Etelä-Karjalan Hallituspartnerit ry
Tekoäly ei itsessään tuo arvoa yritykselle, vaan tarvitaan hyvinkin älyllistä johtamista. Mitä kaikkea tämä on, kun tekoälyä hyödynnetään yrityksen taloushallinnon prosesseissa?
Tavoitteet ja strategia
Johdolta tarvitaan paljon tukea ja raameja. Yritysjohdon on kyettävä määrittämään ja viestimään, mitä tekoälyn hyödyntämisellä tavoitellaan ja millaisin periaattein tekoälyä voidaan hyödyntää. Tekoälyn hyödyntäminen on myös otettava osaksi organisaation strategiaa. Tavoite tekoälyn hyödyntämisessä talouden prosesseissa voi olla poistaa manuaaleja työvaiheita, tehostaa eri prosesseja, hyödyntää tarjolla olevaa dataa aiempaa laajemmin jne. Kunhan tavoite ei ole vain se, että mekin hyödynnämme tekoälyä jossakin, sillä tekoäly ei sovi kaikkialle.
Tukeminen ja mahdollistaminen
Johdon on mahdollistettava muutoksia ja kehittymistä. Osaamiseen ja muutosten läpiviemiseen – oikeastaan jatkuvaan kehittymiseen – tulee olla mahdollisuudet. Organisaatioissa harvat pystyvät toteuttamaan tekoälyn käyttöönottoa tekemättä yhteistyötä laajemmin organisaatiossa. Talousprosesseista vastaavilla ei useinkaan ole osaamista esimerkiksi AI-agenttien käyttöönottoon ja vastaavasti teknistä osaamista omaavat henkilöt eivät usein pysty tunnistamaan tehokkaasti, missä tekoälyä kannattaisi hyödyntää. Yhteistyö on siis avainasemassa tässäkin asiassa. Johdon on myös varmistettava, että tekoälyn käyttäminen on turvallista niin datan käyttämisen kuin tulosten oikeellisuuden osalta. Johdolla on vastuu sisäisen valvontaympäristön toimimisesta sekä tietosuojan ja erilaisen sääntelyn noudattamisesta. Vastuu on myös taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja sen riittävästä valvonnasta. Mahdollistaminen on myös sitä, että johto varmistaa tekoälyn käytön hyötyjen mittaamisen. Toki ensiaskeleissa tekoälyä kannattaa kokeilla eri paikoissa, eri prosesseissa ja arvioida sen tuottamaa hyötyä, mutta myös laajemmassa käytössä sen hyödyllisyyttä on mitattava ja erityisesti kehitettävä. Tekoälyä voi olla helppo toteuttaa joihinkin yksittäisiin työvaiheisiin, mutta todelliset hyödyt tulevat vasta, kun laajemmat prosessit toimivat tehokkaasti. Tämä vaatii panostusta. Tekoälyä voidaan lähteä arvoa tuottavasti hyödyntämään vasta, kun data on laadukasta ja kun prosessit ja integraatiot toimivat. Tämän jälkeen tekoälyn käytännön toteutuksiin tarvitaan tukea uusien teknologioiden, integraatioiden ja työtapojen oppimiseen.
Taloudellisen raportoinnin luotettavuus?
Tekoälyn hyödyntäminen voi tarkoittaa taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle mitä vain. Johdolla onkin iso vastuu siinä, että valvonnan tavat ja sisäiset kontrollit toimivat myös tekoälyä hyödynnettäessä. Taloushallinnossa tekoälyllä voidaan tehdä hyvin monenlaisia työvaiheita ja tästä riippuen riski taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta voi muodostua hyvin erilaiseksi. Tekoälyn avustuksella tehtyjen ennusteiden osalta riski voi olla pienempi kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa tekoäly on kirjannut laskuilta tapahtumat ja arvonlisäverokäsittelyt itsekseen. On siis panostettava valvonnan tapoihin toteutusten mukaisesti. Analyyttiset toimenpiteet, poikkeavuuksien tunnistaminen ja uudentyyppisten liiketapahtumien käsittelyjen manuaalinen varmentaminen voivat toimia tehokkaastikin. Johdon vastuulla on varmentaa riittävät valvontatoimenpiteet. Tekoäly taloushallinnossa on mahtava aihe ja ehkäpä voimme palata tähän myöhemmin uuden blogitekstin muodossa. Haluaisin tässä yhteydessä johdon erityisesti kiinnittävän huomioita siihen, että yrityksessä hyödynnetään tekoälyä niissä kohdissa, missä se on järkevää, hyödyntäminen on turvallista ja sääntelyn huomioivaa – ja että tekoälyn hyödyntämisen toteuttamiseen pystytään tarjoamaan riittävästi tukea. Ilman johtamista tekoälyn käyttäminen voi jäädä vain kokeiluksi tai jopa ylimääräiseksi rasitteeksi.
Marja-Liisa Lohtander