Hallituspartnerit Kymenlaakso ry
Hyvinvointialueiden luomisen aiheuttaman muutoksen myötä kuntaomisteisten yhtiöiden ja kuntayhtymien osuus kuntien toiminnassa ja taloudessa on kasvanut merkittävästi. Muuttuneessa tilanteessa kunnissa myös konserniohjauksen ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn merkitys kasvaa. Myös tämänhetkinen taloudellinen toimintaympäristö korostaa yhtiöiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.
Hyvinvointialueiden luominen on muuttanut kuntien toimintaa merkittävästi. Kunnille ovat jääneet koulutus ja varhaiskasvatus, kulttuuri ja liikunta, kaavoitus ja maankäyttö, vesi- ja jätehuolto, ympäristöpalvelut ja kuntien elinvoima, joka on monen asian summa. Muutoksen merkittävyydestä kertoo kunnallisveron tason lasku n. 21-22 %:sta 8-9 %:iin (no, en huomioi Kauniaisten kunnallisveroa…).
Muutoksen myötä kuntaomisteisten yhtiöiden ja kuntayhtymien osuus kuntien toiminnassa ja taloudessa on kasvanut merkittävästi. Yhtiöt toimivat erityisesti infra-aloilla: vesi- ja jätehuolto, energia, kiinteistöt. Mutta toimialoja ovat myös mm. aluekehitys ja elinkeinoyhtiöt, kulttuuri, tapahtumat ja satamat. Yhtiöt voivat olla yksin omistettuja tai useamman kunnan yhdessä omistamia, konserniyhtiöitä tai osakkuusyhtiöitä. Toiminta on yhtiöitettävä, kun kyse on kilpailusta avoimilla markkinoilla.
Muuttuneessa tilanteessa konserniohjauksen ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn merkitys kasvaa. Myös tämänhetkinen taloudellinen toimintaympäristö korostaa yhtiöiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Yhtiöille asetetaan sekä toiminnallisia että taloudellisia tavoitteita. Näitä ei välttämättä voi määrittää koko vaalikaudeksi. Yhtiöitä voidaan ohjata mm. valtuustojen hyväksymällä konserniohjeella, omistajapolitiikalla ja vuosittaisten talousarvioiden tavoitteiden kautta.
Yritystoiminnan osaamista tarvitaan
Kunnan- tai kaupunginjohtaja toimii myös konsernijohtajana. Usein esim. kansliapäällikkö tai hallintojohtaja ovat myös osa konsernijohtoa. Kunnan johtoryhmän ei voi olettaa olevan kaikkien alojen asiantuntijoita. Mutta heillä tulee olla hyvä ymmärrys eri toimialojen toimintaympäristöstä ja tuloksellisuuden kannalta keskeisistä asioista. Kunnissa on yleensä myös omistajaohjausjaosto tai vastaava elin, jonka jäsenet on valittu poliittisin perustein. Edellä todettu koskee myös tätä luottamuselintä. Myös siinä on syytä olla osaamista yritystoiminnasta. Kunnan on myös huolehdittava toiminnan vaatimien osakassopimusten tekemisestä. Nämä on usein laiminlyöty. Erillinen, mutta kiinnostava asia on, mikä tulee olemaan useiden kuntien vain marginaalisesti omistamien ns. In-house yhtiöiden (esimerkkinä Sarastia Oy ja sen tytäryhtiöt) asema tulevaisuudessa.
Yhtiöiden hallitusten kokoonpano vaihtelee. Useissa tapauksissa puolueet valitsevat jäsenet omista edustajistaan. Riippumattomien, ulkopuolisten hallitusjäsenten määrä on edelleen varsin pieni. Kuitenkin osaavasta ja hyvin verkottuneesta hallituksesta on merkittävä hyöty yhtiön operatiiviselle johdolle ja konsernijohdolle. Tämä koskee sekä johdon sparraamista, toimintaympäristön muutosten ja niiden synnyttämien mahdollisuuksien ja riskien havaitsemista, riskienhallintaa jne. Vaikka kuntapoliitikkojen usein suorittamat HHJ-kurssit auttavat tässä asiassa, ne eivät korvaa riippumattomien hallitusjäsenten panosta.
Kuntapäättäjät – samoin kuin monet pk-yritysten omistajat – pelkäävät usein riippumattomista hallitusjäsenistä aiheutuvia kuluja. On kuitenkin hyvä muistaa, että muutama hyvä hallituksessa esitetty kysymys ja havainto voi tuottaa yhtiölle merkittäviä hyötyjä, auttaa yhtiötä välttämään turhia riskejä ja auttaa merkittävästi esim. vaativien investointiprojektien toteutuksessa. Kustannus suhteessa tuottoon on pieni. Riippumattomista hallitusjäsenistä hyötyvät viime kädessä kuntalaiset – siis me veronmaksajat.
Kirjoittaja on Heikki Härö, puheenjohtaja
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry