Hallituspartnerit ry (Tampere)
On hyvin erilaista rakentaa tehokas hallitustyöskentely start-upiin kuin suureen vakiintuneeseen toimijaan, perheomisteiseen pienyritykseen kuin listayhtiöön tai kotimarkkinoilla toimivaan kuin kansainväliseen yhtiöön. Onko tällaisia eroja yksityisen sektorin ja kuntasektorin yhtiöiden hallitustyöskentelyssä, ja jos on, onko niille eroille hyviä perusteita?
Hallituksen rooli osakeyhtiössä on hyvin keskeinen: sen viralliset tehtävät määritellään jopa laissa, mutta käytännön tehtävät ja työskentely kattavat huomattavasti laajemman kokonaisuuden, jolla yhtiötä kehitetään, tuetaan, ohjataan, haastetaan, analysoidaan ja valvotaan.
Se, millä tavalla tätä hyvin laajaa tehtäväkenttää hoidetaan hallituksessa, on pitkälti hallituksen oma ratkaisu ja siten itsessään yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Hallituksen työjärjestyksestä on laadittu hyviä yleisiä esimerkkejä, mutta koska jokainen yhtiö on hyvin erilainen omine erityispiirteineen, täytyy hallitustyöskentely painottaa sisällöltään, painopisteiltään ja ajankäytöltään parhaiten juuri kyseessä olevan yhtiön toimintaan sopivaksi. On hyvin erilaista rakentaa tehokas hallitustyöskentely start-upiin kuin suureen vakiintuneeseen toimijaan, perheomisteiseen pienyritykseen kuin listayhtiöön tai kotimarkkinoilla toimivaan kuin kansainväliseen yhtiöön. Tämä lienee melko kiistatonta. Mielenkiintoinen kysymys herää: onko tällaisia eroja yksityisen sektorin ja kuntasektorin yhtiöiden hallitustyöskentelyssä, ja jos on, onko niille eroille hyviä perusteita? Tätä kysymystä pyrin avaamaan käsittelemällä joitakin osa-alueita, jotka ovat nousseet esiin omien käytännön kokemuksieni perusteella.
Hallituksen pitää rakentaa itselleen vahva rooli
Jotta hallitus pystyy täyttämään tehtävänsä, sen pitää luoda ja ottaa itselleen riittävän vahva ja itsenäinen rooli. Sen tulee rakentaa vuosikellot ja kokousagendat todellisten tarpeiden mukaisesti, varata riittävä aika keskusteluille, pitää katse tulevaisuudessa, edellyttää liiketoimintakatsauksilta ja päätösesityksiltä riittävän korkea laatu, olla riittävän näkyvä ja valmis vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa ja ennen kaikkea tehdä aitoja päätöksiä. Esityksiä tuetaan, kun on sen paikka, mutta haastetaan tai hylätään, kun on tarpeen.
Kuntayhtiöissä on usein asiantunteva ja kokenut johto sekä vahvatahtoinen omistaja, mikä voi jättää hallituksen välikädeksi hoitamaan viralliset hallinnolliset tehtävät ja kirjaamaan tiedoksi johdon esittämät raportit ja katsaukset. Samaan lopputulokseen päädytään, jos hallituksen jäsenten mielenkiinto tai yleinen kokemus liiketoiminnasta eivät riitä syvälliseen perehtymiseen yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön. Tällainen hallitus ei ole kenenkään etu – sen paremmin omistajan kuin johdonkaan. Näitä hallituksia löytyy myös yksityisen sektorin yrityksistä, onneksi nykyään yhä vähemmän, mutta riski varsinkin tilanteeseen puuttumiseksi näyttää suuremmalta kuntasektorin yhtiöissä. Kuntaomistajan tulee kiinnittää voimakkaasti huomiota hallituksen kokoonpanoon, sen osaamiseen ja liiketaloudelliseen kokemukseen, seurata hallituksen toiminnan onnistumista ja tuloksellisuutta sekä ryhtyä rohkeasti toimenpiteisiin, mikäli syytä ilmenee.
