Kokemuksiani hallitustyöskentelystä

Raino Kukkonen
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry

Minä henkilökohtaisesti en lähtisi yhdenkään sellaisen yrityksen hallitukseen, jonka toimialasta minulla ei olisi riittävän hyvää tuntemusta.

Päätin alkaa yrittäjäksi vasta 44 vuoden iässä. Silloin elettiin vuotta 1995, ja Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unioniin. Olin siihen saakka toiminut esimies- ja johtotehtävissä 150 henkilöä työllistävässä yrityksessä. Ensimmäinen perustamani yritys oli osakeyhtiö, joka harjoitti vienti- ja tuontikauppaa Venäjän ja Suomen välillä. Yritys työllisti 3–5 henkilöä ja liikevaihto vaihteli 4–9 miljoonan euron välillä. Yritykselle oli tietenkin nimitetty hallitus, vaimo toimi hallituksen puheenjohtajana ja minä toimitusjohtajana. Kertaakaan hallitus ei kokoontunut. Nimet laitettiin papereihin silloin, kun niitä tarvittiin.

Varsinainen teollinen yrittämiseni alkoi vuonna 2001. Perustamani yritys valmisti meijerituotteita ja muita elintarvikkeita ja kasvoi, välillä monta vuotta peräkkäin jopa 50 prosentin vuosivauhdilla. Kymmenen toimintavuoden jälkeen yritys työllisti lähes sata henkilöä. Omistin alussa yrityksen osakkeet kokonaan. Vuosien mittaan siirsin yrityksen omistusta kolmelle pojallemme. Itse olin toimitusjohtajana ja vaimo toimi hallituksen puheenjohtajana siihen saakka, kunnes yksi pojista nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi.

Perheyritystoimintaa perinteisimmillään

Tultiin vuoteen 2015, liikevaihto oli noussut jo 58,1 miljoonaan euroon ja firma työllisti 115 henkilöä. Siihen mennessä yrityksessä ei ollut pidetty yhtään hallituksen kokousta. Kirjoitin aina hallituksen pöytäkirjat ja kävin hakemassa niihin tarvittavat allekirjoitukset. Olin joskus pohtinut ulkopuolisen henkilön ottamista hallitukseen, mutta en keksinyt ketään riittävän hyvin alaa tuntevaa ammattilaista, joten päätimme jatkaa oman perheen voimin. Vuonna 2015 vaihdoimme pojan kanssa tehtäviä, poika siirtyi toimitusjohtajaksi ja minä hallituksen puheenjohtajaksi. Silloin päätin, että nyt alamme pitää hallituksen kokouksia vähintään kerran kuukaudessa.

Hallituksessa oli minun lisäkseni kaikki kolme poikaamme, joista kaksi oli yrityksen palveluksessa. Kolmaskin pojista tuli perheyhtiöön myöhemmin. Minun oli helppo tehdä esityslista hallituksen kokouksiin, koska tunsin yrityksen sen hetkisen tilanteen erittäin hyvin. Tiesin, mitä asioita oli syytä kulloinkin käsitellä. Aina ennen hallituksen kokousta kävin vaihtamassa kuulumiset eri yksiköiden päälliköiden kanssa, ja mikä tärkeintä, kävin kysymässä talousosastolla, mikä on kassatilanne. Kirjanpitoajot sain kuukausittain, joten tiesin yrityksen kehityksen ja taloustilanteen erittäin hyvin. Joku voi ihmetellä, miten isä ja kolme poikaa voi yhdessä johtaa yritystä ja tehdä miljoonien eurojen investointipäätöksiä, mutta meiltä se sujui, vaikka välillä käytiin kovaakin käden vääntöä.

Ulkopuolisia jäseniä mukaan hallitukseen

Näin perheyritystä pyöritettiin pari vuotta senkin jälkeen, kun olin operatiivisista tehtävistä jäänyt eläkkeelle. Poikien toivomuksesta alettiin etsiä sopivia ulkopuolisia hallitusammattilaisia hallitukseen. Löytyi kaksi hyvin kokenutta henkilöä, toinen heistä oli istunut useiden yhtiöiden hallituksissa ja istui edelleen. Uusista hallituksen jäsenistä toinen nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi ja toinen myöhemmin toimitusjohtajaksi. Tilanne muuttui myös siltä osin, että hallituksen kokouksia ei enää pidetty tehtaalla, vaan ne pidettiin yli sadan kilometrin päässä Helsingissä.

Heti ensimmäisestä kokouksesta alkaen minusta alkoi näyttää siltä, että sävellaji muuttui totaalisesti. Vaikka hallituksemme oli saanut vahvistusta pätevistä ja ansioituneista henkilöistä, mielestäni puute oli se, etteivät he tunteneet riittävän hyvin toimialaamme, eivät yrityksemme haasteita, kilpailuasemaa, sen enempää kuin taloustilannettakaan. Valmistautuminen kokouksiin olisi vaatinut enemmän panostusta. Kokoustekniikka, fasilitointi ja muut asiat olivat kunnossa, koko ajan tuntui kuitenkin siltä, että mennään sivuraiteilla. Ajattelin muutaman kerran kokouksessa olla eri mieltä, mutta en halunnut olla jarruna.

Minä henkilökohtaisesti en lähtisi yhdenkään sellaisen yrityksen hallitukseen, jonka toimialasta minulla ei olisi riittävän hyvää tuntemusta.

Loppujen lopuksi kaikki meni kuitenkin eteenpäin onnellisten tähtien alla. Perheyrityksemme myytiin vuonna 2019 toiselle, isommalle perheyritykselle. Perustamani ja suurimmalta osin rakentamani yritys jatkaa toimintaansa hyvissä käsissä.

Raino Kukkonen