Ei riitä, että tunnistamme henkilöstön strategiseksi kilpailutekijäksi, meidän on myös varmistuttava, että henkilöstöasiat hallituksissa eivät jää pelkästään operatiivisiksi teemoiksi.
Hallituksen tehtävä ei ole vain hyväksyä johdon esityksiä, vaan arvioida, haastaa ja varmistaa, joskus hylätäkin ne. Jos kokoushuoneessa ei uskalleta kysyä “ymmärränkö varmasti tämän riskin oikein?” tai “miksi tämä vaihtoehto rajattiin pois?”, hallitus ei täytä tehtäväänsä täysimääräisesti.
Hallitus pakottaa katsomaan pidemmälle kuin seuraavaan tilaukseen tai seuraavaan kuukauteen. Se on kirkastanut strategiaa ja tehnyt päätöksenteosta suunnitelmallisempaa. Hallitus on myös ottanut aktiivisemman sparraus- ja ohjausroolin, mikä on keventänyt johtajan taakkaa ja parantanut päätöksenteon laatua.
Tämä kirjoitus pohjautuu Hallituspartnerit Helsingin Hallitushuomenet-lähetykseen (7.10.2025), jossa partnerimme Minna Väkevä keskusteli Niini & Co Oy:n toimitusjohtajan ja perheyrityksen osaomistajan Katja Niinin sekä Helmet Capitalin partnerin, innovaatioaktivistin ja hallitusammattilaisen Sampo Ahosen kanssa. Keskustelun ytimessä oli pk-yrityksille tuttu jännite: miten kasvaa ilman että kannattavuus murenee – ja miten rakentaa kannattavuutta ilman että kasvu tyrehtyy. Tässä tekstissä emme referoi keskustelua, vaan nostamme siitä esiin olennaisimmat havainnot ja terävimmät kysymykset hallitustyön tueksi.
Tämä oli kaikkien omistajien yhteinen tahto. Hallitustyöskentelyyn on satsattava, jotta operatiivinen johto voi toimia entistä paremmin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Matti Ratsula.
Osaatko vastata seuraavaan kysymykseen:
Mitä eroa on kuntaomisteisen ja yksityisen yrityksen hallituksilla?
Vastaus voi olla yllättävä. Laki edellyttää, että kuntaomisteisen yhtiön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. (Kuntalaki 47§). Yksityispuolella tätä vaatimusta ei ole.
Kun yrittäjä uskaltaa avata ovensa ulkopuoliselle osaamiselle, palkintona on laajempi näkemys, vahvempi strategia ja ennen kaikkea – uusi vaihde kasvuun.
Tekoäly ei itsessään tuo arvoa yritykselle, vaan tarvitaan hyvinkin älyllistä johtamista. Mitä kaikkea tämä on, kun tekoälyä hyödynnetään yrityksen taloushallinnon prosesseissa?
Saavutimme Hallituspartnerit Itä-Suomessa tänä syksynä merkittävän rajapyykin: jäsenmäärämme on nyt ylittänyt 200 partnerin rajan. Tämä on vahva viesti siitä, että sitoutuneita ja hallitustyöhön motivoituneita osaajia riittää alueellamme enemmän kuin koskaan. Samalla luku kertoo myös terveestä kasvusta: vain vajaassa kolmessa vuodessa jäsenkuntamme on kasvanut yli kolmanneksella. Kyse ei ole sattumasta, vaan määrätietoisesta ja avoimeen jäsenpolitiikkaan perustuvasta linjasta, joka palvelee sekä jäseniä itseään että alueen yrityksiä ja yhteisöjä.
Uusi hallituksen jäsen on tuonut mukanaan yrityksen kaipaamia tuoreita näkökulmia. Hänen esittämänsä terävät kysymykset ovat auttaneet yritystä kehittämään toimintaansa. Vaikka työ on vasta alussa, hallitus on saanut hallitustyöskentelyyn uutta dynamiikkaa ja konkretiaa.