Hallituspartnerit ry Tampere
Paljon puhutaan uudesta normaalista työarjessa. Uusi normaali tuntuu muotoutuvan johonkin läsnätyön ja etätyön väliseen maastoon, niin sanottuun hybridimalliin. Esimiestyöskentely ja johtaminen ovat olleet uuden edessä, miten johtaa ja tukea, kun ihmiset eivät ole enää fyysisesti läsnä?
Tämän kaiken korona toi meille konkreettisesti ns. käsiin, voisi kaiketi sanoa, että kaikissa yhtiöissä ja yhdessä yössä. Mutta mitä tapahtui samaan aikaan hallitustyöskentelylle, muuttuiko se ja onko muutos pysyvä?
- Hallituskokousten sijainti
Minulla ei ole tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon ennen korona-aikaa hallituskokouksia pidettiin etäkokouksina, ainoastaan tuntuma, että keskimäärin kokoukset ovat olleet läsnäkokouksia ainakin mitä tulee kansallisesti toimiviin pk-yrityksiin. Muita kuin läsnäkokouksia on käytetty lähinnä nopeiden asioiden ja päätösten käsittelyyn, kuten sähköposti- tai puhelinkokoukset. Kun keskustelen tänään hallitusammattilaisten kanssa, tuntumani on, että hallituskokouksia pidetään laajalti ja hyvin kokemuksin etäkokouksina, on opittu hyödyntämään myös tältä osin tehokas, uusi työskentelymalli. Samaan tapaan kuin tutkimuksista voimme lukea arjen työn osalta, hallitustyössäkin kaivataan etäkokousten lisäksi niitä läsnäkokouksia, erityisesti laajempien asioiden käsittelyssä. Hallitustyöskentely vaatii onnistuakseen hyvää ryhmädynamiikkaa ja vuorovaikuttamista, jolloin läsnäkokouksilla voidaan vahvistaa myös tätä puolta etäkokouksia paremmin. Näkemykseni on, että hallituskokousten työskentely muuttui pysyvästi siten, että etä- ja läsnäkokoukset sekä myös näiden hybridimallit ovat jatkossakin arkipäivää ja näitä kaikkia kokousmuotoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla tehokkaasti hyödyksi.
- Tulevaisuuden ennakointi ja toimeenpanokyky
Viimeinen vuosi on osoittanut yrityksille, kuinka tärkeää on kyetä ennakoimaan tulevaa sekä myös tehdä nopeastikin päätöksiä, jotka myös viedään nopealla rytmillä arjen operatiiviseksi toiminnaksi. Ne yritykset, jotka kykenivät reagoimaan riittävällä nopeudella pandemian tuomaan valtavaan muutokseen, niin hyvässä kuin pahassa, säilyivät hengissä ja parhaimmillaan vahvistivat markkina-asemaansa, löysivät jopa täysin uuden liiketoimintamallin tai markkina-alueen. Ne, jotka eivät nähneet huomisen muutostarvetta tai eivät kyenneet tekemään muutospaineen ja vaikeasti ennustettavan tulevaisuuden alla päätöksiä ja operatiivisia jalkautuksia, joutuivat isoihin vaikeuksiin markkinoiden muuttuessa dramaattisesti. Uskon, että taidokas, rohkeakin tulevaisuuden näkeminen ja ennakointi, oikea-aikaiset päätökset sekä operatiivinen toimeenpanokyky ovat tulleet jäädäkseen myös tehokkaan hallitustyöskentelyn ja yrityksen menestyksen kulmakiviksi. Pitkän ajan suunnitelmien lisäksi pitää olla herkkyyttä sekä kyvykkyyttä reagoida nopeisiinkin markkinamuutoksiin, ja tässä korostuukin myös hyvä ja tiivis yhteistyö hallituksessa toimivan johdon kanssa! Toimivan johdon tulee olla herkeämättä liiketoiminnan pulssilla. Tarvitaan näkemyksiä, rohkeutta ja päätöksiä.
- Hallitustyön alustat
Uskon, että digitalisaatio vahvisti otettaan pysyvästi myös hallitustyössä. Kun ryhdyttiin pitämään hallituskokouksia etäkokouksina, erilaisten alustojen, pikaviestimien ja tiedonhallintaan liittyvien palveluiden käyttäminen lisääntyi, harjoiteltiin kullekin hallitustyölle sopivinta tapaa työskennellä uusissa olosuhteissa. Miten löytää yhteiset ja käyttökokemukseltaan riittävän helpot, mutta myös tietoturvalliset tavat, jossa viestiminen on nopeaa ja riittävän tavoittavaa, tiedostojen saatavuus riittävän helppoa laitteesta tai ympäristöstä riippumatta? Monelle hallituksen jäsenelle tämä on ollut kokonaan uusi toimintaympäristö, mutta kun siihen löydettiin hyvät kanavat sekä alustat ja opittiin näiden käyttö – ehkä pakonkin edessä – se tuntuikin tehokkaammalta ja monipuolisemmalta kuin aiempi kokous- ja tiedon jakamisen käytäntö. Myös tämä on tullut jäädäkseen.
- Kassa
On vielä nostettava yksi teema listalle: kassa. Synkin mennyt korona-aikakausi lienee ollut niillä yrityksillä, joilla on jo tätä aikaa aiemmin ollut taloudellisia vaikeuksia ja kassavarat niukoilla. Kuten hyvin tiedämme, valtion myöntämät erilaiset tuet eivät ole synnyttäneet myötämielisiä tukipäätöksiä esimerkiksi yhtiöille, joilla oma pääoma on ollut negatiivinen, harvemmin myöskään erilaiset yritysrahoittajat ovat innokkaina jakamassa lainojaan tällaisissa tapauksissa. Erilaiset kriisit, kuten pandemia on monelle ollut, on huomattavasti turvallisempaa kohdata, kun taloudellinen tilanne on pitkälle ennakoitavissa ja kassassa riittävästi varoja mahdollisten pahojen aikojen varalle. On ollut valtavasti yhtiöitä, joilta yksinkertaisesti koko liiketoiminta suli alta hyvin nopeasti, vain kulut jäivät jäljelle. Hallituksen tehtävänä on huolellisesti edistää yhtiön etua, myös tältä osin. En osaa arvioida miten paljon talousasiat ja näiden käsittely hallitustyössä on viime aikoina muuttunut, mutta se on helppo arvioida, että ne, jotka ovat jo aiemmin huolehtineet tästä asiasta mallikkaasti, ovat voineet kohdata pandemian turvallisemmin mielin kuin ne, jotka ovat eläneet niukemmalla pelivaralla ja kiinnittämättä erityisesti huomiota kassaan ja sen ennustettavuuteen.
Yhtä kaikki on todettava, että karu ja arvaamaton korona-aika on jättänyt hyvääkin jälkeensä. Työskentelytavat ovat muuttuneet tehokkaammiksi ja myös ekologisesti vastuullisemmiksi, suoraselkäisesti sanottuna järkevimmiksi. Hallitustyön merkityksellisyys on kasvanut. Ennakoiva ja ammattitaitoinen hallitus huolehtii yhtiön tulevaisuudesta ja omalla työpanoksellaan tukee operatiivista johtoa vaikeidenkin aikojen ylitse.
Kirjoittaja Pia Pursiainen, kokenut yritysjohtaja ja hallitusammattilainen.