Osuva omistajastrategia – hallituksen työskentelyn kulmakivi

Kyselen usein yrityksen omistajilta, onko omistajastrategia olemassa ja mitä siinä on. Vastauksena on yleensä kiemurtelua, jonka jälkeen mutistaan jotain kasvusta. Tunnistan tämän hyvin, koska olin itse yksi kiemurtelijoista ja mutisijoista. En oikein osannut hahmottaa, mihin moista paperia tarvitaan, koska onhan tässä muutakin mietittävää ihan tarpeeksi. Kun vihdoin saimme omistajien tahtotilan paperille ja hallituksen tietoon, on vaikea kuvitella, miten aiemmin on voitu toimia ilman selkeää omistajien yhteistä tahtotilaa.

Omistajastrategia tarjoaa omistajille yhteisen äänen, joka raamittaa yrityksen tulevaisuutta ja selkeyttää hallituksen roolia ja vastuuta. Hallitus ja operatiivinen johto tarvitsevat selkeän ymmärryksen siitä, mitä omistajat haluavat saavuttaa, jotta he voivat tehdä strategisesti fiksuja päätöksiä.

Jos teiltä puuttuu vielä omistajastrategia, ei ole syytä vaipua häpeään – simppeli omistajastrategia mahtuu yhdelle aanelkulle, ja jos ei mahdu, aina voi pienentää fonttia.

Perheyritysten Liitto on tehnyt omistajastrategiasta hyvän työkirjan. Seuraava tiivistys pohjautuu ko. materiaaliin.

Omistajastrategia voidaan tiivistää kahteen osaan:

1. Tahtotila – mitä omistajat haluavat yritykseltä ja miksi he omistavat sen.
2. Toteutus – miten omistajien tahtotila välitetään hallituksen ja johdon kautta käytännön toimenpiteiksi.

Tein materiaalin pohjalta vielä rankan yksinkertaistuksen todeten, että omistajastrategian on vastattava näihin neljään kysymykseen:

1. Miksi?

Miksi omistajat haluavat omistaa yhdessä? Mitä arvoja he haluavat omistamisellaan edistää ja mistä he haluavat olla tunnettuja?

Näihin kysymyksiin vastaaminen luo omistamisen perustan ja määrittää hallituksen strategisen suunnan. Esimerkiksi, jos omistajien arvoihin kuuluu pitkäjänteinen perheomistus ja paikallisuus, hallituksen on huomioitava tämä kaikessa toiminnassa, oli kyseessä sitten investointipäätökset tai mahdolliset yritysjärjestelyt.

2. Mitä?

Mitä omistajat haluavat yhdessä saavuttaa? Mitä taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita he asettavat yritykselle?

Tämä vaihe luo konkreettisen vision siitä, millainen yritys halutaan rakentaa, ja asettaa mittarit hallitukselle seurattavaksi. Esimerkiksi hallituksen on kyettävä arvioimaan, kuinka hyvin yritys etenee asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin nähden ja onko yritys kehittymässä omistajien vision mukaisesti.

3. Miten?

Miten omistajastrategia siirretään käytännön tasolle hallituksen ja johdon välityksellä?

Tässä korostuu omistajaohjauksen merkitys: hallituksen tehtävänä on varmistaa, että omistajien tahtotila välittyy johdon päätöksentekoon. Hallitus toimii tärkeänä linkkinä omistajien strategisten tavoitteiden ja operatiivisen toiminnan välillä.

4. Ketkä?

Kuka saa omistaa ja millaiset roolit omistajilla on?

Tämä määrittää omistajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä hallituksen toimivallan. Selkeä roolitus auttaa hallitusta ymmärtämään, kuka osallistuu päätöksentekoon ja kenen näkökulmasta strategiset päätökset on tehtävä.

Kun omistajastrategia on kerran laadittu, se antaa hallitukselle selkeän suunnan ja auttaa välttämään harhailua päätöksenteossa – ja tekee johtamisesta paitsi tavoitteellisempaa, myös vastuullisempaa.