Hallituksen vaikein päätös – milloin, miten ja miksi yritys on parasta lopettaa?

Milla Wirén, puheenjohtaja
Hallituspartnerit Turku ry

Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.

Maailmassa on tiettävästi yksitoista yhä toimivaa yritystä, jotka on perustettu ennen vuotta 1000AD. Näistä seitsemän on japanilaisia, niin sanottuja shinise-yrityksiä, joiden strateginen tavoite on elää ikuisesti. Suurin osa maailmassa koskaan perustetuista yrityksistä on kuitenkin lopettanut toimintansa: esimerkiksi ensimmäisen, vuoden 1955 Fortune 500 -yrityslistan 500 yrityksestä vuonna 2008 toiminnassa oli enää 71.

Kuolema, niin ihmisen, lemmikin kuin yrityksenkin, on kuitenkin teema, jota sen todennäköisyydestä huolimatta emme halua ajatella. Vaikka yritys ei hengitä tai tunne, sen elämän päättyminen kouraisee yrittäjää ja työntekijöitä hyvin syvältä, ja päätöstä yritystoiminnan lopettamisesta voi hyvin verrata lopullisen piikin antamiseen rakkaalle lemmikille. Haluamme pitkittää sitä viimeiseen asti.

Tämä taipumuksemme aiheuttaa kuitenkin usein kohtuutonta kärsimystä eläinystävillemme, jotka eivät ymmärrä miksi kipu ei lopu. Vähintään yhtä usein pitkittynyt päätöksenteko yrityksen tilanteen rehellisestä tunnustamisesta aikaansaa yhtä kohtuutonta inhimillistä kärsimystä. Joskus lopettaminen on armollisinta kaikille.

Yrityksen lopettamispäätös

Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.

Mutustelimme keskustelua yhdistyksen hallituksessa ja päätimme nostaa tämän aika pulskan kissan pöydälle: järjestämme nyt syyskuussa webinaarin, jossa pohdimme asiaa talouden, lain, ja tietenkin ihmisten näkökulmasta. Aihe on monella tasolla haastava, mutta meistä ajankohtaisuudessaan tärkeä. Keskustelemme teemasta syvemmin webinaarissamme, mutta tässä blogissa nostan esiin muutaman tunnistamamme näkökulman.

Milloin?

Koronapandemia ja sitä vastaan suunnatut toimenpiteet ovat raadollisesti laatikoineet yritykset voittajiin ja häviäjiin. Yksi erottava tekijä on luonnollisesti ollut toimiala: tapahtumateollisuus tai majoitus- ja ravintolatoiminta tehtiin lainsäädännöllä liki mahdottomaksi, kun taas digitaaliset palvelut, esimerkiksi kaikenlainen etäkommunikaatiota helpottava liiketoiminta ovat ottaneet aikamoisen harppauksen niin tunnettuudessa kuin asiakasmäärissäkin.

Monella toimialalla koronakriisin vaikutukset ovat kuitenkin olleet välillisiä: haasteita kansainvälisissä tuotanto- ja toimitusketjuissa, ongelmia asiakasyritysten asiakasyrityksissä, tai yllätyksiä asiakkaiden yhtäkkiä muuttuneissa kulutustottumuksissa. Viimeksi mainitut ovat olleet myös positiivisia – piharakentamiseen tai polkupyöräilyyn erikoistuneet toimijat ovat saaneet myydä eioota.

Nimenomaan yrityksille, joihin korona on osunut välillisesti, kriisi on tarjonnut oivan tilaisuuden tarkastella liiketoimintastrategian perusterveyttä, riskeihin varautumisen tasoa ja reaktionopeutta. Onko kassassa puskuria yllätysten varalle? Ovatko kaikki munat tehokkuuden vuoksi yhdessä korissa, vai onko toimintaa hajautettu niin ylös kuin alaspäinkin, tuotantoketjuun ja asiakaskuntaan? Kuinka nopeasti olemassa olevat resurssit taipuvat uudenlaisen tarjooman tuottamiseen ja myymiseen?

