
Mitä olisin saanut hallitukselta yrittäjä-toimitusjohtajana?
Jos tavoitteenasi on kasvaa, niin hanki hyvä hallitus. Täytä hallitus henkilöillä, joita kunnioitat ja jotka voivat haastaa sinua.
Jos tavoitteenasi on kasvaa, niin hanki hyvä hallitus. Täytä hallitus henkilöillä, joita kunnioitat ja jotka voivat haastaa sinua.
Johtamiseen kohdistuvat odotukset heijastavat muutoksia yhteiskunnassa. Samaan aikaan on tärkeää ymmärtää, mikä on arvokasta ja mille asioille toivotaan jatkuvuutta. Millaista johtamista haluaisimme nähdä tulevaisuudessa? Miten päästää irti toimimattomiksi tunnistetuista rakenteista?
Mielestäni omistajuudesta keskusteleminen ja omistajapolitiikan määrittely ovat kunta-yhtiössä vähintään yhtä tärkeitä kuin muissakin yhtiöissä. Kunnan keskeiset toimielimet ja tytäryhteisöt muodostavat kuntakonsernin. Kuntalaki korostaa omistajaohjauksen roolia. Konserniyhtiöiden kannalta on erityisen tärkeää määritellä selkeästi omistajaohjauksen periaatteet sekä niiden tulkinta käytännössä – esimerkiksi ne asiat, joissa tarvitaan omistajan näkemys ennen kuin yhtiön hallitus voi tehdä päätöksen.
Eettiset käytännöt, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä tekijöitä yrityksen arvonluonnissa ja menestyksessä.
Hallituksen rooli kasvustrategian luomisessa voi vaihdella merkittävästi erilaisissa kasvuyhtiössä. Käytännölliseen rooliin vaikuttavat erityisesti toimitusjohtajan strategisen ajattelun kyvykkyys ja aikaisempi strateginen kokemus – ylipäätään koko kasvuyrityksen strateginen kypsyys.
Hallituksen esityslista ja kokousmateriaali jaettuna sähköisesti pilvessä.
Ajankohtaiskatsaus videolla.
Sähköinen pöytäkirjan allekirjoitus.
Ovatko nämä edistyksellisiä työtapoja hallitustyössä? Jep – ei välttämättä kuulosta siltä. Esimerkiksi viimeksi mainittu – sähköinen allekirjoitus – on monen mielestä sellainen asia, joka on niin normaali toiminto, että hävettäisi kutsua tätä edistykselliseksi työtavaksi.
Luodakseen ja ohjatakseen muutosta omalla toiminnallaan kohti vuotta 2030 yrityksiltä edellytetään kokonaisvaltaista vahvaan näkemykselliseen strategiaan perustuvaa lähestymistapaa.
Starttasimme alkuvuodesta kotihoitoalan yritykseni strategiapäivitystä. Kokoonnuimme ensimmäiseksi hallituksen kanssa visioimaan ja unelmoimaan missä ja millainen haluaisimme yrityksen olevan vuonna 2030. Kaikille oli selvää, että kasvua haetaan. Siinä missä osa visioi tasaista ja maltillista kasvua aiempien vuosien kasvun pohjalta ja nykyisiä palveluja kehittämällä, osa maalasi isolla unelmapensselillä uusia palveluja ja merkittävää kasvuloikkaa. Mikä mahtava pohja strategiakeskustelulle!
Asia, josta usein käydään keskustelua, varsinkin uusien hallituspaikkaa hakevien henkilöiden tai ensimmäisiä ulkopuolisia, riippumattomia hallituksen jäseniä hakevien pk-yritysten keskuudessa, on hallitustyöstä maksettava korvaus. Millaista korvausta hallituspaikasta on mahdollista pyytää tai mitä riippumattoman hallituksen jäsenen käyttö maksaa?
Tai ehkä oikeampi kysymys olisi: Miksi hallituksessa tarvitaan teknologiaosaamista? Pohditaanpa hieman lisää.
Yritysten kestävyysraportointi tuli vuodenvaihteessa osaksi suomalaista lainsäädäntöä ja saimme kirjanpitolakiin kokonaisen uuden luvun; 7. luku Kestävyysraportointi. Tämä uusi kirjanpitolain luku selventää säännösten velvoittavuutta ja vaikutuksia. Mutta koskeeko se jo pk-yrityksiä?
On hyvin erilaista rakentaa tehokas hallitustyöskentely start-upiin kuin suureen vakiintuneeseen toimijaan, perheomisteiseen pienyritykseen kuin listayhtiöön tai kotimarkkinoilla toimivaan kuin kansainväliseen yhtiöön. Onko tällaisia eroja yksityisen sektorin ja kuntasektorin yhtiöiden hallitustyöskentelyssä, ja jos on, onko niille eroille hyviä perusteita?