Vastuullisuus on nyt puheenaiheena kaikkialla yhteiskunnassamme. Teeman painoarvo yritysten ajattelussa ja toiminnassa on nopeasti kasvanut. Tälle on erittäin hyvät perusteet ja voisikin sanoa, että jos asia ei jo ole yrityksen hallituksen strategiapohdinnoissa ja agendalla, yrityksen asiakkaat sitä varmasti miettivät ja ainakin osa heistä tekee jo valintojaan sen pohjalta.
Nyt tätä autuutta tai kurjuutta, yhtiöstä riippuen, on jatkunut jo lähes 14 kuukautta. Mikä muuttui? Opimmeko mitään?
Kuinka usein olet kysynyt hallituksen kokouksessa, mitä asiakkaille kuuluu? Ja jos olet kysynyt, niin saitko vastauksen?
Menestyvän yrityksen pitää elää tässä hetkessä ja parhaassa tapauksessa kaukana tulevaisuudessa. Miksi sitten yrityshistorioita ja -historiikkeja kirjoitetaan? Miksi yritys kirjoittaa menneistä vuosikymmenistään, vaikka nykypäivän kiihkeärytmisessä talouselämässä tämän päivän teot ovat jo huomenna historiaa? Kysymystä voi lähestyä tarinankerronnan ja tieteellisen historiantutkimuksen näkökulmista
”Ulkopuolisista jäsenistä koostuva asiantunteva hallitus on parasta, mitä toimitusjohtaja voi tuekseen saada.”
Piilosetin toimitusjohtaja, osakas ja hallituksen jäsen Riikka Järvinen haastattelussa, joka toteutui etänä koronan keskellä.
Haastavina ja vaikeina aikoina hallituksen jäsenten on syytä tarkastella, mitä laki sanoo hallituksen vastuusta liiketoimintapäätösten tekemisestä. Mitä, jos tehdään huonoja tai tyhmiä päätöksiä? Seuraako hallitusta ja sen yksittäisiä jäseniä ennakoimaton vastuuriski?
Satakunnan Kauppakamari on tavoittanut Hallitukset töihin! -palvelun merkeissä nyt jo noin 60 satakuntalaista yritystä. Yritysten vetäjien kanssa keskusteluissa nousee tyypillisesti esiin samat teemat toimialasta riippumatta.
Minä henkilökohtaisesti en lähtisi yhdenkään sellaisen yrityksen hallitukseen, jonka toimialasta minulla ei olisi riittävän hyvää tuntemusta.
Henkilöstöantia koskevat verosäännökset ovat uudistuneet listaamattomien osakeyhtiöiden osalta. 1.1.2021 alkaen osakeannista saatua etua ei katsota merkitsijälleen veronalaiseksi eduksi jäljempänä esitettyjen edellytysten täyttyessä.
Vuosi lähestyy loppuaan ja monessa yrityksessä se tarkoittaa myös yrityksen tilikauden loppumetrejä. Liian harvoin yrittäjä pysähtyy tekemään oman elämänsä tilinpäätöstä yrittäjänä. Yrittäjä on kuitenkin yrityksensä sydän, jonka sykkeestä tulee huolehtia.
