Hallituspartnerit ry (Tampere)
Kokeneita omistajaohjauskaupunkeja vertailemalla voinee olla mahdollista nopeuttaa oman organisaation ”kypsyyttä” ja tehdä tiikerinloikkia omistajaohjauksen kehittämisessä.
”Joissain kaupungeissa kuntayhtiöiden liikevaihto on jo emokaupungin talousarviota suurempi, mikä korostaa omistajaohjauksen merkitystä”, Oskari Auvinen toteaa. Kuva: Kangasalan kaupunki.
Kuntien omistajaohjaus on laaja ja monipuolinen kokonaisuus. Kunnat ohjaavat yhtiöitään erilaisin ohjein, valmistelevat yhtiökokouksiin ehdotukset hallitusten valitsemiseksi, laativat omistajapoliittisia periaatteita ja antavat ohjeita talouden ja investointien suunnitteluun. Pureudun tässä kirjoituksessa erityisesti kuntien tapaan asettaa tavoitteita konserniyhtiöille.
Kuntien omistamien osakeyhtiöiden suhteellinen merkitys osana kuntakonserneja on muuttunut merkittävämmäksi viime vuosina johtuen kuntien talouden puolittumisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueille. Esimerkiksi Kangasalan kaupungin konserniyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 on noin 39 miljoonaa, kun emokaupungin talousarvion kokonaismenot ovat noin 145 miljoonaa euroa. Joissain suuremmissa kaupungeissa yhtiöiden liikevaihto voi olla jo yhtä suuri tai jopa suurempi kuin emokaupungin talousarvion menot ilman investointeja. Myös tästä johtuen kuntien omistajaohjaukseen ja sen kehittämiseen kiinnitetään yhä suurempaa huomiota.
Konserniohjeet yhtiöiden tavoitteita ohjaamassa
Kunnat ohjaavat yhtiöitään konserniohjein. Konserniohjeistuksen sisällön vaatimukset asetetaan kuntalaissa. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.
Konserniohjauksen tavoitteena on, että ohjauksen kohteena oleva kuntayhtiö ottaa toiminnassaan huomioon omistajansa tahdon. Tuo omistajien tahto määritellään kunnissa usein joko vuosittain osana kuntien talousarvioiden hyväksyntää tai pitkäjänteisemmällä tavalla esimerkiksi osana kuntien omistajapolitiikka-asiakirjoja, joissa yhtiöille voidaan asettaa pitkäkestoisia tavoitteita. Hallituksen jäsenten tulee ottaa toiminnassaan huomioon osakkeenomistajan tavoitteet sekä ymmärtää, että konserniyhtiö kuuluu osaksi konsernia.
Kuntayhtiölle tulee asettaa yhdensuuntaiset tavoitteet yhtiön tarkoituksen kanssa. Kuntayhtiöiden toiminnan tuloksellisuudessa yhdistyvät kunta-, osakeyhtiö- ja vero-oikeudelliset näkökulmat. Kuntaliitto ohjeistaa tavoitteen asetantaa konserniyhtiöille mm. seuraavasti: ”Johtavilla luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on seuranta ja valvontavastuu asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan asianmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. Seurannalla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen. Lisäksi seurannan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistaminen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy sekä varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaaminen.”
Kuntien konserniohjaukseen keskeisesti vaikuttava kuntaliiton ohjeistus kytkee tavoitteen asetannan kuntastrategioihin ja sen toteuttamisohjelmissa sekä talousarviossa ja -suunnitelmassa määriteltyihin selkeisiin päämääriin, toiminnan ja talouden tavoitteisiin, toteutettaviin toimenpiteisiin sekä niiden seurantaan ja tuloksellisuuden arviointiin. Strategiset päämäärät ovat parhaimmillaan selkeästi seurattavia ja mitattavia.
Kuntien konserniohjeet vertailussa
Vertaillessani eri kaupunkien konserniohjeita (Espoo, Helsinki, Kouvola, Tampere, Seinäjoki ja Kangasala) havaitsin muutaman painotuseron tavoitteiden asettamisen ohjaamisessa yhtiöille:
- Vahva strategisuus – tavanomainen strategisuus
- Pitkän aikavälin tavoitteet – vuositavoitteet
- Tavoiteorientoitunut hallitusvalinta – tavanomainen hallitusvalinta
Nämä painotuserot kuvastavat näkemykseni mukaan eri kaupunkien tulkintoja siitä, miten yhtiöiden omistajaohjausta toteutetaan suhteessa tavoitteen asettamiseen. Voi olla, että painotuserot kertovat myös siitä, miten ”kypsää” eri kaupunkien omistajaohjaus on. Mielenkiintoista on havaita, että kokeneita omistajaohjauskaupunkeja vertailemalla voinee olla mahdollista nopeuttaa oman organisaation ”kypsyyttä” ja tehdä tiikerinloikkia omistajaohjauksen kehittämisessä vertailukehittämisen ja tarkkaan kohdennetun benchmarkkauksen avulla.
Kehittämisnäkemyksiä konserniohjeisiin
Tutustumalla eri kaupunkien konserniohjeistuksiin monipuolisesti on mahdollista nostaa esiin kehittämissuosituksia tavoitteiden asettamisen ohjeistamisen näkökulmasta:
- Yhtiöiden ohjaaminen pitkän aikavälin tavoitteilla on tarkoituksenmukaista. Ohjaaminen voidaan tehdä talousarvioiden lisäksi esimerkiksi kuntien omistajapolitiikkaohjelmissa, strategioissa tai muissa vastaavissa asiakirjoissa.
- Yhtiöiden hallitusjäsenten valintaa on perusteltua suorittaa yhtiön asettamien tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Jokaisen yhtiön osalta voitaisiin laatia esimerkiksi kortti, jossa kuvataan yhtiön pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteet ja valita yhtiön hallituskokoonpanoon jäseniä, joiden voidaan arvioida tuovan lisäarvoa juuri näiden omistajan asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.
Konserniohje on parhaimmillaan asiakirja, joka edesauttaa sekä omistajan että yhtiön välistä vuorovaikutusta. Selkeät ohjeistukset yhdistettynä ymmärrettävään virkakieleen edesauttaa tavoitteiden saavuttamista ja vähentää väärinymmärryksen mahdollisuuksia. Tavoitteilla ohjaaminen konsernissa on vaikuttavaa, kun tavoitteiden mittarointikin on selkeää.