Hallituspartnerit Satakunta ry
Valitettavasti varsin monen suomalaisen yrityksen ulko-ovet ovat näyttävässä kunnossa, mutta henkilöstön vireyden sekä jaksamisen kanssa olisi parannettavaa. Myös hallitus voi kantaa oman kortensa kekoon ja kannustaa operatiivista johtoa panostamaan asiaan. Ulvilalaisen Plusprintin hallitus ja johto valitsivat yhdessä tämän vuoden alussa lisäpanostamisen henkilöstönsä työkykyyn ja -hyvinvointiin.
Varoitus: Sisältää terveyttä edistäviä vinkkejä
Vireyden ja jaksamisen parantamiseen on tarjolla useita keinoja. Ravitsemus on jäänyt totaalisesti taka-alalle työikäisen väestön kohdalla. Budjetointi tehdasrakennuksen uuteen mahonkioveen vai henkilöstön sosiaalitilojen viihtyvyyteen ja terveellisiin välipaloihin vaikuttaa absurdilta vertailulta. Taloudellisesti samansuuruisista summista voi olla kyse. Valitettavasti varsin monen suomalaisen yrityksen ulko-ovet ovat näyttävässä kunnossa, mutta henkilöstön vireyden sekä jaksamisen kanssa olisi parannettavaa. Myös hallitus voi kantaa oman kortensa kekoon ja kannustaa operatiivista johtoa panostamaan asiaan.
Ulvilalaisen Plusprintin hallitus ja johto valitsivat yhdessä tämän vuoden alussa lisäpanostamisen henkilöstönsä työkykyyn ja -hyvinvointiin. Kasvuyritys ja ekologinen painotalo lähti mukaan Eat@Work-hankkeeseen, jossa tavoitteena oli parantaa työntekijöiden vireyttä ja jaksamista ravitsemuksen avulla. Elokuussa saadut loppumittaustulokset kertovat ravitsemusohjauksen tuottaneen jo vajaassa puolessa vuodessa merkittäviä positiivisia tuloksia. ”Ja terveellisempi matka jatkuu!” totesivat Plusprintin hallituksen puheenjohtaja Tommi Laaksonen ja toimitusjohtaja Jari Kuivalainen
Uhkakuva osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan pulasta on toteutunut usealla toimialalla. Jo vuonna 2008 poliittisten päättäjien ja elinkeinoelämän keskeisenä huolenaiheena oli väestön ikääntyminen ja sen tuoma työvoimapula. Yhdysvalloista levinnyt finanssikriisi käänsi sittemmin keskustelun suunnan. Olemmeko nyt vastaavan kaltaisessa tilanteessa, jossa työvoimapula kääntyy ylitarjonnaksi inflaation ja energiakriisin johdosta? Tuskin, sillä rakenteellisia muutoksia työelämässä on tapahtunut runsaasti reilussa kymmenessä vuodessa.
Kilpailu yritysten inhimillisestä pääomasta kiihtyy, on edessä sitten lyhyt tai pitkä matalasuhdanne, joten omasta kannattaa pitää huolta. Yrityksen hallituksen johtamassa strategiasuunnittelussa tulisi tavoitteena olla innostava kasvutarina, jotta saadaan erityisesti oma operatiivinen johto ja joukkue sitoutumaan kohti päämääriä. Kasvutarinan toteuttaminen vaatii koko henkilöstöltä motivaatiota, vireyttä ja jaksamista päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, ehkä myös lisäresursointia. Lisäksi yritysten toiminta pohjautuu pääasiassa asiakkaiden tarpeiden mukaan määritellyistä projekteista. Näiden toteuttaminen harvoin onnistuu tasaisella henkilöstön kuormituksella läpi vuoden. Esimerkkiyrityksessämme Plusprintissä tämä pitää erinomaisen hyvin paikkansa.
Harva kasvuyritys välttyy yksittäisten työntekijöiden haaksirikoilta ja menetyksiltä. Henkilöstön hyvinvoinnissa johdon tärkein tehtävä on panostaa ennakointiin ja riskien toteutumisen minimointiin. Lakisääteinen työterveyshuolto myös velvoittaa tähän. Ongelma on, että tällä hetkellä yksilön ravitsemusohjaus ei sisälly lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Hyvä asia on, että lisäpalveluna sitä on hankittavissa lähes kaikilta yksityisen puolen työterveyspalveluyrityksiltä. Kysyntä ja tarjonta palvelulle on vielä vähäistä, mutta tarve on valtaisan suuri.
