Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Hallituspartnerit kysyi miten uudistus näkyy Tampereen kuntayhtiöiden hallitustyössä.
Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere
Sote-uudistuksella on vaikutusta muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön.
Tampereen kuntayhtiöiden hallitusjäsenten valinta on useamman kuukauden kestävä prosessi. Kun tarkasteltavana on useita yhtiöitä, prosessi on työläs. Joulukuun alkupuolella tarkistetaan vastaavatko hallituskokoonpanot yhtiöiden strategiaa ja minkälaisia vaihdoksia tarvitaan. Hallitusjäseniä ei välttämättä vaihdeta joka vuosi, mutta tarkastelu tehdään vuosittain. Hallituskokoonpanoja koskeva pohjaesitys valmistuu tammi-helmikuun vaihteeseen mennessä. Helmikuussa esitystä käydään läpi puheenjohtajiston kanssa, ja maaliskuussa tehdään konsernijaostoissa nimitykset, jotka hyväksytään virallisesti yhtiökokouksissa.
– ”Omistajaohjaus valmistelee esityksiä siitä minkä yhtiöiden hallituksissa tarvitaan uudistusta – myös henkilötasolla. Keskustelua käydään yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa, ja he kertovat näkemyksensä hallituksen profiilista suhteessa edustamansa yhtiön strategiaan ja tarpeisiin. Näiden keskustelujen ja omistajan näkemyksen pohjalta tehdään esitys”, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, joka johtaa Tampereen kaupungin konsernihallinnon omistajaohjausyksikköä.
Esitys käydään läpi konsernijaoston esittelijänä toimivan konsernin johtajan ja konsernijaoston puheenjohtajien kanssa. He kertovat oman näkemyksensä esityksen sisällöstä, ja tarvittaessa esitystä muokataan tämän pohjalta.
Paineita kuntatalouteen
Sote-uudistus ei välttämättä vaikuta suoraan kovinkaan monen Tampereen konserniyhtiön toimintaan.
– ”Sairaanhoitopiiri saattaa olla kumppanina omistamassa joitakin yhtiöitä. Nämä omistukset siirtyvät soteuudistuksessa hyvinvointialueille. Meille siis tulee uusi kanssaomistaja, mutta tämäkään ei välttämättä vaikuta merkittävästi näiden yhtiön liiketoimintaan.”
Pirkanmaan hyvinvointialueelle tulee osittain uutta henkilöstöä, joka tuo mukanaan uusia ajatuksia – kenties myös uusia tavoitteita.
– ”Me olemme tietysti heidän kanssaan vuorovaikutuksessa ja tarkastelemme yhdessä mitä vaikutuksia uudistuksella on. Näkisin, että hyvinvointialueiden kannalta on ennen muuta tärkeää, että palvelut toimivat ja ovat laadukkaita ja kilpailukykyisiä.”
Näköpiirissä on myös haasteita, paineitakin. Vaikka sote-uudistus ei vaikuttaisikaan merkittävästi konserniyhtiöiden toimintaan, sillä tulee olemaan tuntuva vaikutus kuntatalouteen. Tampereen tytär- ja osakkuusyhtiöistä saamat osingot ovat kasvaneet siihen suuruusluokkaan, että niillä on aika suurikin merkitys tuloslaskelmassa.
– ”Osingot ovat merkittävä osa tuloksessamme, ja sikäli olemme herkempiä konserniyhtiöistä saatavalle taloudelliselle hyödylle. Viime vuosina osingot ovat olleet keskimäärin 25 miljoonan euron seutuvilla. Sen verran tiukilla olemme, että ilman osinkoja emme pärjää. Osingothan eivät tule käskemällä vaan sillä, että kaikki – hallituksesta jokaiseen työntekijään – tekevät hyvää työtä jotta on mistä maksaa osinkoja.”
Pirkanmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa kaupungin perustoiminnasta lohkaistaan pyöreät 45 prosenttia pois. Vähän pyöristäen voidaan sanoa että jäljelle jäävä kaupunki ja konserniyhtiöiden liiketoiminta ovat suurin piirtein yhtä isot. Kun konsernin osuus nykyisestä kokonaisuudesta on noin kolmasosa, muutoksen jälkeen se on noin puolet uudesta kokonaisuudesta.
– ”Tämä ero kyllä näkyy ja kuuluu, ja minun mielestäni se saisikin näkyä ja kuulua. Sanon näin, koska on paljon kuntalaisia, jotka eivät välttämättä tiedä, että kunta omistaa yhtiöitä, esimerkiksi Särkänniemen ja Finnparkin. Tässä meillä on omaa viestinnällistä haastetta; konserniyhtiöiden tekeminen pitää linkittää selkeästi kaupunkistrategiaan. Asian hyväksi on toki tehty työtä tähänkin mennessä, mutta yhteys näiden asioiden välillä voisi olla vieläkin selkeämpi ja konkreettisempi.”
Kuntalaki ja osakeyhtiölaki suhteessa konsernin kokonaisetuun
Kuntalain mukaan kuntakonsernissa yhtiöiden on otettava huomioon konsernin kokonaisetu. Onko tuo kokonaisetu helposti määriteltävissä ja miten se suhtautuu taloudellisiin tavoitteisiin? Onko Kuntalain ja Osakeyhtiölain välillä ristiriitaa tässä asiassa?
– ”Kuntalain ja Osakeyhtiölain välillä saattaa olla aavistuksen verran ristiriitaa. Osakeyhtiölaki lähtee siitä, että yhtiön hallitus ja johto tekevät päätöksiä yhtiön edun maksimoimiseksi. Kuntalaki taas lähtee siitä, että tehdään päätöksiä ja ratkaisuja konsernin edun maksimoimiseksi. Nämä eivät aina ole yksi ja sama asia, vaikka eivät suoranaisesti riitelekään ja siksi välillä joudutaan haastaviin tilanteisiin.”
Arto Vuojolainen kertoo esimerkkinä työterveyspalveluiden ostamisen. Tampereen kaupungin konserniohjeen mukaan päätöksissä pyritään optimoimaan konsernin hyöty. Kaupungin kaikki yhtiöt ostavat työterveyspalveluita. Joku konserniin kuuluva yhtiö ostaa työterveyspalveluita konserniin kuuluvalta työterveyspalveluja tarjoavalta yhtiöltä. Kenen edun mukaista on, jos ne saavat tarjouksen hieman edullisemmista palveluista toiselta, konserniin kuulumattomalta yhtiöltä tai saisivat jonkun lisäpalvelun samaan hintaan? Kuinka suuri palveluja ostavan yhtiön etu on verrattuna siihen, että toinen konserniyhtiö menettää merkittävän asiakkaan tai että muiden palvelujen hinnat saattavat nousta jonkin verran? Tai että työterveyspalveluja tarjoavalla konserniyhtiöllä olisi paine korottaa hintoja, koska sen volyymi on mitoitettu tietylle asiakasmäärälle.
– ”Tämän tyyppisten kysymysten mittaaminen ja laskeminen on todella haastavaa; kumpi ratkaisuista palvelee paremmin konsernin kokonaisetua.”
Hallitusjäsenyys vai luottamustoimi?
Kuntalaki asettaa hallituksen jäsenille tiettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Kyseessä ei kuitenkaan ole kunnallinen luottamustoimi silloinkaan, kun kunnallinen toimielin tosiasiallisesti valitsee kuntayhtiöiden hallituksen jäsenet. Kuinka hyvin kunnalliset päättäjät ymmärtävät tämän eron? Tässä on tapahtunut paljon parannusta. Puolueen jäsenkirja ei riitä. Nykyään myös poliittisella taustalla olevilta hallitusjäsenkandidaateilta edellytetään cv ja tietoa osaamisesta. Niitä voidaan tarkastella kokouksessa, jossa uusista hallitusjäsenistä keskustellaan.
