksesi ovat ainoa syy, miksi juuri sinut on valittu hallitukseen. Vuorovaikutuksen kautta sinä tuot arvoa toimitusjohtajan arkeen ja yhtiön arvon kasvattamiseksi. Vain ”istumalla” hallituksessa olet tässä yhteydessä arvoton.

3) Osaaminen on haastava määriteltävä. Osaamista on monenlaista, merkittävää on ymmärtää mitä osaamista hallituksen kautta yhtiö ja toimitusjohtaja tarvitsevat. Eri aikakausilla osaamistarve voi olla erilaista. Uusi toimitusjohtaja todennäköisesti tarvitsee ympärilleen erilaista osaamista ja se tarve pitää tunnistaa ja yhdessä vuorovaikuttamisen kautta löytää. Joka tapauksessa menestyvän yhtiön toimitusjohtaja tarvitsee osaavan hallituksen ympärilleen, ei kukaan oleta tai edes halua, että toimitusjohtaja on kaikista kaiken tietävä superihminen – ei suinkaan, yhtiön johtaminen ei ole yhden miehen tai naisen yksinpeli. Hallituksen jäsenen tehtävä on oman osaamisalueensa kautta rikastuttaa yhtiön korkeimman johdon tietotaitoa ja johtaa sitä kautta oikeampiin päätöksiin. Hallituksen jäsenen tehtävä on omalta osaltaan auttaa toimitusjohtajaa toimittamaan sitä mitä yhtiö menestyäkseen tarvitsee, vaatii ja edellyttää.

Ja lopulta tästä symbioosista syntyy hallituskokouksen myötä toimitusjohtajan paras päivä. Kirjoitin tästä ”toimitusjohtajan parhaasta päivästä” aiempina vuosina, mutta onhan se edelleen ihan luettava tarina, lue täältä.