Pienten yritysten hallitustyöskentely

Heikki Härö
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry

Suomalaisista yrityksistä n. 98 % on pk-yrityksiä ja näistä suurin osa on pieniä. Merkittävä osa pienistä yrityksistä ei halua tai kykene kasvattamaan liikevaihtoaan. Omistajat voivat olla tyytyväisiä tilanteeseen tai yritykseltä puuttuvat henkilö- tai taloudelliset resurssit liikevaihdon ja kannattavuuden kasvattamiseen. Kun tyydytään nykytilanteeseen tai keskitytään vain nykyisen toiminnan tehostamiseen ja kannattavuuden kasvattamiseen, on riskinä, että yritys päätyy kutistuvan liiketoiminnan ja laskevien tulosten kierteeseen ja kilpailijat kasvattavat markkinaosuuttaan. Pitkällä aikavälillä käyttökate- ja liikevoittoprosenttia tärkeämpää on niiden määrä euroissa.

Pienten perheyritysten hallitustyöskentely

Merkittävä osa edellä mainituista yrityksistä on yhden yrittäjän tai yrittäjäperheen omistuksessa. Hallituksessa on usein vain yrittäjä-toimitusjohtaja ja varajäsenenä joku muu perheenjäsen. Tähän on useita eri syitä. Pienten yritysten hallitustyöskentelyssä toimialan substanssiosaamisella on usein korostetun suuri merkitys. Omistajat eivät usko, että ulkopuolisesta hallitusjäsenestä olisi hyötyä yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Hallitusjäsenten palkkioita saatetaan pitää liian suurina.  Monessa tapauksessa ulkopuolisen hallitusjäsenen rekrytointia ei olla edes tultu ajatelleeksi.

On kuitenkin tilanteita, joissa riippumattomista hallitusjäsenistä on selvästi hyötyä: Yrityksen toimiala saattaa olla murroksessa ja kilpailutilanne muuttumassa. Liikevaihto ja kannattavuus saattavat olla hitaassa, mutta tasaisessa alamäessä.  Näköpiirissä voi olla yrityksen myynti muutaman vuoden sisällä ja tätä edeltävä yrityksen arvon kasvattaminen. Tai päinvastoin, omistaja näkee yrityskauppamahdollisuuksia. Yrityksellä saattaa olla edessä sukupolvenvaihdos. Oma kokemukseni on, että näiden tilanteiden määrä on kasvamassa. Syynä tähän on mm. monen yrittäjän ja omistajan ikääntyminen. Väestön ikärakenteen muutos koskee myös yritysten omistajia ja yrittäjiä.

Miten me voimme reagoida edellä esitettyihin tilanteisiin ja niiden synnyttämään tarpeeseen?

Voimme jalkautua aiempaa aktiivisemmin, olla yhteydessä yrityksiin ja kertoa riippumattomien hallitusjäsenten hyödyistä yrityksille. Olemme Kymenlaaksossa käynnistäneet tämän työn.

Voimme olla joustavampia ja epämuodollisia. Pienten yritysten hallitustyöskentelyssä on omia erityispiirteitään. Asioita käydään läpi ja niistä keskustellaan usein enemmän hallituksen kokousten välillä kuin varsinaisissa kokouksissa. Hallitustyöskentely edellyttää tällöin sitä, että riippumattomat hallitusjäsenet ovat aktiivisia myös kokousten välisenä aikana. Toimintaympäristön muutoksia ja toimialan tapahtumia on seurattava oma-aloitteisesti. Ja jos siltä tuntuu, voi yrityksen omistajaan ja johtoon olla itse yhteydessä eikä odottaa, että he toimittavat materiaalia tai esittävät kysymyksiä. Riskinä on tosin se, että yrittäjäomistajien ja riippumattomien jäsenten välille syntyy suhde, joka alkaa muistuttaa ystävyyttä. Niin hienoa kuin tämä onkin, riippumattomuudesta on syytä pitää kiinni siten, että myös vaikeita asioita kyetään käsittelemään avoimesti.

Joustavuus ja epämuodollisuus ei tarkoita sitä, että riippumattoman hallitusjäsenen ei pitäisi vaikuttaa omistajien ja yrityksen tavoitteiden kirkastamiseen, toteuttamisen tehostamiseen ja prosessien sekä työskentelytapojen kehittämiseen. Itse asiassa päinvastoin. Mutta on hyvä kuunnella, oppia toimialan erityiskysymyksiä ja suhtautua tehtävään oikealla tavalla nöyrästi. On olemassa esimerkkejä myös siitä, että riippumattomien hallitusjäsenten käynnistämä voimakas kehitystyö ja liian isot investoinnit ovat johtaneet yhtiön selvitystilaan ja konkurssiin.

Pienten yritysten riippumattomille hallitusjäsenille maksamat palkkiot ovat selvitysten mukaan varsin pieniä. Ne vastaavat käytännössä vuositasolla yhden asiantuntijan kuukausipalkkaa sivukuluineen. Kulut eivät siis voi eivätkä saa olla este ulkopuolisen hallitusjäsenen valitsemiselle.

Suomi on muuttumassa siten, että heinäkuu ei ole enää perinteinen lomakuukausi, jolloin koko maa on kiinni. Mutta kesä on edelleen aikaa, jolloin voimme päästää edellisenä talvikautena kertyneitä kuona-aineita elimistöstämme. Ja samalla miettiä, miten kykenemme itse vaikuttamaan pienten yritysten ja työpaikkojen kasvuun ja toiminnan sekä hallitustyöskentelyn kehittämiseen.

Hyvää kesää!