”Suosittelen toimivaa hallitusta jokaiselle yritykselle. Jos riippumattomaan hallitukseen siirtyminen epäilyttää, kannattaa aloittaa advisory boardilla. Jos perheyrityksen hallitus koostuu vain samaa sukunimeä edustavista henkilöistä, on syytä pohtia, kyetäänkö tekemään riittävän rohkeita päätöksiä yrityksen tulevaisuuden eteen,” Marko Jyllillä toteaa.
LähiTapiola Loimi-Hämeen hallituksen jäsenen rekrytointiprosessi Turun Hallituspartnerien avustuksella osoittautui menestyksekkääksi. Ulkopuolinen rekrytointiapu auttoi yhtiötä löytämään sopivan hallitusammattilaisen. Ulkopuolisen, riippumattoman hallituksen jäsenen myötä Loimi-Häme on saanut hallituksen työskentelyyn parannuksia ja tehokkuutta.
Mielestäni omistajuudesta keskusteleminen ja omistajapolitiikan määrittely ovat kunta-yhtiössä vähintään yhtä tärkeitä kuin muissakin yhtiöissä. Kunnan keskeiset toimielimet ja tytäryhteisöt muodostavat kuntakonsernin. Kuntalaki korostaa omistajaohjauksen roolia. Konserniyhtiöiden kannalta on erityisen tärkeää määritellä selkeästi omistajaohjauksen periaatteet sekä niiden tulkinta käytännössä – esimerkiksi ne asiat, joissa tarvitaan omistajan näkemys ennen kuin yhtiön hallitus voi tehdä päätöksen.
Hallituksen rooli kasvustrategian luomisessa voi vaihdella merkittävästi erilaisissa kasvuyhtiössä. Käytännölliseen rooliin vaikuttavat erityisesti toimitusjohtajan strategisen ajattelun kyvykkyys ja aikaisempi strateginen kokemus – ylipäätään koko kasvuyrityksen strateginen kypsyys.
Hallituksen esityslista ja kokousmateriaali jaettuna sähköisesti pilvessä.
Ajankohtaiskatsaus videolla.
Sähköinen pöytäkirjan allekirjoitus.
Ovatko nämä edistyksellisiä työtapoja hallitustyössä? Jep – ei välttämättä kuulosta siltä. Esimerkiksi viimeksi mainittu – sähköinen allekirjoitus – on monen mielestä sellainen asia, joka on niin normaali toiminto, että hävettäisi kutsua tätä edistykselliseksi työtavaksi.
Starttasimme alkuvuodesta kotihoitoalan yritykseni strategiapäivitystä. Kokoonnuimme ensimmäiseksi hallituksen kanssa visioimaan ja unelmoimaan missä ja millainen haluaisimme yrityksen olevan vuonna 2030. Kaikille oli selvää, että kasvua haetaan. Siinä missä osa visioi tasaista ja maltillista kasvua aiempien vuosien kasvun pohjalta ja nykyisiä palveluja kehittämällä, osa maalasi isolla unelmapensselillä uusia palveluja ja merkittävää kasvuloikkaa. Mikä mahtava pohja strategiakeskustelulle!
Hallituksen järjestäytymisen yhteydessä määrittelimme käytännöt, vuosikellon, vakioesityslistan sekä jokaiseen kokoukseen oman pääteemansa, johon keskittyä. Käytäntö lähti lennokkaasti konkretiaksi. Tähtäämme siihen, mihin voimme vaikuttaa eli tulevaisuuteen. Hallitustyö käynnistyi siten, että edellytimme hallituksena omistajalta omistajastrategian esittelyn. Saimme hyvin selkeästi esitetyn ja yhdelle näkymälle visualisoidun tahtotilan. Hallituksen oli helppo sisäistää ja ymmärtää, mitkä tavoitteet hallitustyöllä tulee aidosti ottaa huomioon.
Asia, josta usein käydään keskustelua, varsinkin uusien hallituspaikkaa hakevien henkilöiden tai ensimmäisiä ulkopuolisia, riippumattomia hallituksen jäseniä hakevien pk-yritysten keskuudessa, on hallitustyöstä maksettava korvaus. Millaista korvausta hallituspaikasta on mahdollista pyytää tai mitä riippumattoman hallituksen jäsenen käyttö maksaa?
Yritysten kestävyysraportointi tuli vuodenvaihteessa osaksi suomalaista lainsäädäntöä ja saimme kirjanpitolakiin kokonaisen uuden luvun; 7. luku Kestävyysraportointi. Tämä uusi kirjanpitolain luku selventää säännösten velvoittavuutta ja vaikutuksia. Mutta koskeeko se jo pk-yrityksiä?
– Yrittäjän arki on välillä yksinäistä puurtamista, yrittäjä kulkee omaa harmaata polkuaan ja siihen halusin muutoksen, Karhinen muistelee. – Oli voimakas inhimillinen tarve saada ympärille ulkopuolisia keskustelukumppaneja, toisenlaista näkemystä ja myös persoonia, jotka osaavat laittaa yrittäjän ns. ruotuun – suuntamaan energia ja aika oikeisiin asioihin.