– ”Tämä on hyvä asia, ja se on mennyt aika hyvin läpi. Nykyään emme enää saa esityksiä, joissa henkilön valintaperusteeksi esitetään puolueen jäsenyyttä. Edellä mainittu koskee myös muita hallitusjäsenehdokkaita: cv tarvitaan, koska kaikki hallituspaikoista kiinnostuneet eivät ole tuttuja konsernijaostolle. Se on myös tärkeässä roolissa pyrkiessämme täyttämään kuntalain edellytykset; että valittavilla henkilöillä on nimenomaan hallitustehtävässä tarvittava osaaminen.”
Kehittymisen edellytyksenä on muutos – myös hallituksissa
Arto Vuojolainen näkee kuntayhtiöiden hallitustyön kehittämisen haasteena suuren volyymin. Tarpeet yhtiössä, ympäristössä ja markkinassa muuttuvat, mikä voi edellyttää hallitukseen toisenlaista profiilia.
– ”Liiketoimintaympäristö ja -mallit muuttuvat melko nopeasti, ja siksi meidän pitäisi ehkä olla rohkeampia hallitusten rotaation suhteen, uskallettava vaihtaa hallitusjäseniä.
Hallitusjäsenten vaihtaminen ei tarkoita, että pois lähtevä henkilö olisi huono tai hän on tehnyt työnsä huonosti. Eri henkilöillä on erilaista osaamista, jota tulee kierrättää: väistyvän henkilön osaamista tarvitaankin ehkä jossain toisessa yhtiössä.
– ”Tätä liikettä pitäisi olla enemmän. Hallituspaikkoihin suhtaudutaan vieläkin liian paljon kunniakysymyksinä, mikä estää hallitusten kehittämistä muutoksien edellyttämällä tavalla. Hallitustyö pitäisi nähdä yhtiön hyväksi tehtävänä työnä – ei kunniapaikkana.”
– Kuka olet?
– ”Olen talous- ja rahoitusalan moniottelija. Enimmän osan työuraani olen ollut yksityisellä sektorilla, lähinnä rahoitusalalla Helsingissä ja Tampereella. Valmistuin Hervannasta DI:ksi vuonna 1989. Toimin tällä hetkellä kahden osakeyhtiön ja kahden säätiön hallituksissa. HHJ-tutkinto on taskussa!”
– Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä tehtävässäsi?
– ”Aloitin Tampereen kaupungilla rahoitusjohtajana 2007, mutta tehtäväni muuttui oleellisesti kun rahoituksen lisäksi sain vastuulleni konsernin omistajaohjauksen vuonna 2014.”
– Mitä tehtäviisi kuuluu?
– ”Pieni yksikkömme vastaa kaupungin omistajaohjauksesta, rahoituksesta ja sijoituksista. Valtaosa työajastamme suuntautuu kaupunginhallituksen konsernijaostolle valmisteltavista päätösasioista sekä yhteydenpidosta konserniyhtiöiden johtoon ja hallituksiin. Rahoituksen osalta tavoitteemme on hankkia kaupungille edullinen ja sovitun riskien hallinnan mukainen velkarahoitus. Lisäksi hoidamme kaupungin sijoitussalkun valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.”
– Kerro tiimistäsi
– ”Tiimissämme on kaikkiaan viisi ammattilaista; rahoitusasiantuntija, kolme controlleria ja minä. Taustamme ovat erilaiset ja täydentävät hyvin kokonaisuutta. Työmme on erittäin monipuolista ja vaikka olemme työssä julkisella sektorilla, pääsemme päivittäin konserniyhtiöidemme myötä osallistumaan aidosti liiketoiminnan haasteisiin ja kehittämiseen.”