Hallituspartnerit Itä-Suomi ry
Kuntayhtiöiden hallitustyö on avainasemassa, kun tavoitellaan strategisia tuloksia ja vastuullisuutta. Mutta mikä tekee kuntayhtiöiden hallitustyöstä erityistä?
Kuntien omistamat osakeyhtiöt ovat merkittävä osa suomalaista julkista sektoria. Ne tarjoavat palveluita, kuten energiaa, asumista, liikennettä ja vesi- ja jätehuoltoa, jotka ovat olennaisia kuntalaisten arjessa. Näidenkin yhtiöiden hallintoa ohjaa osakeyhtiölaki, joka asettaa hallitukselle vastuun yhtiön toiminnasta ja sen omistaja-arvon kehittämisestä. Hallitustyön laatu on avainasemassa siinä, miten hyvin nämä yhtiöt onnistuvat strategisissa tavoitteissaan ja vastuullisuustehtävässään.
Vaikka kuntayhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, eroaa hallitustyö osin yksityisten yhtiöiden hallitustyöstä. Yksi merkittävä ero on monimuotoiset tavoitteet: kun yksityinen sektori painottaa usein taloudellista tulosta, kuntayhtiöiden tavoitteena on yhdistää taloudellinen tehokkuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hallituksen on tasapainoiltava liiketoiminnallisten realiteettien ja kunnallisten strategisten tavoitteiden välillä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueille on muuttanut kuntien roolia ja sitä kautta kuntayhtiöden merkitystä. Kuntayhtiöistä on tullut entistäkin enemmän strategisia toimijoita veto-, pito- ja elinvoiman tuottajina.Tämä asettaa kunnille myös haasteen kehittää yhtiöiden omistajastrategiaa eli käytännössä luoda omistajaohjaukseen malli, jossa yhtiöillä on selkeä rooli kuntastrategian toteuttamisessa. Lisäksi yhtiöiden rooli kriittisen infrastruktuurin ylläpitäjinä on aiempaa tärkeämpää.
Riippumattomien jäsenten mukanaolo kuntayhtiöiden hallituksissa voi tuoda merkittävää lisäarvoa, mutta sen hyödyntäminen vaatii aktiivista ja vastuullista omistajaohjausta. Kunnat voivat näin varmistaa, että niiden omistamat yhtiöt eivät ainoastaan täytä liiketoiminnallisia tavoitteitaan, vaan myös palvelevat kuntalaisten etua tehokkaasti ja kestävällä tavalla.
Riippumattomien hallituksen jäsenten käyttäminen kuntayhtiöiden hallituksissa on lisääntynyt vuosi vuodelta. Yhä useamman isomman kaupungin omistajaohjauksessa lähdetään siitä, että strategisesti tärkeissä kuntayhtöissä on oltava jäseniä, jotka ovat riippumattomia suhteessa yhtiöön, kuntaan ja poliittisiin viiteryhmiiin.
Hallituspartnerit Itä-Suomi on käynyt aktiivista vuoropuhelua Itä-Suomen maakuntien keskuskaupunkien kanssa kuntayhtiöiden hallitustyön kehittämisestä viime vuosien aikana. Erityisen ilahduttava asia on ollut kaupunkien panos kouluttaa yhtiöiden hallituksen jäseniä HHJ- ja HHJ PJ-kursseilla. Sen sijaan riippumattomien hallituksen jäsenien käytön suhteen Itä-Suomessa ollaan jäljessä verrattuna esimerkiksi Jyväskylään tai Tampereeseen.
Kuopion kaupunki on ollut edelläkävijä Itä-Suomessa.
– Olemme ottaneet ensiaskeleita viime vuosina riippumattomien jäsenien tuomiseksi Kuopion kuntakonsernin yhtiöiden hallituksiin. Tällä hetkellä riippumattomia jäseniä on infrarakentamis- ja kunnossapitopalveluja tuottavassa Mestar Kuopio Oy:ssä sekä advisor-jäseniä työterveysyhtiö Järviseudun Työterveys Oy:ssä, kertoo Kuopion kaupungin konserniohjauspäällikkö Iiro Lyytinen. – Kokemukset riippumattomista jäsenistä ovat olleet positiivisia niin toimivan johdon, hallitusten muiden jäsenten kuin omistajan näkökulmasta, toteaa Lyytinen.
Vuoden 2024 aikana Kuopion kaupunki on valmistellut uutta omistajapolitiikkaa ja konserniohjetta, jotka ovat vielä loppuvuonna hyväksyttävänä kaupunginvaltuustossa. – Kuntayhtiöiden hallitustyötä halutaan Kuopiossa viedä aiempaa ammattimaisempaan suuntaa ja se tarkoittaa paitsi riippumattomien jäsenten lisääntyvää käyttöä, myös selkeitä kriteereitä jäseniä nimittäville poliittisille päättäjille, avaa Lyytinen Kuopion kaupungin omistajaohjauksen linjauksia.
Riippumattomien jäsenten tuoma osaaminen, objektiivisuus ja kyky haastaa vallitsevia käytäntöjä voivat tehdä kuntayhtiöistä entistä vahvempia toimijoita ja varmistaa, että ne pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kunnat eivät ole pelkästään omistajia – ne ovat vastuunkantajia, joiden päätöksillä on suora vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaisuuteen. Riippumattomien hallitusjäsenten tuominen mukaan on askel kohti vastuullisempaa ja tuloksellisempaa hallintoa.
Keväällä 2025 Suomessa järjestetään seuraavat kuntavaalit. Vaalien jälkeen kuntayhtiöiden hallituspaikat jaetaan uudelleen. Olisiko nyt aika kaikkialla Suomessa hyödyntää kuntayhtiöiden hallitustyötä kuntien strategioitten toteuttamisessa ja tuoda mukaan hallitustyöhön riippumattomia jäseniä, jotka osaamisellaan täydentävät ja kirittävät perinteisen valintaprosessin kautta tulleiden hallituksen jäsenten hallitustyötä yhteiseksi hyväksi?
Kirjoittaja on kuopiolainen hallitusduunari, jonka päiviä ja osin muitakin vuorokaudenaikoja yhdistää hallitustyö. Kirjoituksessa on käytetty apuna Open AI tekoälyä. Mielipiteet ovat kirjoittajan, eivät tekoälyn.