Kuntien omistamat osakeyhtiöt ja hallitustyön merkitys
Kuntayhtiöiden hallitustyö on avainasemassa, kun tavoitellaan strategisia tuloksia ja vastuullisuutta. Mutta mikä tekee kuntayhtiöiden hallitustyöstä erityistä?
Kuntayhtiöiden hallitustyö on avainasemassa, kun tavoitellaan strategisia tuloksia ja vastuullisuutta. Mutta mikä tekee kuntayhtiöiden hallitustyöstä erityistä?
On olennaista ymmärtää, mitä monimuotoisuudella tarkoitetaan kulloisessakin kontekstissa hallitustyöhön liittyen ja miten se voi parhaiten palvella yhtiön tavoitteita.
Viestintä ei ole enää pelkkää tiedottamista; se on yrityksen sisään- ja uloshengitystä. Kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka ratkaisevaa viestintä on sidosryhmäsuhteiden ja maineen kannalta – paitsi ehkä silloin kun on jo liian myöhäistä.
”Sustainability is now a major disruption. Business as usual is no longer an option”. Nämä lauseet innoittivat tutkailemaan vastuullisuutta yritysten liiketoiminnan driverina.
Nykyisessä kilpailuympäristössä yritysten menestys edellyttää asiakaskeskeistä uudistumista ja tulevaisuuteen suuntautumista. Hallitusten kannattaa panostaa asiakaskokemusosaajiin ja digiajan strategeihin, jotta uudistukset voidaan viedä käytäntöön ja taata liiketoiminnan kasvu.
Energia-alan murroksen ja geopoliittisten kriisien energiayhtiöille aiheuttamat haastavat taloudelliset olosuhteet ja Lempäälän kunnan päätös kahden yhtiön sulautumisesta johtivat tarpeeseen vahvistaa uuden yhtiön hallitusta riippumattomalla hallituksen puheenjohtajalla.
”Vahva perusta, iso kuva, paljon tietämystä, uusia näkökulmia ja verkostoja”, Suju Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Hanna Untala kuvaa hallituksen yritykselle tuomaa lisäarvoa.
Hallituspaikka-tapahtumassa 7.11.2024 pureudutaan erityisesti monimuotoisuuteen hallitustyöskentelyssä, mikä tuo mukanaan uusia näkökulmia ja parempaa muutoskyvykkyyttä.
Keskustelimme tamperelaisen Geneset Powerplants Oy:n omistajan Harri Uusi-Rajasalon kanssa riippumattomien hallitusjäsenten tuomasta lisäarvosta.
On hyvin erilaista rakentaa tehokas hallitustyöskentely start-upiin kuin suureen vakiintuneeseen toimijaan, perheomisteiseen pienyritykseen kuin listayhtiöön tai kotimarkkinoilla toimivaan kuin kansainväliseen yhtiöön. Onko tällaisia eroja yksityisen sektorin ja kuntasektorin yhtiöiden hallitustyöskentelyssä, ja jos on, onko niille eroille hyviä perusteita?