Hallituspartnerit Helsinki ry
Tämä kirjoitus pohjautuu Hallituspartnerit Helsingin Hallitushuomenet-lähetykseen (7.10.2025), jossa partnerimme Minna Väkevä keskusteli Niini & Co Oy:n toimitusjohtajan ja perheyrityksen osaomistajan Katja Niinin sekä Helmet Capitalin partnerin, innovaatioaktivistin ja hallitusammattilaisen Sampo Ahosen kanssa. Keskustelun ytimessä oli pk-yrityksille tuttu jännite: miten kasvaa ilman että kannattavuus murenee – ja miten rakentaa kannattavuutta ilman että kasvu tyrehtyy. Tässä tekstissä emme referoi keskustelua, vaan nostamme siitä esiin olennaisimmat havainnot ja terävimmät kysymykset hallitustyön tueksi.
Pk-yrityksissä kasvu ja kannattavuus asetetaan usein vastakkain kuin ne olisivat eri leirejä. Jos panostamme kasvuun, kannattavuus kärsii. Jos kiristämme kannattavuuden tappiin, kasvu hyytyy. Tämä vastakkainasettelu on ymmärrettävä, koska se kuulostaa rehelliseltä arjelta – mutta samalla se on vaarallinen. Se tarjoaa helpon selityksen sille, miksi asioita ei tarvitse muuttaa.
Todellinen kysymys ei ole, valitaanko kasvu vai kannattavuus. Todellinen kysymys on, valitaanko johtaminen vai selittely.
Kasvu ei synny siitä, että hallitus päättää “kasvustrategiasta”. Kasvu syntyy siitä, että asiakas ostaa uudelleen, ostaa enemmän ja suosittelee. Kannattavuus ei synny siitä, että talous tekee budjetin. Kannattavuus syntyy siitä, että yritys tekee oikeita asioita riittävän tehokkaasti – ja jättää väärät asiat tekemättä, vaikka niihin olisi vuosien kiintymys.
Kun hallitustyössä puhutaan kasvusta ja kannattavuudesta, kaikkein tärkein näkökulma on usein kaikkein yksinkertaisin: asiakas on se, joka päättää kasvun, mutta hallitus on se, joka päättää, onko yrityksellä siihen edellytykset. Jos hallitus ei pysy kärryillä siitä, miten asiakkaan käyttäytyminen muuttuu, yritys alkaa kehittää “oikeita asioita väärään aikaan”. Ja silloin kasvu jää toiveeksi, jonka päälle rakennetaan tarinoita: “markkina on vaikea”, “kilpailu on kovaa”, “asiakkaat eivät ymmärrä” – vaikka todellisuudessa yritys ei itse ole ymmärtänyt, mitä asiakas oikeasti ostaa ja miksi.
Samaan aikaan tapahtuu ilmiö, jonka lähes jokainen pk-yritys tunnistaa: vanha liiketoiminta jyrää uuden. Se ei ole moraalinen ongelma, vaan luonnonlaki. Vanha maksaa palkat, vanha on varmaa, vanha tuo arjen kiireen ja asiakkaiden vaatimukset. Uusi on epävarmaa, keskeneräistä ja vaatii ajattelua. Jos uudistuminen yritetään tehdä “siinä sivussa”, se päätyy pysyvästi sivuun.
Tässä kohtaa hallituksen rooli on yllättävän konkreettinen. Uudistuminen ei ole sitä, että hyväksytään uusi hanke ja toivotaan parasta. Uudistuminen on sitä, että se näkyy kalenterissa, resursoinnissa ja omistajuudessa. Jos uudistus ei näy siinä, mihin aikaa ja osaamista oikeasti laitetaan, se ei ole uudistus – se on puhe. Ja puhe ei tuota kasvua eikä kannattavuutta.
Kannattavuus syntyy luopumisesta – ja se sattuu
Kannattavuuden kohdalla pk-yritykset kompastuvat usein samaan ansaan: yritetään parantaa kannattavuutta tekemällä enemmän, myymällä lisää, laajentamalla valikoimaa ja ottamalla “vielä yksi” palvelu mukaan. Todellisuudessa kannattavuus syntyy usein päinvastaisesta liikkeestä: fokuksesta, yksinkertaistamisesta ja luopumisesta.
