Etelä-Karjalan Hallituspartnerit ry
Mitä ihmettä? Sähköpostiin kilahti taas yksi kyselytutkimus, ”minulla ei kyllä ole aikaa näille kyselyille ja heitän sen saman tien roskapostiin”.
Tämä on todennäköisesti, jos ei päivittäin, niin kuitenkin viikoittain toistuva tapahtuma yrittäjän, päättäjän tai hallituspartnerin arjessa. Kyselyitä tulee joka tuutista. Miksi kyselytutkimuksia tehdään? Vastaako niihin kukaan? Ovatko kyselytutkimukset turhia?
Kyselytutkimuksia tehdään, jos haluamme lisätietoa ja vastauksia kysymyksiin jostain ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Jos meillä ei ole faktapohjaista tietoa, niin joutuisimme vastaamaan kysyjälle: ”en osaa sanoa tai en tiedä”.
Laajasti käsitettynä kyselyt kattavat monenlaista toimintaa yksinkertaisista mielipidetiedusteluista laajoihin kyselytutkimuksiin. Kyselyjä tekevät sekä yliopistot, yritykset ja yhteisöt että tiedotusvälineet ja tutkimuslaitokset. Kyselylomakkeeseen voi törmätä yhtä hyvin työssä, kotona tai kadulla kuin kaupassa, ravintolassa tai verkossa.
Kyselytutkimus on tärkeä tapa kerätä ja tarkastella tietoa muun muassa erilaisista yhteiskunnan ilmiöistä, ihmisten toiminnasta, mielipiteistä, asenteista ja arvoista.
Etelä-Karjalan Hallituspartnerit päätti kehittää toimintaansa kyselytutkimuksen avulla
Keväällä 2020 valittu hallitus halusi lähteä kehittämään toimintaansa proaktiivisempaan, avoimempaan ja jäsenistöään sekä asiakkaitaan aktivoivampaan suuntaan.
Mietimme, miten saisimme palautetta ja tietoa tunnettuudestamme, vaikuttavuudestamme ja tekemisen painopisteistä, joihin voisimme vähäisiä resurssejamme suunnata. Meillä oli myös pidempiaikaisena haasteena se, että vaikka meillä on laadukas reservi hallitustyön ammattilaisia, niin yritysten ulkopuolisen hallitusjäsenten toimeksiantoja on ollut viime vuosina harmillisen vähän. Toisin sanoen priiman tavaran kauppa ei ole käynyt.
Meille heräsi useita kysymyksiä, joihin halusimme vastauksia: Olemmeko liian etäisiä? Teemmekö oikeita asioita? Onko meillä oikeanlaista osaamista? Mitkä asiat nostavat yhteistyön kynnystä yritysten näkökulmasta? Onko väärää tietoa tai väärinymmärrystä toiminnastamme? Paljon hyviä kysymyksiä, mutta vain vähän vastauksia. Päätimme lähteä kysymään ja hakemaan vastauksia eteläkarjalaisilta yrityksiltä.
Yhdistys toteutti kyselytutkimuksen
Käärimme huhtikuussa 2020 hallituksen jäsenten hihat. Valikoimme kyselytutkimuksen toteuttajaksi paikallisen kyselytutkimusalan yrityksen Servitium Oy:n. Laadimme asiantuntijoiden kanssa kysymyslistan aiemmin heränneistä kysymysaiheista. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli herättää vastaajat kehittämään oman yrityksen hallitustyöskentelyä, esitellä osaamistamme ja tarjota hallitustyöskentely palveluitamme yrityksien käyttöön.
Kysyimme seuraavia asioita: Vastaajayrityksen taustatiedot? Miten yrityksessä hyödynnetään hallitustyöskentelyä? Mitä asioita yrityksen hallitus seuraa omassa liiketoiminnassaan? Mitä hyötyä hallitustyöskentelyn kehittämisestä voisi olla yritykselle? Onko yrityksessä ulkopuolisia jäseniä? Mitkä syyt ovat olleet esteenä ulkopuolisen jäsenen valinnassa? Onko vastaaja kuullut Etelä-Karjalan Hallituspartnereista? Minkälaista ulkopuolista osaamista vastaajan hallitus kaipaisi yrityksen menestymisen varmistamiseksi? Minkälaisia hallitustyöhön liittyviä tilaisuuksia pitäisi alueella järjestää? Kiinnostaisiko ulkopuolinen hallitusjäsen? Kiinnostaisiko EKHP:n jäsenyys?
Vastaukset blogin alussa esitettyihin kysymyksiin
Miksi kyselytutkimuksia tehdään? Kyselytutkimusten merkitys on niiden tekijöille suuri, koska kysely on tutkimusmenetelmistä helpoin ja nopein. Kyselytutkimuksesta on eniten hyötyä, kun se on testattu, luotettava, osuva, toistettavissa oleva, teknisesti järkevä, selkeä ja tarvittaessa identifioitava. Kyselytutkimukset antavat kysyjälleen paljon reaaliaikaista tietoa. Kyselytutkimuksen teettäjälle positiivisia asioita ovat vastausten lisäksi kysyjän saama positiivinen näkyvyys, muu ”goodwill” ja mahdolliset asiakkuudet.
Vastaako kyselytutkimuksiin kukaan? Kyllä niihin aktiivisimmat ja valistuneimmat toimijat vastaavat. Kyselytutkimuksiin vastaamisaktiivisuuden kannalta merkittäviä tekijöitä ovat tutkittavien saama kirjallinen palaute tutkimuksen jälkeen, (raha)palkkiot, kyselylomakkeen lyhyys, luettavuus ja henkilökohtaisuus.
Ovatko kyselytutkimukset turhia? Eivät todellakaan ole. Mekin saimme seitsemältä yritykseltä yhteydenottopyynnön ulkopuolisen hallitusjäsenen rekrytoimisesta. Lisäksi saimme kuudelta vastaajalta kiinnostuksen osoituksen jäsenyyttämme kohtaan. Nämä uudet asiakkuudet ja jäsenyydet ovat iloisia onnistumisia ja pitävät yhdistyksemme kiireisenä myös ensi vuonna. Lisäsimme nettisivuillemme hallitustyöskentelyyn liittyviä kysymyksiä ja vastauksia niihin.
Yhteenveto kyselytutkimuksesta
Tutkimusyhtiö lähetti kyselyn noin 1000 yrityksen päättäjälle. Tulosten ja datan perusteella noin 300 henkilöä oli avannut kyselyn ja 35 oli täyttänyt kyselyn loppuun. Toimintamme sai teetetyn tutkimuksen myötä hyvää näkyvyyttä ja olemme aloittaneet kyselytutkimuksen pohjalta palveluidemme konseptointityön. Saimme seitsemän ulkopuolisen hallitusjäsenen toimeksiantoa sekä kuusi uutta hallituspartnerijäsentä.
Sami Hänninen
puheenjohtaja
Etelä-Karjalan Hallituspartnerit ry