Rahalla pitää olla isäntä
Hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiö tuottaa voittoa omistajalleen. Yksityisen sektorin yrityksissä ja niiden hallituksissa tämä tavoite on sisäistetty varsin kirkkaasti, koska tappiota tuottavan yrityksen toiminta loppuu, mikäli omistaja ei halua tai pysty sijoittamaan lisää varoja. Hallitustyöskentelyssä ja yrityksen johdossa tiedostetaan selkeästi rahojen rajallisuus ja niiden omistajuus, mikä näkyy kaikessa toiminnassa mm. tuloshakuisuutena, tehostamispyrkimyksinä, tarkasti harkittuina investointeina ja nopeasti tapahtuvana asioihin puuttumisena, mikäli asiat kehittyvät huonoon suuntaan.
Yhtiötä on johdettava ammattimaisesti kannattava liiketoiminta keskiössä, ottaa omistajuus riskeistä, taseesta, vieraan pääoman määrästä ja hoitamisesta sekä pystyä maksamaan riittävä osinko omistajalle.
Kuntayhtiöissä pitää olla täysin sama asenne ja kulttuuri, koska muuten koko yhtiöittämispäätökseltä putoaa pohja pois. Kuntayhtiöillä käsitän tässä kilpailluilla avoimilla markkinoilla toimivia yhtiöitä. Yhtiöön voi hiipiä turvallisuudentunne, että tarpeen tullen omistaja, viime kädessä verotusoikeutensa tuomalla mahdollisuudella, hoitaa ongelmat. Tämä on vaarallinen asenne, joka hallituksen pitää ehdottomasti muuttaa, koska se helposti alkaa näkyä kriittisyyden puutteena ja tietynlaisena huolettomuutena yhtiön koko toiminnassa. Yhtiötä pitää johtaa ammattimaisesti kannattava liiketoiminta keskiössä niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäyksellä, ottaa omistajuus riskeistä, taseesta, vieraan pääoman määrästä ja hoitamisesta sekä pystyä maksamaan riittävä osinko omistajalle. On erittäin tärkeää, että myös kuntaomistaja viestittää tämän asenteen selvästi yhtiölle. Yhtiöittämällä kaupunki on siirtänyt yhtiölle varat ja velat, ja liiketoimintaan kuuluvat riskit, eikä vastaa niistä enää muuten kuin oman pääoman sijoituksellaan, jolle vaatii normaalin tuoton. Yhtiön on tultava toimeen omillaan ja pärjättävä reilussa kilpailussa markkinoilla. Asiaa ei muuta se, että yhtiön vieras pääoma on kaupungin laina, koska silloin kaupunki toimii lisäksi rahoittajana, jolla on omat lisäintressit. Kaupungin kannalta liiketoiminnan yhtiöittäminen on järkevä päätös, koska sen myötä budjetista poistuvat liiketoiminnan tuotot jotka voivat olla hyvin vaihtelevia, kulut jotka helposti kasvavat, riskit joiden hallinta vaatii erityisosaamista sekä liiketoiminnan tarvitsemien investointien rahoitus joka saattaa hyvässä tapauksessa kasvaa hyvin suureksi. Näiden tilalle tulee vuosittainen osinkotuotto.
Omistajan ääneltä vaaditaan selkeyttä
Omistajan viestit välittyvät erilaisiin yrityksiin hyvin erilaisilla tavoilla. Pörssilistattujen, laajasti omistettujen yhtiöiden omistajien ääni näkyy ja kuuluu päivittäin pörssikurssin kehityksessä, analyytikkojen analyyseissä, sijoittajatapaamisissa ja yhtiökokouspäätöksissä. Pienen perheyrityksen omistaja toimii usein yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja johtaa myös yhtiön operatiivista toimintaa, jolloin omistajan ääni on kirjaimellisesti kaiken aikaa läsnä. Ja kaikkea näiden ääripäiden väliltä.