Luopuminen on kivuliasta, koska pk-yrityksessä päätökset eivät ole vain Exceliä. Ne ovat identiteettiä ja tarinaa. Joku palvelu on ollut mukana “aina”. Joku asiakas on “tärkeä”, vaikka se syö resursseja ja joustaa hinnoittelussa vain yhteen suuntaan. Joku toimintatapa on “meidän tapa”, vaikka se tekee tekemisestä raskasta ja virheherkkää. Hallitus joutuu katsomaan tätä suoraan ja kysymään, mitä pidetään hengissä tottumuksesta – ja mitä pitäisi pitää hengissä tulevaisuuden takia.
Tämä ei tarkoita kylmyyttä tai ihmisistä välittämättä jättämistä. Päinvastoin. Luopuminen on usein juuri sitä, että suojellaan yrityksen kykyä investoida, työllistää ja olla olemassa myös ensi vuonna. Hallituksen tehtävä ei ole suojella kaikkea menneestä. Hallituksen tehtävä on suojella yrityksen toimintakykyä tulevaisuudessa.
Siksi kasvun ja kannattavuuden yhteensovittaminen on lopulta yllättävän yksinkertainen mutta vaikea taito: tehdään rohkeita rajauksia ja pidetään kiinni päätöksistä, vaikka joku niistä tuntuu epämukavalta. Jos mitään ei koskaan lopeteta, lopulta loppuu investointikyky – ja silloin kasvu muuttuu pelkäksi puheeksi, jota rahoitetaan uskolla.
Strategia ei kuole suunnitelmaan – vaan rytmin puutteeseen
Yleisimpiä hallitustason harhoja on, että hyvä suunnitelma ratkaisee ongelman. Suunnitelma on vasta lähtölaukaus. Se, mikä erottaa onnistuvan yrityksen muista, on rytmi, jolla suunnitelmasta tulee tekemistä ja tekemisestä tuloksia.
Ennustettavuus ei synny ennusteista. Se syntyy mittareista, jotka estävät selittelyn. Kun mittareita on liikaa, kaikille löytyy tarina siitä, miksi “kokonaisuus on hyvä” vaikka lopputulos ei muutu. Kun mittareita on vähän ja ne ovat oikein valittuja, ne pakottavat kysymään: toteutuuko se, mitä päätettiin? Ja jos ei, mitä nyt muutetaan?
Tässä on hallitustyön ydin: hallituksen ei pidä vain seurata, vaan varmistaa, että yrityksellä on kyky tehdä korjausliikkeitä. Strategia elää vasta, kun se palaa pöydälle säännöllisesti: mitä sovittiin, mitä tapahtui, mitä opittiin ja mitä nyt priorisoidaan toisin. Ilman tätä sykettä strategia jää paperiksi, ja arki jatkaa vanhaa rataa, koska se on helpointa.
Lopulta kasvun ja kannattavuuden ristiriita ratkeaa usein yhteen sanaan: priorisointi. Rohkeus ei ole sitä, että “lähdetään kasvuun” tai “kiristetään kulut”. Rohkeus on sitä, että päätetään, mikä on olennaista, ja suojellaan sitä päätöstä kiireeltä, tottumukselta ja kompromisseilta.
Kasvua ja kannattavuutta ei siis tarvitse valita. Mutta yksi asia täytyy valita: epämääräisyydestä on luovuttava. Kun hallitus uskaltaa tehdä muutaman selkeän valinnan – ja pitää niistä kiinni – kasvu ja kannattavuus alkavat näyttää vähemmän vastakohdilta ja enemmän samalta asialta: hyvältä johtamiselta.
Vaikka kasvu ja kannattavuus tuntuvat välillä ristiriidalta, tulevaisuus on pk-yrityksille yllättävänkin myönteinen silloin, kun hallitus uskaltaa tehdä selkeitä valintoja, oppia nopeasti ja pitää asiakkaan muutoksen jatkuvasti kompassissa. Parhaat yritykset eivät “ennusta” tulevaa oikein – ne rakentavat kyvyn sopeutua, priorisoida ja uusiutua myös silloin, kun markkina heilahtelee. Jos haluat jatkaa teemaa käytännön esimerkkien ja hallitustyön työkalujen kautta, puhumme tästä lisää Hallituspartnerit Helsingin HallitusAreena-tapahtumassa 5.5.2026.
Kirjoittaja on Jussi Hirvelä, viestintävastaava, hallituksen jäsen, Hallituspartnerit Helsinki ry