Hallituspartnerit ry, Tampere
Kunnan omistajatausta tuo yhtiöihin erityisiä piirteitä – poliittista ohjausta, rooliristiriitoja ja osaamisvaatimuksia, joihin hallitustyössä on osattava vastata.
Kuntaomisteisten yhtiöiden erityispiirteet ja toimintaympäristön haasteet
Kuntaomisteiset osakeyhtiöt ovat erityisessä asemassa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Ne toimivat markkinaehtoisesti, mutta niiden omistajana on usein kunta, jolla on omat osin liiketaloudellisista tavoitteista poikkeavat intressinsä. Tämä erityispiirre tuo mukanaan monia sellaisia haasteita hallitustyöskentelyyn, jotka voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan ja menestykseen.
Yksi keskeisimmistä haasteista kuntaomisteisissa yhtiöissä on intressiristiriita. Toisaalta yhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa ja toimia tehokkaasti markkinoilla. Toisaalta kunnan omistajana asettamat tavoitteet voivat painottaa esimerkiksi työllisyyden edistämistä tai ympäristövastuuta, jotka eivät aina kulje käsi kädessä liiketoiminnallisen kannattavuuden kanssa. Tämä ristiriita voi johtaa siihen, että yhtiö joutuu tekemään päätöksiä, jotka eivät ole taloudellisesti optimaalisia, mutta palvelevat kunnan asettamia yhteiskunnallisia tavoitteita.
Omistajaohjaus ja poliittinen vaikuttaminen hallitustyöhön
Kunnan omistajaohjaus on toinen merkittävä haaste. Usein kunnan tavoitteet ja toiveet muuttuvat poliittisten päätöksentekijöiden vaihtuessa. Tämä voi aiheuttaa epävarmuutta yhtiön pitkän aikavälin suunnittelussa. Selkeän omistajaohjauksen puuttuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa hallituksen on vaikea tehdä johdonmukaisia strategisia päätöksiä. Tämä korostaa tarvetta hyvälle ja jatkuvalle dialogille kunnan ja yhtiön välillä.
Monissa kuntaomisteisissa yhtiöissä hallituksen jäsenet valitaan poliittisin perustein, minkä seurauksena on se, että hallituksessa ei ole riittävästi liiketoimintaosaamista tai toimialakohtaista asiantuntemusta. Tämä voi heikentää hallituksen kykyä tehdä perusteltuja ja liiketoiminnan kannalta järkeviä päätöksiä. Hallituksen jäsenten valinnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että mukana on riittävästi talous- ja toimialaosaamista tukemaan yhtiön tavoitteita.
Kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksen jäsenet, erityisesti jos he ovat kunnallispoliitikkoja, saattavat kokea painetta tehdä päätöksiä, jotka ovat poliittisesti suosittuja, mutta eivät välttämättä yhtiön kannalta parhaita. Seurauksena voi olla se, että päätökset perustuvat enemmän poliittisiin tarpeisiin kuin liiketoiminnallisiin realiteetteihin. Tällainen dynamiikka usein haittaa yhtiön pitkän aikavälin menestystä ja taloudellista terveyttä.
Vastuunjaon ja lainsäädännön ristivetotilanteet
Vastuukysymykset ovat kuntaomisteisten yhtiöiden hallitukselle erityisen haastavia. Osakeyhtiölaki velvoittaa hallitusta ajamaan yhtiön etua, mutta kuntalaki taas edellyttää, että kuntaomisteiset yhtiöt huomioivat kunnalliset tavoitteet. Kysymys onkin siitä, kenelle hallitus on ensisijaisesti vastuussa ja miten nämä erilaiset vaatimukset tulisi tasapainottaa. Selkeät linjaukset ja roolien määrittely ovat tässä avainasemassa.
Kuntaomisteiset yhtiöt toimivat usein suuremman julkisen valvonnan alla kuin yksityiset yritykset. Haasteena on silloin päätöksenteon nopeus ja joustavuus. Julkinen paine eittämättä vaikuttaa siihen, miten hallitus käsittelee asioita. Tämän seurauksena voi olla varovaisuus, jopa ylivarovaisuus päätöksenteossa. Toisaalta julkisuus lisää yhtiön toiminnan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.
Omistajan taloudellinen asema ja poliittinen jatkuvuus
Kunnan taloudellinen tilanne ja valtion kuntiin kohdistamat ohjaustoimet vaikuttavat suoraan yhtiön toimintaan. Jos kunnan talous on tiukalla, se asettaa paineita esimerkiksi osinkojen maksuun tai palveluiden tuottamiseen. Tämä saattaa rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia tehdä investointeja tai kehittää toimintaansa pitkällä aikavälillä. Omistajan taloudelliset realiteetit heijastuvat siis suoraan yhtiön strategiaan ja toimintaan.
Poliittiset muutokset kunnissa johtavat usein siihen, että kuntaomisteisen yhtiön pitkän aikavälin strategiaa joudutaan tarkistamaan tai muuttamaan. Tämä aiheuttaa epävarmuutta yhtiön johdolle ja hallitukselle vaikeuttaen johdonmukaista strategista suunnittelua. Vakauden ja jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan selkeä strategia ja pitkäjänteinen omistajaohjaus, joka ottaa huomioon sekä liiketoiminnalliset että yhteiskunnalliset tavoitteet.
Tie parempaan hallitustyöhön
Kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitustyöskentely on monimutkainen kokonaisuus, jossa liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet kohtaavat. Hallituksen on tasapainoiltava näiden eri tavoitteiden välillä ja varmistettava, että yhtiö toimii kestävällä ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Haasteet ovat merkittäviä, mutta ne voidaan voittaa selkeällä roolijaolla, hyvällä omistajaohjauksella ja hallituksen jäsenten riittävällä osaamisella.
Lopulta menestyksekkään hallitustyöskentelyn ytimessä on jatkuva ja avoin dialogi kunnan ja yhtiön välillä. Kun tavoitteet ja odotukset ovat selkeitä ja yhteisesti ymmärrettyjä, voidaan varmistaa, että kuntaomisteiset yhtiöt voivat palvella sekä omistajiaan että yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.