Hallituspartnerit ry Tampere
Kerran vuodessa tehtävä hallituksen toiminnan arviointi ei riitä hallitustyön kehittämiseen. Ei hyvää laatuakaan synny kerran vuodessa tehtävällä laatuarvioinnilla. Laadun kehittämisessä onkin oivallettu jo kauan sitten, että hyvä laatu syntyy joka hetki, tässä ja nyt. Puhutaankin jatkuvasta parantamisesta. Samoin myös hallitustyön kehittämistä on tehtävä jatkuvan parantamisen ajatuksella.
Pk-yrityksen hallitustyön onnistumista voidaan karkeasti arvioida kolmella olennaisella tekijällä:
- Miten hallitus tuo lisäarvoa yrityksen strategiseen kyvykkyyteen?
- Miten hallitus tuo lisäarvoa yrityksen operatiiviseen osaamiseen?
- Miten hallitus kykenee kehittämään omaa osaamistaan yrityksen menestymiseksi?
Usein painotetaan strategisen osaamisen merkitystä hallitustyössä, eikä tässä olekaan mitään vikaa. Strategisen ajattelun kyky kun onkin jokaiselle hallitusjäsenelle asetettava perusvaatimus.
Olennaista on, että erityisesti pk-yritysten hallitustyössä hallituksen tulee tuoda merkittävää lisäarvoa myös operatiiviseen osaamiseen. Pk-yrityksissä hallitus joutuu hyvin usein ottamaan kantaa konkreettisiin toiminnallisiin asioihin; merkittäviä ongelmia, kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia yleensä riittää. Niinpä hallituksen jäsenillä, ainakin muutamalla, tulee olla vankka kokemus liikeyrityksen operatiivisista toiminnoista ja niiden kehittämisestä, mieluiten vieläpä yrityksen toimialalta.
Hallitustyön kehittämiseksi tehdään useissa hallituksissa kerran vuodessa hallitustyön arviointi. Tähän arviointiin on kehitetty myös työkaluja, itsearviointilomakkeita yms., joita löytää verkostakin. Tässäkään ei ole mitään vikaa, onhan parempi, että edes kerran vuodessa yrityksen hallitus pyrkii arvioimaan omaa toimintaansa ja määrittämään sille kehitystavoitteita.
Kerran vuodessa tehtävä hallituksen toiminnan arviointi ei kuitenkaan riitä hallitustyön kehittämiseen. Ei hyvää laatuakaan synny kerran vuodessa tehtävällä laatuarvioinnilla. Laadun kehittämisessä onkin oivallettu jo kauan sitten, että hyvä laatu syntyy joka hetki, tässä ja nyt. Puhutaankin jatkuvasta parantamisesta. Samoin myös hallitustyön kehittämistä on tehtävä jatkuvan parantamisen ajatuksella.
Mutta miten hallitustyön jatkuva parantaminen toteutetaan?
Lähtökohdan hallitustyön jatkuvaan parantamiseen muodostaa se, että hallituksen kokouksista tulee saada enemmän irti. On siis arvioitava jokaisen hallituksen kokouksen kohdalla, mitä lisäarvoa kyseinen kokous tuotti. Puheenjohtaja on oikea henkilö esittämään hallituksen kokouksen lopuksi yksinkertaisimmillaan vaikkapa kysymyksen ”miten onnistuimme tänään?”. Tarkentaen voi kysyä suoralla kysymyksellä joltain hallituksen jäseneltä ”toimmeko tänään lisäarvoa yrityksemme strategisiin näkökulmiin?”. Tai kysyä toimitusjohtajalta ”toimmeko tänään lisäarvoa yrityksen operatiivisiin toimintoihin?”. Olennaista syntyvässä keskustelussa on, että puheenjohtaja ei esitä omia mielipiteitään, vaan kuuntelee muiden osallistujien käsityksiä. Aikaa yhteiseen arviointikeskusteluun ei tarvitse käyttää yli 15 minuuttia. Samalla tämä keskustelu voi pakottaa jokaisen hallituksen jäsenen pohtimaan omaa kykyään tuottaa lisäarvoa hallituksessa. Toimimalla näin voidaan päästä alkuun hallituksen jatkuvan parantamisen polulla.
Polulla pitemmälle etenemiseksi on olennaista, että hallituksen jäsenten ja yrityksen johdon kesken vallitsee avoin ja luottamuksellinen vuoropuhelu sekä yhteiseen hiileen puhaltamisen henki. Tuloksiin johtavaa vuorovaikutusta voidaan myös oppia. Ihanteellista olisikin, jos yrityksen hallitus ja johto kävisivät läpi saman kommunikointitaidon koulutuksen. Näin syntyisi yhteinen kieli, ymmärrys ja lisäarvoa luova keskusteluosaaminen vaikeidenkin tilanteiden käsittelyyn. Tiimityöstähän tehokkaassa hallitustyössä samoin kuin hallituksen ja johdon välisessä yhteispelissä on loppujen lopuksi kyse.
Matti Salonen
Hallituspartnerit ry Tampere
Kirjoittaja on kokenut hallitusammattilainen, yritysten omistaja sekä myös yksi Hallituspartnerit-toiminnan ja HHJ-koulutuksen käynnistäjistä.