Terveelliset ruokailutottumukset ovat hyvän työelämän perusta
Plusprintissä oivallettiin ja koettiin ESR-rahoitteisen Eat@Work-hankkeen myötä, että työntekijöiden henkilökohtaisilla ruokailutottumuksilla on suora yhteys heidän työkykyynsä ja työhyvinvointiin. ”Näimme heti, että tässä olisi erinomainen keino työantajalla panostaa työntekijöiden vireyteen, kun hankkeen tutkijat kävivät tarjoamassa mahdollisuutta osallistua”, kertoo toimitusjohtaja Jari Kuivalainen Plusprintistä. ”Myös työntekijät innostuivat asiasta, sillä hetkessä lähes kaikki ilmaisivat kiinnostuksensa olla mukana.”
Työnantaja ei voi puuttua yksilöiden ruokailutapoihin ja ruokavalioihin, mutta se voi kannustaa erilaisin tavoin parempiin tottumuksiin. Etätyön lisääntyminen ja oman vuorokausirytmin vaihtelut ovat aiheuttaneet ylimääräistä painetta esimerkiksi tasaiselle ateriointirytmille. Väsyneenä ei tahdo saada tavoiteltavia tuloksia aikaiseksi ja virheriskit kasvavat. Ravinnolla on tutkitusti suuri vaikutus olotilaamme, muistiin ja reaktioaikaan, eli työhyvinvointiin ja -kykyyn sekä elämänlaatuun laajemminkin. Surullinen tutkimustulos on, että vain noin joka viides suomalainen syö ravitsemussuositusten mukaan. Jari Kuivalainen visioi: ”Parhaimmillaan hankkeen tuottamien muutosten myötä vältetään jonkun työntekijämme vakavampi sairastuminen ja sitähän ei rahassa edes pidä mitata”.
Plusprintissä on satsattu ruokailuympäristön viihtyvyyteen ja välipaloihin
Hallituksen puheenjohtaja Tommi Laaksonen kertoo yrityksessä olevan voimakas kehittämisen kulttuuri. Yritys lähti satsaamaan useampi vuosi sitten vihreän siirtymän suomaan markkinarakoon ja investoimaan tätä tukevaan konekantaan sekä tarvikkeisiin, ja se on kannattanut. ”Toimintaympäristön haastavista ajoista huolimatta kasvumme on toteutunut. Lisääntyneet työt ja uusien koneiden opettelu vaativat työntekijöiltämme jatkuvaa vireyttä.”
Laaksonen kertoo muutosta tukevista toimenpiteistä: ”Mietimme tapoja, joilla voisimme työyhteisössä ylläpitää ja edistää hyvää spirittiä. Helppo, nopea ja taloudellisesti vielä maltillinen valinta oli satsata sosiaalitiloihin ja esimerkiksi aina tarjolla oleviin välipaloihin. Valinta on osoittanut toimivuutensa. Eat@Work-hankkeen ravitsemus- ja ruokailuympäristöohjaukset tulivat kuin tarjottimella tähän lisänä. Vinkkejä tarvittaviin pieniin muutoksiin sekä tiloihin että välipaloihin saimme hankeasiantuntijoilta. Lisäksi saimme esitteitä ja muita materiaaleja, joiden avulla voimme jatkaa työntekijöidemme ruokailuasioiden edistämistä. Ruokailun seurannan kannalta tärkeä tekijä oli hankkeeseen kehitetty oma mobiilisovellus.”
Pohjoismaalainen ruokavalio on tutkitusti terveellisin ja hyväksi aivoterveydelle
Ruokavalio kokonaisuudessaan on aina tärkeämpi kuin yksittäiset ruoka-aineet tai ravintolisät. Länsimaista ruokavaliota noudattavilla on tutkitusti 58 % suurempi masennusriski, etenkin nuorilla. Tutkimukset kertovat, että masentuneet syövät usein pitkälle prosessoitua ja ravintoköyhää ruokaa. Ruuan yhteys mielialaan ilmenee esimerkiksi suoliston kautta. Suoliston mikrobit vaikuttavat myös aivojen terveyteen. Suolistobakteerit muodostavat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan ja esimerkiksi säätelevät ihmisen stressitasoa.
