Kokemuksia työstä pk-yritysten hallituksissa

Kokemuksia työstä pk-yritysten

Tämänkin palstan blogeissa on useaan otteeseen todettu, että yrityksen menestyksen yhtenä mahdollistajana ja ajurina voi olla ammattimaisesti toimiva ja monipuolista kokemusta omaava hallitus. Tähän ei liene kellään vastaansanomista?

Ensimmäinen ja erittäin tärkeä asia on hallituksen kokoonpano. Pitää olla monipuolista ja yrityksen kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa kokemusta ja osaamista sekä myös aikaa ja intoa toimia aktiivisena hallituksen jäsenenä. Oman kokemukseni mukaan on erittäin tärkeää, että omistajat uskaltaisivat ottaa hallitukseen mukaan useamman kuin yhden riippumattoman hallitustyön osaajan. Moni pk-yrityksen omistaja saattaa pitää tätä kustannuskysymyksenä. Väitän, että oikeilla valinnoilla investoinnille saa erittäin hyvän tuoton.

Seuraava asia on se, miten hallitus toimii. Puheenjohtaja on tässä todellakin avainasemassa. Moni pk-yrityksen omistaja ja omistajayrittäjä saattaa ajatella, että säännöllinen ja systemaattinen hallitustyö lisää byrokratiaa ja ”turhaa työtä” erityisesti toimitusjohtajalle. Kokemukseni kuitenkin on, että säännöllinen ja hyvin valmisteltu hallitustyö tuo yrityksen toimintaan ja johtamiseen ryhtiä ja ennustettavuutta. Hyvin valmisteltu hallituksen kokous kerran kuukaudessa ei ole huono asia, vaikka sen eteen pitää nähdäkin vaivaa.

Omistajien selkeä ja yksiselitteinen tahdonilmaisu on koko hallitustyön kivijalka. Omistajien on maltettava nähdä se vaiva, että ilmaisevat selkeästi, mielellään kirjallisesti sen, mitä yritykseltä odottavat. Tässä osaava ja riippumaton hallituksen puheenjohtaja voi olla hyvänä apuna. Omistajatavoitteiden olisi hyvä ulottua riittävän pitkälle ja niistä olisi syytä pitää kiinni. Tietysti, jos maailma ympärillä muuttuu, näitäkin tavoitteita on syytä pohtia ja tarvittaessa muuttaa.

Omistaja-arvon pitkäjänteinen kehittäminen lienee useimmissa tapauksissa omistajien tahtotilan keskeisin elementti. Tässä on ymmärrykseni mukaan kysymys sekä osingonmaksukyvystä että yrityksen arvon pitkäjänteisestä kasvattamisesta. Ja näistä kahdesta elementistä päästään kannattavuuden ja kasvun merkitykseen. Allekirjoitan ajatuksen, että vain kannattavaan kasvuun kykenevät yritykset menestyvät ja luovat pitkäjänteisesti todellista arvoa omistajilleen.

Hallituksen tärkeänä tehtävänä on, yrityksen toimivan johdon valmistelutyön pohjalta ja toimivan johdon sparraamisen kautta, löytää strategisia eväitä kannattavalle kasvulle. Strategiatyössä itse prosessi on mielestäni yhtä tärkeä kuin ns. valmis strategia. Hallituksen jäsenten tehtävänä on selkeästi ja perustellen esittää omat kantansa käsiteltävinä oleviin asioihin. Toimivan johdon tehtävänä on valmistelutyö sekä perusteltujen vaihtoehtojen tuominen käsittelyyn. Kokemukseni mukaan tässä pk-yritysten hallitustyössä on vielä paljon parannettavaa.

Strategian toimeenpano on toimivan johdon tehtävä, mutta sille pitää luoda edellytyksiä. Tässä hallituksella on merkittävä rooli. Ensimmäisenä on huolehdittava siitä, että yrityksellä on strategian tehokkaaseen toimeenpanoon kykenevä toimitusjohtaja. Hallituksen on hyvä kantaa huolta myös muiden avainresurssien riittävyydestä, sekä määrästä että osaamisesta.

Osakeyhtiölaissa on maininta hallituksen valvontavelvollisuudesta, joka on siis lakiin kirjoitettu velvollisuus. Hallituksen on kollektiivisesti huolehdittava siitä, että toimintaan liittyvät, sekä sisäiset että ulkoiset, riskit tunnistetaan ja ne pyritään hallitsemaan. Tämän velvollisuuden täyttäminen merkitsee käytännössä, että yrityksen raportointi, sekä toteuma että arvio tulevasta, ovat riittävällä tasolla. Ei ole mitenkään tavatonta, että pk-yrityksissä tämä koetaan byrokratiana ja ”turhana työnä”.  Kuitenkin asianmukainen raportointi auttaa sekä toimivaa johtoa että hallitusta johtamaan yritystä jämäkästi ja johdonmukaisesti.

Veli-Matti Nopanen
DI, HHJ
Puheenjohtaja, Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry