Hallituspartnerit Kymenlaakso ry
Tätä kirjoittaessa olemme päässeet eroon maassamme noudatetusta poikkeustilalainsäädännöstä. Varovaisuutta on kuitenkin ohjeiden ja määräysten mukaan edelleen syytä noudattaa.
Valtioneuvosto on koronaepidemian vuoksi tähdännyt kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ensisijaiseen turvaamiseen. Tällä on kuitenkin taloudellisia seurauksia, joiden lopulliset vaikutukset ovat vasta hahmottumassa.
Etätyön ja jopa kansainvälinen myyntityön siirtyminen pois konttoreilta ja kaupungeista on suhteellisen selvästi nähtävissä oleva seuraus koronan aiheuttamista kokoontumis- ja tapaamisrajoitteista.
Kuntien viime vuoden tilinpäätökset on nähty ja ne ovat usealla paikkakunnalla jo viime vuonna olleet haasteellisia.
Ilman koronavirustakin kuntatalous on liian monella paikkakunnalla ollut jo valmiiksi alijäämäistä eikä koronatilanne todennäköisesti tule valtion tukitoiminkaan helposti nostamaan maamme kuntataloutta pinnalle.
Työllisyystilanne ja julkisen talouden haasteet jatkuvat entistä vaikeampina. Mikäli menot jatkuvasti ovat tuloja suuremmat sen enempää valtion kuin kuntien tai yritystenkään talous ei pitkässä juoksussa voi tulla tasapainoon. Maamme BKT oli juuri ennen koronaa saavuttanut tai saavuttamassa tilanteen, jossa olimme ennen finanssikriisiä 2008. Tuleeko meille uudestaan kymmenen tai jopa viidentoista vuoden notkahdus BKT:ssä, se jää nähtäväksi? 1990-luvun lamasta, yritysten konkurssiaallosta ja historiamme pahimmista työttömyysluvuista viisastuneena valtioneuvosto on tällä kertaa panostanut turhien konkurssien välttämiseen mm. laajamittaisilla yritysrahoituskierroksilla, joiden loppuminen ei mahdollisesti vielä ole käsillä.
Pahimmassa tapauksessa nyt saattaa kuitenkin ensimmäistä kertaa käydä niin, että sekä vientiteollisuus että kotitalouksien kulutus hyytyvät samaan aikaan.
Globaalisti toimivat suuryritykset ovat maallemme elintärkeitä. Niiden taustalla meillä toimii lukuisa määrä pienempiä yrityksiä mm. näiden alihankkijoina ja yhteistyökumppaneina. Suomen hyvinvointi ja työpaikat syntyvätkin pääasiassa pieniin yrityksiin.
Vuosina 2001- 2017 työllisten määrä kasvoi alle 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä 134 814 henkilöllä (Tilastokeskus 2017). Tästä joukosta alle 50 työntekijän yrityksiin syntyi 81 500 uutta työpaikkaa. Suurissa yli 1 000 työntekijää työllistävissä yrityksissä työntekijöiden määrä sen sijaan väheni 37 788 henkilöllä.
EU-rahoituksella voi olla suuri merkitys suuryritystemme tuonnin ja viennin elpymisessä. Suuryritykset toimivat vuorostaan pk- ja pienyritysten elinvoiman takaajina. Kuten tilastot kertovat työpaikat ovat 2000-luvulla pääasiassa syntyneet alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Olemme suuresti toisistamme riippuvaisia. Toivottavasti koronasta elpyminen ei vie liian kauaa.
Johan Bardy