Tekemällä oikeita asioita oikealla tavalla hallitus luo hyvää fiilistä, joka käynnistää tekemiseen hyvän kierteen. Kun tunnelma ja dynamiikka ovat kohdallaan, hallituksen kokouspäivä voi aidosti olla toimitusjohtajan paras päivä.
Nokian Panimo on kasvanut kannattavasti vuodesta 2012. Olut-tastingissa toimitusjohtaja Janne Paavola (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Jarmo Puputti (oik.). Aitojen takana käynnistymässä tuotantokapasiteetin laajennusprojekti.
Marraskuun 28. päivä vuonna 2007 ei ollut paras päivä – tai edes melko hyvä. Silloin Nokian kaupungin vesilaitoksella avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili, jonka kautta yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen. Juomavesi oli Nokialla kokonaan tai osittain käyttökiellossa lähes kolme kuukautta. Vaikka Nokian Panimon käyttämä vesi tuli Nokian vesilaitoksen putkiston puhtaana säilyneestä osasta, vesiongelma aiheutti panimolla välittömän tuotantokatkoksen. Tästä oli seurauksena vakavia taloudellisia ongelmia. Parhaaseen sesonkiaikaan sattunut seisokki teki aimo loven yrityksen liikevaihtoon, ja toiminta oli uhattuna. Myös yrityksen imago kärsi kriisissä kovan kolauksen.
Vuoden 2008 puolella uudelleenkäynnistämisvaiheessa tarvittiin vahvaa markkinointi- ja rahoitusosaamista. Sitä toivat Nokian Panimon ensimmäiset riippumattomat hallitusjäsenet Max Alfthan ja Timo Korvenpää. Työ yrityksen toiminnan ja markkina-aseman varmistamiseksi alkoi.
Minkä vesi toi, sen vesi vei
Vesikriisi aiheutti melkoisen myräkän, mutta sen tyrskyistä selvittiin. Vuodesta 2012 alkaen Nokian Panimo on kasvanut kannattavasti ja lähitulevaisuudessa tuotantokapasiteettia tullaan kasvattamaan merkittävästi. Nykyisessä hallituksessa on kuusi jäsentä. Isoja omistajia edustavat hallituksessa Henrik Andersin ja hänen poikansa Oscar Andersin. Mukana on myös jäseniä pienemmillä omistusosuuksilla, jotka liittyvät yhtiöön sitouttamiseen. Tämän vuoden Huhtikuun alussa eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Matti Heikkilä jatkaa hallitusjäsenenä. Nykyinen toimitusjohtaja Janne Paavola osallistuu hallituksen kokouksiin, mutta ei ole hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja Jarmo Puputin mukaan tämä yhä useammassa suomalaisessa yrityksessä käytetty järjestely parantaa yrityksen johtamisen laatua.
Strategia ja tavoitteet hallitustyön keskiössä
Toimitusjohtaja Janne Paavolan näkökulmasta hallitustyö näyttää erilaiselta verrattuna aikaan, jolloin hän controllerina ja talousjohtajana esitteli hallituksen kokouksissa yrityksen talouden tunnuslukuja: ”Silloisessa roolissani sain hallitukselta laskentaan liittyvää palautetta ja arvokkaita kehitysehdotuksia. Nyt keskusteluissa keskitytään strategiaan ja pitkän tähtäimen asioihin, ja hallitus on minulle sparraaja ja kumppani, jolta saan tukea toimitusjohtajana. Nykyisellä kokoonpanolla hallitustyöskentely on myös monipuolisempaa.”
”Muodollinen prosessi parantaa päätöksen laatua: toimitusjohtajalla tai toimivalla johdolla on erityinen syy, jonka takia asiat pitää laittaa kirkkaasti paperille ja perustella niin, että hallitus, joka ei ole yrityksen arjessa mukana, ymmärtää logiikan ja pystyy ottamaan kantaa.”
Hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Henrik Andersin siirtyi hallitusjäseneksi kuluvan vuoden huhtikuussa, ja erotti selkeästi omistamisen ja hallitustyön toisistaan. Tämä vaikuttaa hänen seuraajansa Jarmo Puputin tehtävään ja hallitustyöskentelyn suuntaan. Omistajastrategiaa käydään läpi erikseen, kun taas hallitustyössä aktivoidaan kaikkia hallitusjäseniä tuomaan oma panoksensa mukaan:
”Mielestäni dynamiikka on lähtenyt toimimaan hienosti. Keskustelu keskittyy strategiaan ja tavoitteisiin. Puheenjohtajan rooli on myös selkeämpi, kun se on erotettu merkittävästä omistuksesta. Pääomistajan näkemykset ovat kuitenkin hallituksen kokouksissa mukana. Tämä yhdistettynä muiden hallituksen jäsenten monipuoliseen asiantuntemukseen ja kokemukseen tuottaa kokouksissa monipuolista keskustelua.”
Päätökset tehdään toimitusjohtajan esityksistä
Jarmo Puputti on ollut toimitusjohtajana ja muissa johtotehtävissä esittelemässä asioita hallitukselle ja työskentelee kuudessa hallituksessa. Näissä rooleissa hän on vakuuttunut siitä, että hallituksessa on tärkeää tehdä päätöksiä nimenomaan toimitusjohtajan esityksestä: ”Hallituksen ja toimivan johdon välille muodostuu ikään kuin pallotteluseinä: esitys tunnistetaan päätösasiaksi, päätös tai päätösvaihtoehdot perustellaan selkeästi ja niitä punnitaan aidosti, ja päätös tehdään nimenomaan esityksestä.” Hänen mielestään muodollinen prosessi parantaa päätöksen laatua: toimitusjohtajalla tai toimivalla johdolla on erityinen syy, jonka takia asiat pitää laittaa kirkkaasti paperille ja perustella niin, että hallitus, joka ei ole yrityksen arjessa mukana, ymmärtää logiikan ja pystyy ottamaan kantaa. ”Tämä kaikki parantaa automaattisesti implementointia ja myös porukan sitoutumista, jos toimitusjohtaja osaa – niin kuin Janne minun mielestäni osaa – ottaa porukkansa mukaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Tiimi, joka saa hallitukselta haluamansa päätöksen, kokee onnistuvansa: hallitus ymmärsi mistä on kysymys.”
”Toimitusjohtajan tehtävässä tarvitsee jonkun, joka ymmärtää sitä maailmaa – jonkun, jonka kanssa pystyy puhumaan myös hallituksen kokousten välillä ja jolta saa tukea, kritiikkiä ja neuvoja. On tärkeää, että keskustelua syntyy.”
Tavoitteena laadukas strateginen keskustelu
Hallituksen puheenjohtajan vaihtuminen näkyy hallitustyöskentelyn tyylissä ja yrityksen kehityksen kaaressa. Jarmo Puputin tavoitteena on luoda järkevä operatiivinen toimintatapa yrityksen johdon kanssa ja hyvä strateginen keskustelu hallituksessa: ”Jokaisella hallituksen puheenjohtajalla on oma näkemys yrityksen governancen kehittämisestä, mutta haluan olla myös mukana sparraamassa ja auttamassa toimitusjohtajaa hommassa, joka kokemukseni mukaan on aika yksinäistä. Siinä tarvitsee jonkun joka ymmärtää sitä maailmaa, jonkun jonka kanssa pystyy puhumaan myös hallituksen kokousten välillä ja jolta saa tukea, kritiikkiä ja neuvoja. On tärkeää, että keskustelua syntyy.”
