Hallituspartnereista apua kuntayhtiöiden omistajaohjauksen päivittämiseen ja hallitustyöhön

Kunnat hyödyntävät aikaisempaa aktiivisemmin riippumattomia hallitusjäseniä yhtiöidensä hallitustyössä. Tampereen kaupungin ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyö on syventynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Koulutusyhteistyö alkoi jo 2000 -luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta systemaattisemmin yhteistyötä hallitusjäsenten välityksessä viriteltiin 2010-luvun puolivälissä.

Tampereen Hallituspartnerit on yhdessä Hallituspartnerit Itä-Suomi ry:n kanssa kehittänyt kunnille työkaluja omistajapolitiikan arviointiin ja kehittämiseen sekä hallitusjäsenten välittämiseen myös kuntayhtiölle. Pk-yrityksille yhteistyö Hallituspartnerien kanssa on ollut jatkuvaa.

Vahva osaaminen mahdollistaa monipuolisen hallitustyön

Kokemusten mukaan Hallituspartnerien jäsenten mukana olo kuntien konserniyhtiöiden hallitustyössä on monipuolistanut hallitustyötä ja vahvistanut osaamista. Viime aikoina kiinnostus Hallituspartnerien palveluita kohtaan on kasvanut kuntasektorilla.

Hallituspartnerit ry (Tampere) perusti keväällä 2022 Kuntatiimin, joka työskentelee Hallituspartnerien ja kuntien yhteistyön vahvistamiseksi tarjoamalla Pirkanmaan alueella toimiville kunnille omistajaohjauksen arviointipalvelua, hallitustyön kehittämiseen liittyvää koulutusta kuntien elinkeinotoimen tueksi ja välittämällä jäseniä kuntayhtiöiden hallituksiin.

Kuntatiimiin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän Hallituspartnerien jäsentä, joilla on vahva kokemus elinkeinoelämän palveluksesta ja hallitustyöstä niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Tutustu kuntatiimin jäseniin täällä.

Omistajastrategia on avainroolissa myös kuntakonserneissa

Kunta ja kunnan omistamat yhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Kuntalain mukaan kuntayhtiön on jollakin tavoin liityttävä kunnan toimialaan ja edistettävä kuntakonsernin kokonaisetua.

Kuntakonsernia ohjataan omistajaohjauksella, joka kunnassa on kunnanhallituksen tehtävänä. Jokaisessa kunnassa pitäisi olla kirjallinen omistajastrategia, jossa määritellään kunkin kuntayhtiön strategien asema kuntakonsernissa. Kuntalain mukaan kuntayhtiöille on asetettava kunnan talousarvion yhteydessä omistajatavoitteet. Konserniohjeessa määritellään yhtiöiden toimintaperiaatteet ja mm. se, missä asioissa yhtiön hallituksen on hankittava omistajaohjauksen ennakkokanta. Kunnanhallituksen on hyväksyttävä konserniohje ja kuntakonsernin taloudellisesta tuloksesta on raportoitava tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi kuntalaissa on muita säännöksiä koskien kuntakonsernin toimintaa.

Tämä ei paljonkaan eroa siitä, mitä yksityisomisteisten osakeyhtiöiden omistajaohjaus on. Jos omistajaohjaus on kunnossa, kuntayhtiö ei voi esimerkiksi myydä merkittävää osaa liiketoiminnastaan keskustelematta siitä omistajan kanssa. Kuntakonsernissa yhtiön hallituksen liikkumavara voi olla aavistuksen kapeampi mm. johtuen siitä, että kuntayhtiöt ovat julkisen silmälläpidon alaisia. Siksi voi olla tarpeen antaa yksityiskohtaisempia ohjeita esimerkiksi palkitsemiskäytäntöjen osalta.

Lakien ja asetusten mukainen toiminta on kuitenkin aina hallituksen vastuulla. Itse toimin kahden kuntayhtiön hallituksen puheenjohtajana Tampereella, enkä ole kokenut omistajaohjausta rajoittavana tekijänä, kun pyritään hyvää lopputulokseen.

Kuntayhtiön hallitukseen valittavilla on oltava riittävä asiantuntemus tehtävän hoitamiseen

Osakeyhtiössä hallituksen jäsenen vastuu on ankarampi ja siihen liittyy selville ottamisen velvollisuus. Osakeyhtiölaissa hallituksen tehtävät on määritelty melko väljästi. Hallituksen velvollisuutena on huolehtia siitä, että hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Edellä olevasta voi päätellä, että hallituksen päätösvalta osakeyhtiössä muodostuu sellaiseksi, kun hallitus siitä päättää. Hallitustyöskentelyn tulee olla selkeästi strukturoitua ja johdonmukaista. Tätä työtä varten hallituksen on mietittävä sisäistä organisoitumistaan, laadittava työjärjestys, päätettävä hallituksen ja toimitusjohtajan keskinäisestä työnjaosta, suunniteltava hallituksen työskentely ja seurattava systemaattisesti tekemiensä päätösten täytäntöönpanoa. Nämä ovat asioita, jotka kunnallisissa toimielimissä tulevat ylhäältä annettuna.

Vasta tämän jälkeen hallitus voi omalla toiminnallaan luoda lisäarvoa yhtiön toimintaan. Hallituksen ja toimivan johdon välisen yhteistyön on oltava saumatonta ja tasapainoista. Menestyvällä yhtiöllä on vahva hallitus ja vahva toimitusjohtaja. Hallituksella on oltava riittävä kyky sparrata toimitusjohtajaa strategisissa kysymyksissä ja yhtiön tuloksen muodostumisessa. Nykyajan hallitustyö on toki paljon muutakin ja hallitustyötä on jatkuvasti kehitettävä yhteiskunnan kehittymisen myötä

Ammattimaisten hallitusjäsenten käyttö tukee hallitustyöskentelyä

Kannattaa pohtia löytyykö poliittisista ehdokkaista riittävästi kokeneita ja osaavia hallituksen jäseniä vai pitäisikö poliittisesti valittujen jäsenten lisäksi hallitukseen valita ammattimaisia hallituksen jäseniä. Itse olen toiminut riippumattomana hallituksen jäsenenä kuntayhtiössä ja olen vahvasti sitä mieltä, että ammattimaisten hallitusjäsenten valitseminen palvelee kuntakonsernin kokonaisetua. Pitäisin hyvänä, jos seitsemän jäsenisessä kuntayhtiön hallituksessa olisi vähintään kaksi ulkopuolista, riippumatonta hallituksen jäsentä.

Jotta ulkopuolisten hallitusjäsenien käytöstä saataisiin suurin mahdollinen hyöty, kunnan tulisi huolehtia siitä, että kunnan omistajapolitiikka on ajan tasalla ja yhtiöiden hallituksilla selvä käsitys siitä, mitä omistaja yhtiöiltä edellyttää.

Kirjoittaja on 69-vuotias hallintotieteiden maisteri. Hän on toiminut Tampereen kaupungin palveluksessa vuosina 1987 – 2007 vastaten mm. Tampereen kaupungin omistajaohjauksesta ja toiminut myös Tampereen Sähkölaitos -konsernin toimitusjohtajana. Nykyisin hän on kahden Tampereen kaupungin omistaman yhtiön, Tampereen Raitiotie Oy:n ja Finnpark Oy:n hallituksen puheenjohtajana.