Pääasia on kuitenkin, että hallituksella on selkeä käsitys omistajan tahtotilasta. Jotta hallitukselle jää riittävä tila hoitaa oma tehtävänsä, omistajan tahto ei voi olla liian seikkaperäinen eikä operatiivinen ja sen tulee olla suhteellisen pysyvä. Varsinkin suuremmissa yhtiöissä näin usein onkin. Useimmiten tahto konkretisoituu omistajan asettamalla tuottotavoitteella, mikä on hyvä tapa, koska se linkittyy osakeyhtiön perustarkoitukseen.
Kuntayhtiön hallituksesta saadaan kaikki irti ainoastaan, mikäli sen toiminta ja sille asetetut vaatimukset vastaavat täysin yksityisen sektorin toimijaa.
Kuntayhtiöissä omistajan tahto ja ohjaus pitää miettiä erittäin huolellisesti. Koska yhtiö tavallisesti toimii omistajakunnan alueella ja usein suurin osa sen asiakkaista on kunnan asukkaita, ja se lisäksi hoitaa kuntalaisille välttämätöntä liiketoimintaa, on hyvin luonnollista, että kuntapäättäjillä on houkutus aktiiviseen kanssakäymiseen ja ohjaukseen. Tämä ei ole sinänsä mikään ongelma; siitä on monessa tilanteessa jopa hyötyä, kunhan omistajan virallinen ohjaus ja tahto pystytään erottamaan muusta kanssakäymisestä, palautteen antamisesta ja ideoiden esittämisestä. Tämä vaatii kirjallisesti sovitut pelisäännöt ja tavoitteet sekä malttia niiden yksityiskohtaisuudessa ja määrässä. Mikäli omistaja haluaa ohjata yhtiön operatiivisia päätöksiä esimerkiksi hinnoitteluun, nimityksiin, asiakaspalveluun tai normaaleihin investointeihin liittyen, se kaventaa huomattavasti hallituksen tai johdon liikkumatilaa ja sitä kautta vastuuta toiminnan johtamisesta. Tämä ei ole omistajan omienkaan intressien mukaista.
Riskienhallinta on strateginen asia
Hallituksen vaikutus yrityksessä vallitsevaan riskikulttuuriin on hyvin suuri. Yritystoimintaan kuuluu riskinotto. Riskit ovat läsnä kaikessa yrityksen toiminnassa, ja niitä ottamalla yritys tekee rahaa. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että toimintaan ja toimintaympäristöön kuuluvat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan sovittujen periaatteiden mukaisesti. On myös tärkeää tiedostaa, että on riskejä, joita ei pystytä etukäteen tunnistamaan eikä niitä pystytä hallitsemaan. Jos näin ei olisi, kriisejä ei pääsisi syntymään. Mutta niitä kuitenkin syntyy. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että tällaisessakin tilanteessa riskin määrä on rajattu ja toimenpiteet sellaisia, että yritys pystyy jatkamaan toimintaansa. Nämä kaikki vaativat hallitukselta yhtiön toiminnan hyvää ymmärtämistä, asiaan paneutumista ja aktiivista otetta. Viime aikoina erityisesti energiayhtiöiden hallituksissa tämä seikka on ollut kovaa todellisuutta ja monissa yhtiöissä on havahduttu riskiperiaatteiden ja -toimenpiteiden laajaan pohdintaan ja päivityksiin.
Hyvä valiokuntatyö sitouttaa hallituksen jäseniä, lähentää johdon ja hallituksen suhdetta, parantaa asioiden valmistelua, hallituksen työn laatua, ajankäyttöä ja tehokkuutta.
Monessa yksityisen sektorin yrityksen hallituksessa riskienhallinnan kattava ja syvällinen tarkastelu on määritelty tarkastusvaliokunnan tehtävälistalle. Tämä on perusteltua, koska riskienhallinta vaatii perehtymistä ja kokemusta. Hallituksen kokoonpanosta pitäisi löytyä henkilöitä, joilla on näkemystä ja kiinnostusta asian suhteen. Tällöin tarkastusvaliokunnan työ helpottaa merkittävästi koko hallituksen työtaakkaa. Kuntayhtiöiden hallitustyössä näyttää ylipäätään olevan harvinaisempaa käyttää hallituksen valiokuntia asioiden valmistelussa ja valvonnassa, mikä tuntuu yllättävältä. Valiokuntia ei tietenkään tule perustaa muodon vuoksi käsittelemään muodollisia asioita, vaan niille alueille, jotka ovat oleellisia kyseisen yhtiön kannalta. Hyvä valiokuntatyö sitouttaa hallituksen jäseniä, lähentää johdon ja hallituksen suhdetta, parantaa asioiden valmistelua, hallituksen työn laatua, ajankäyttöä ja tehokkuutta.