Aivoterveydelle on hyväksi nykyisten ravitsemustottumusten mukainen pohjoismainen ruokavalio, joka on rinnastettavissa Välimeren ruokavalioon. Molemmat ruokavaliot sisältävät runsaasti suojaravintoaineita. Aivot tarvitsevat vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja sekä välttämättömiä rasvahappoja. Aivot ovat 60 prosenttisesti rasvaa. Hyvänlaatuista rasvaa, eli pehmeitä rasvoja, tarvitaan hermosolujen rakennusaineeksi. Hyviä rasvan lähteitä ovat kasvisperäiset öljyt, kala, pähkinät ja siemenet. Rasvaisesta kalasta saa runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka ovat aivoille suoraan käyttökelpoisissa DHA- ja EPA-muodoissa. Kalaa kannattaa syödä pari kertaa viikossa ja vähintään 60–70 % kasvismargariini on hyvä kuitupitoisen täysjyväleivän päälle levitettäväksi.
Aivoterveellisessä ruokavaliossa suositellaan käytettävän paljon ja värikkäästi kasviksia, hedelmiä sekä marjoja. Tällainen ruokavalio on hyväksi myös sydämelle. Aivoterveyttä voi tukea hallitsemalla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, joita ovat muun muassa korkea verenpaine, kolesteroli, veren sokeritaso ja ylipaino.
Mainio asia pohjoismaisessa ruokavaliossa on myös se, että siinä korostetaan ympäristöystävällistä ruokatuotantoa, eli paikallisia ruoka-aineita, kuten kasviksia, marjoja, lähellä tuotettua viljaa, rypsiöljyä, vähärasvaisia maitotuotteita ja kalaa.
Aivot ovat yksi ihmiskehon suurimmista elimistä. Ne ovat aktiivisesti käytössä koko ajan. Ne ovat myös kehomme energiasyöppö, sillä aivojen hermosulut vaativat paljon energiaa. Aivot tarvitsevat tasaista verensokeria. Säännöllisellä ateriarytmillä pidetään aivot hyvässä toiminnassa. Sopivassa ateriarytmissä syödään 3–4 tunnin välein. Kolme pääateriaa ovat aamiainen, lounas ja päivällinen, joita täydennetään väli- ja iltapaloilla.
Säännöllinen syöminen mahdollistaa myös ruokavalion monipuolisuuden ja sen, ettei kerralla tarvitse syödä liian suuria määriä, mikä aiheuttaa usein väsymystä. Usein esimerkiksi aamiaisen väliin jättäminen tai liian vähäinen aamiainen voi aiheuttaa hotkimista lounaalla, ja tämä voi olla syynä iltapäivän väsymykselle.
Välipalan väliin jättäminen voi aiheuttaa sen, että päivällisellä tai illan aikana tulee syötyä liikaa. Sokerisia juomia ja makeisia kannattaa nauttia maltilla, sillä ne nostavat, mutta myös laskevat verensokeria nopeasti.
Monipuolisen ja ravitsevan välipalan kokoamisessa voi käyttää apuna 1+1+1 muistisääntöä. Silloin se sisältää yhden osan jotain kasvista, yhden osan täysjyväviljaa ja yhden osan jotain proteiinipitoista. Pieni kourallinen pähkinöitä ovat erinomainen lisä välipalaan.
Kun tekee mieli herkutella, niin kannattaa valita esimerkiksi tummaa suklaata, sillä se on todettu edistävän verisuonten laajentumista ja joustavuutta sekä lisäävän verenkiertoa aivoissa. Suklaan terveysvaikutukset pääsevät kuitenkin esiin lähinnä silloin, jos se sisältää vähintään 70 prosenttia kaakaota. Riittävä määrä on 10 g tummaa suklaata päivässä.
Kofeiini, jota on kahvissa, piristää ja kohottaa mielialaa. Joissakin tutkimuksissa on myös havaittu, että kahvia juovilla on pienempi masennusriski.
Plusprintin esimerkki leviämään
Laaksonen ja Kuivalainen toteavat panostukset omiin työntekijöihin olevan yrityksen tärkein tekijä työnantajamielikuvan parantamisessa. ”Kyllä hyvä kello kauas kuuluu, mutta huono vielä kauemmas sekä pitkäkestoisemmin”, he sanovat yhteen ääneen. ”Tutkittujen ravitsemusoppien levittäminen saattaa olla jopa iso ratkaisu, millä pahenevaa osaajapulaa taklataan osittain. Pidetään huolta omistamme!”
Jutun kirjoittaja on Juha Harttunen, HHJ PJ, Hallituspartnerit Satakunnan viestintäryhmän jäsen, liikkeenjohdon konsultti, Satakunnan ammattikorkeakoulu / Eat@Work-hankkeen projektitutkija työelämän asiantuntijana.