PK -YRITYKSIIN LISÄÄ HALLITUKSEN JÄSENIÄ; KOKEMUKSISTA KERTOMINEN, KOULUTUS JA YRITYSKOHTAINEN KONSULTOINTI

Juha Sundberg

Yrittäjä on usein yksin suurten ratkaisujen kanssa ja häneltä puuttuu keskustelukumppani liiketoiminnan kehittämisessä. Harva on lisäksi niin monitaitoinen, ettei tarvitse tähän ulkopuolista apua. Miksi ei mietitä ulkopuolista hallituksen jäsentä/ jäseniä?

 

Itselläni on pitkä tilitoimistokokemus suuren tilitoimiston vetämisestä, pk -yritysten konsultoinnista mm. yritysjärjestelyjen ja sukupolvenvaihdosten hoitamisesta sekä lisäksi toimimisesta HT -tilintarkastajana.

Keskeinen huoli hallituspartnereilla on, miten saada pk-yrityksiin lisää ulkopuolisia hallituksen jäseniä ja tätä kautta edistää näiden toimintaa ja kasvuhakuisuutta.

Tein laskelmaa oman tilitoimistomme (Rantalainen Oy Lahti) asiakaskunnasta. Meillä on asiakkaita n. 1.200 kpl, näistä on osakeyhtiöitä n. 700 kpl. Tästä määrästä arviolta n. 50-100 osakeyhtiöllä on hallitus, jossa on ulkopuolisia jäseniä. Luku on todella pieni. Tillitoimistoksi meillä on keskimääräistä suurempia osakeyhtiöitä asiakkaina, joten yritysten koko ei selitä näitä lukuja.

Samalla edellä mainittu luku kertoo siitä, onko yrityksillä oikeastaan toimivaa hallitusta. Harvassa pk -yrityksessä, jolla ei ole ulkopuolisia hallituksen jäseniä, pidetään hallituksen kokouksia. Useimmiten hallituksen kokouspöytäkirjat laatii kirjanpitäjä ja jos erityisiä syitä ei ole, niitä tehdään vain yksi eli tilinpäätöksen käsittely. Sama menettely koskee myös yhtiökokouksia.

Asiantilaan on tarjolla useita selityksiä:

Yrityksellä ei ole kasvuhaluja
Aika usein tämä pitää paikkaansa. Toisaalta moni yrittäjä haaveilee eläkepäivistä, joihin liittyy yrityksen myynti tai sukupolvenvaihdos.

Päätöksenteon pysyminen omissa käsissä ja ilman byrokratiaa
PK -yrityksissä yrittäjät tekevät päätöksiä joka päivä. Tämä on helppoa ja nopeaa eikä hallitustyöskentelyä heidän mielestään tähän tarvita. Lisäksi on pelko siitä, ettei saa enää itse päättää yrityksen asioista. Usein tähän liittyy myös se, ettei haluta paljastaa ulkopuoliselle oman osaamisen puutteita esim. yrityksen talousasioissa.

Ajankäyttö ja hinta
Nämä molemmat voivat olla ainakin osaperusteina.

Suurin este yrityksen hallitustyön aktivoittamiseen taitaa olla tiedon puute. Lähtökohtaisesti pk-yrityksissä ei mielletä osakeyhtiön hallinnon pelisääntöjä, so. toimitusjohtajan, hallituksen ja yhtiökokousten rooleja. Tähän liittyen ei myöskään ymmärretä, kuinka suuri voimavara olisi saada yritykselle liiketoiminnan sparraaja, oli se sitten hallituksen jäsen, advisory board tai yrityskummi. Yksinomaan jo yrityksen talouden suunnittelu ja seuranta vaatisi monessa pk-yrityksessä ulkopuolista apua. Ei auta vaikka tilitoimisto kuinka toimittaa hienoja, jaksotettuja ja katteellisia välitilinpäätöksiä yritykselle, jollei niitä osata tulkita eikä verrata suunnitelmiin. Ei myöskään ymmärretä, kuinka tärkeää olisi päästä välillä irti työkiireistä katsomaan yritystä kauempaa ja tulevaisuuteen. Tässä erikseen pidettävät hallituksen kokoukset ja ulkopuolisen jäsenen mukanaolo kovasti auttaisivat eikä oltaisi niin lähellä operatiivista toimintaa.

PK-yrityksen elossa on usein risteyskohtia, joissa erityisesti olisi syytä pohtia hallitustyön aloittamista. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen kasvaminen, uusille markkinoille meno, yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos.

Suunta on kuitenkin kohti parempaa

Suuntaus yhä pienemmissä yrityksissä on selvästi hallitustyöskentelyn käynnistämiseen ja ulkopuolisiin hallituksen jäseniin. Näillä toimenpiteillä vaikutetaan myös positiivisesti yrityksen ulkopuolisiin sidosryhmiin mm. rahoittajiin. Meidänkin tehtävämme hallituspartnereina on nopeuttaa tätä kehitystä.

Koulutusta ja sanomaa asiasta on vietävä eteenpäin eri foorumeilla. Yrittäjien lisäksi hyviä kohderyhmiä tässä ovat pankit, tilintarkastajat ja tilitoimistot. Tilintarkastaja tai/ja kirjanpitäjä on monelle yrittäjälle ainoa ulkopuolinen, jonka kanssa sparrataan yrityksen asioista.

Meilläkin Hämeessä on kokemusta tilaisuuksista, joissa eri yritykset kertovat kokemuksistaan hallitustyöskentelystä. Nämä kertomukset ovat parasta asian markkinointia ja kun ulkopuolisten jäsenten käyttö yrityksissä lisääntyy, tämä sanoma leviää yhä laajemmalti.

Ainakin Pohjanmaalla ja kohta ilmeisesti Hämeessäkin hallituspartnerit ja Kauppakamari ovat yhdessä lähteneet konsultoimaan tätä asiaa yrityskohtaisesti alle 50 henkilön osakeyhtiöihin.

Haasteemme hallituspartnereissa ei ole hallitusammattilaisten löytymisessä, vaan siinä, että sanoma saadaan perille pk-yrityksiin ja yritykset kokeilemaan hallitustyöskentelyä ja ulkopuolista hallituksen jäsentä.

Juha Sundberg
Hämeen Hallituspartnerit ry
Hallituksen jäsen