Hallituksesta tulee saada kaikki irti!
Kuntayhtiön hallituksesta saadaan kaikki irti ainoastaan, mikäli sen toiminta ja sille asetetut vaatimukset vastaavat täysin yksityisen sektorin toimijaa. Hallituksen itsenäinen rooli, tuloksen tekemiseen keskittyminen, rahan ja resurssien rajallisuuden ymmärtäminen, omistajaohjauksen selkeys ja tarkoituksenmukaisuus sekä riskienhallinnan sisältö ja syvyys ovat alueita, joissa kuntayhtiön hallitus helpoimmin antaa etumatkan yksityisen sektorin kollegoille. Kuntayhtiön hallitustyössä piilee vaara ja jopa houkutus käyttää suurin osa ajasta osakeyhtiölain sille asettamiin seuranta-, valvonta- ja muodollisiin päätösasioihin, jolloin keskittyminen liiketoiminnan kehittämiseen, asiakaskokemusten ja kilpailukyvyn parantamiseen, kannattavuuden kohentamiseen ja näihin liittyvien edellytysten luomiseen jää vähemmälle. Hallituksen lisäarvo jää tällöin varsin vähäiseksi.
Yksityisen sektorin ja avoimilla markkinoilla toimivan kuntayhtiön hallituksen työssä ja tehtävissä ei ole eroja. Ainakaan niitä ei tulisi olla, koska yhtiöt kilpailevat samoilla markkinoilla samoista asiakkaista samoilla pelisäännöillä. Sen sijaan erilaisten kuntayhtiöiden hallitustyö on syytä räätälöidä niin, että se sopii parhaiten juuri kyseisen yhtiön toimintaan, elinkaaren vaiheeseen, toimintaympäristöön ja kilpailutilanteeseen. Kun kaupunki tai kunta yhtiöittää osan toiminnastaan tai liikelaitoksensa, se tekee ison ja tärkeän päätöksen. Se siirtää toiminnan ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen yhtiön hallitukselle ja siirtyy itse omistajaksi. Omistajan tärkein tehtävä on valita yhtiöön hyvä hallitus ja antaa sille normaalin osakeyhtiön hallituksen rooli ja mandaatti. Sekä vaatia tuloksia. Hallituksen tulee puolestaan paneutua siihen, että yhtiöstä kehitetään toimija, joka pärjää kilpailussa yksityisen sektorin parhaiden toimijoiden kanssa. Silloin on mahdollista saavuttaa monen kuntayhtiön haastava tavoite pitää sekä asiakas että omistaja tyytyväisinä ja ylpeinä yhtiöstä – nämä kun sattuvat monesti olemaan yksi ja sama kuntalainen.
Kirjoittaja on 64-vuotias kauppatieteiden maisteri. Hän on toiminut Pohjola-yhtiöissä, Nordeassa ja sen edeltäjäpankkien palveluksessa 1985-2021 eri tehtävissä mm. Nordea-konsernin johtoryhmän jäsenenä 10 vuotta ja Suomen maajohtajana 12 vuotta. Nykyisin hän tekee hallitustyötä Tampereen Energia Oy:ssä, Varmassa, Nordea-konsernin rahoitusyhtiöissä (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja) ja Suomen Syöpäsäätiössä. Lisäksi hän on ehdolla Alma Media Oy:n hallitukseen kevään yhtiökokouksessa. Hän on toiminut myös useiden edunvalvontajärjestöjen hallituksissa, kuten Finanssiala ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja European Banking Federation.