Strategia ohjaa hallitustyön kehittämistä
Jarmo Puputti painottaa strategian ja hallituksen itsearvioinnin merkitystä: ”Hallituksen työskentelyä pitää peilata yrityksen strategiaan ja tavoitteisiin. Niistä pitää tunnistaa minne ollaan menossa ja miten se vaikuttaa hallitustyön kehittämiseen ja hallituksen kokoonpanoon.” Kehitys edellyttää muutoksia, myös rotaatiota: ”Mika Sutinen totesi Boardmanin podcastissa, että hyvässä hallituksessa tapahtuu keskimäärin yksi muutos joka vuosi. Minun mielestäni se on hyvin sanottu.”
Uuden toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävälistalla on myös hallitustyön muodolliseen pyörittämiseen liittyviä asioita: miten hallitusmateriaalit jaetaan, miten ne muodostetaan, mikä on vuosikello, mikä on hallituksen työjärjestys jne.
Jarmo ja Janne, mitkä ovat mielestänne hallituksen 1-3 tärkeintä tehtävää?
”Yrityksen strategisen suunnan ja pitkän aikajänteen rakenteen pohtiminen.”
”Sen varmistaminen, että yrityksellä on oikea toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan tukeminen. Joskus kuulee sanottavan, että hallituksen ainoa tehtävä on toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen. Se jonkin verran latistaa hallitustyöskentelyä vaikka se onkin tapa, jolla hallitus aktiivisesti ottaa kantaa operatiiviseen johtamiseen.”
”Lakisääteinen velvollisuus huolehtia yrityksen asioista huolellisesti. Vastuullisuuden merkitys kasvaa: enää ei ole kysymys pelkästään valvonnasta, vaan yhtiön asiat on järjestettävä niin, että siitä huolehditaan hyvin.”
TOP3-vinkkinne onnistuneeseen hallituksen kokoukseen?
”Kaikkien osallistujien huolellinen valmistautuminen, johon liittyy hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan hyvä yhteispeli. Nokian Panimossa on otettu käyttöön ns. Listapalaveri, jossa käydään läpi mitä asioita toimitusjohtajalta on tulossa kokoukseen ja muotoillaan ne esityslistalle. Kun hallituksen puheenjohtaja on hyvin taustoitettu, hän pystyy kokouksessa keskittymään puheen johtamiseen niin, että koko hallituksen ammattitaito saadaan käyttöön ja kaikki saavat äänensä kuuluviin.”
”HHJ-kurssilla opitun mukaan asiat tuodaan hallituksen kokoukseen kolmessa eri korissa: asiat jotka on tarkoitettu tiedoksi ja keskusteluun, päätettävät asiat ja seurannassa olevat asiat.”
”Kokouksen jälkihuoltona laaditaan hyvä pöytäkirja. Hallituksen kokouspöytäkirjoista muodostuu yrityksen tarina. Kehityksen looginen kaari pitää pystyä lukemaan jälkikäteen pöytäkirjoista.”
Nokian Panimo on rehellisen aito ja itsenäinen suomalainen pienpanimo, joka tarjoaa ainutlaatuisia juomia elämyksiä arvostaville suomalaisille.
”Vaalimme perinteikkään oluen panemisen, käsityön ja yhdessä tekemisen perinteitä suurella sydämellä. Ainutlaatuisen olutvalikoimamme seurassa oluen ystävien arjen hetkistä tulee hieman nautinnollisempia ja juhlista vielä vähän hauskempia. Virvoitusjuomamme maistuvat sekä nuorille että varttuneemmille.
Panimomme sai alkunsa vuonna 1991 halusta tehdä paikallisesti asioita omalla tavallamme: käsin, hyvällä porukalla ja laadukkaasti. Panimoa perustaessamme perustajaosakkaamme sijoittivat yhteiseen tulevaisuuteemme omaa rahaa. Tällä omista taskuista sijoitetulla riihikuivalla hankittiin tilat ja laitteistot Nokialle.
Tänä päivänä panimollamme on iso määrä osakkaita, mutta tekemisemme tapa on säilynyt alkuperäisen aitona ja tulee säilymään vastaisuudessakin, siitä aiomme pitää huolen. Suomessa toiminnassa olevista pienpanimoista olemme toiseksi vanhin.” Lue lisää