Jos rehellinen keskustelu näistä teemoista hallituksessa osoittaa, että perusasiat ovat kunnossa, on syytä todeta, että tehdään mitä nyt täytyy, jotta selvitään pahimman yli, ja jatketaan kunnianhimoisempien kasvusuunnitelmien kanssa sitten, kun sen aika koittaa. Jos taas rehellinen itseanalyysi osoittaa merkittäviä ongelmia yrityksen perusterveydessä, on käytävä syvempiä keskusteluita: ovatko perusongelmat sellaisia, jotka on realistisesti mahdollista korjata, vai olisiko parempi vapauttaa resurssit uuteen käyttöön, ottaa omaksi kriisistä saadut opit, ja ajaa toiminta mahdollisimman hallitusti alas?

Miten?

Yritys ei hengitä, ei tunne. Ihmiset sen sijaan tekevät molempia. Olennaisinta yrityksen hallitussa lopettamisessa on se, että minimoidaan yksilöille koituvat taloudelliset, lainsäädännölliset tai inhimilliset haitat. Tämä koskee yhtälailla yrittäjää, hallitusta kuin työntekijöitäkin.

Ainakin seuraavat asiat on ratkaistava: miten estetään se, että yrittäjä jää sellaiseen henkilökohtaiseen ahdinkoon, joka seuraa vuosikausia? Inhimillisen ahdistuksen lisäksi tämä aiheuttaa sen, ettei yrittäjä pysty hyödyntämään yhteiskunnallisesti hyödyllisiä kykyjään uuden liiketoiminnan, uusien työpaikkojen luojana. Varoittavia esimerkkejä löytyy 1990-luvun laman tiimoilta liikaa – miten turvataan yrittäjän elämisen arvoinen elämä?

Hallitus on lain mukaan viime kädessä vastuussa yrityksen toiminnasta. Näkyykö kokouspöytäkirjoista, että hallitus on riittävällä aktiivisuudella ja herkkyydellä seurannut yrityksen tilannetta, ja toiminut parhaan kykynsä mukaan? Onko hallitus reagoinut ongelmallisiin signaaleihin riittävän varhain ja riittävällä ponnekkuudella?

Työsuhteen lopettaminen on niin irtisanojalle kuin irtisanotullekin piinallista. Jos on mahdollista irroittaa resursseja työntekijän siirtymävaihe-elämäntilanteen helpottamiseksi, kuten esimerkiksi Nokia kunniakkaasti isojen leikkaustensa yhteydessä teki, niin tulee luonnollisesti tehdä. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on hoitaa kivulias prosessi inhimillisesti ja ymmärtävästi, henkilökohtaisesti ja myötäeläen. Vääjäämätöntä taloudellista iskua ei tule vahvistaa psykologisella, ihmisen itsetuntoa haavoittavalla kylmyydellä.

Miksi?

Kuten kaikki tiedämme, yrittäjät ovat usein energisiä, nokkelia, mukaansatempaavia, itsepäisiä ja idearikkaita. Yrityksen luominen tyhjästä vaatii sitä. Me hallituspartnereissa tiedämme, että usein yrityksen kasvattaminen vaatii sitten myös tämän yrittäjyyden uusiutuvan luonnonvoiman kanavoimista rutiineiksi ja käytännöiksi, joita hoitamaan melko usein vaaditaan joitakuita muita kuin yrittäjä itse.

Tämä yrittäjyyden luonnonvoima ja sen kanavoimisen vaatimat resurssit eivät lakkaa olemasta, vaikka yhtä tiettyä yritystä ei olisikaan. Päinvastoin, parhaimmillaan yrityksen lopettamisen läpikäyminen opettaa kaikille asianosaisille lisää taitoja, joita voi käyttää uuden ja entistä ehomman liiketoiminnan kehittämiseksi.

Itse uskon vakaasti, että koronasavun hälvettyä, parhaimmillaan saamme todistaa monien, entistä elinkelpoisempien ja joustavampien yritysten syntymistä, uusia työpaikkoja, uutta liiketoimintaa. Raunioituneen rakennuksen tiilistä voi rakentaa järistyksen kestävän uuden talon. Mutta ne, jotka rakentavat uutta, eivät joudu enää kannattelemaan vanhoja, kellahtamaisillaan olevia tiilikattoja. Siksi yrityksen lopettaminen voi olla yrittäjän ja hallituksen paras päätös.

Milla Wirén

Hallituksen vaikein päätös -webinaari 30.9. klo 10-12

Alla somelinkit webinaariimme: