Hallituspartnerit Turku ry
Tänä keväänä Turun hallituspartnerien vuotuisen kevätseminaarin teemana oli vastuullisuus. Tapahtuman osallistujamäärä löi laudalta kaikki aikaisemmat seminaarimme. Yhä useamman hallituksen kokouksen agendalla on kohta, jossa sivutaan toiminnan ympäristövaikutuksia, henkilöstön hyvinvointia tai alihankintaketjun eettisyyttä – ellei muuten, niin ainakin maineenhallinnan näkökulmasta. Vaikka keskustelu yritysvastuusta ei uutta olekaan, selvästi teema on noussut tietoisuuden rajamailta yrityksen strategisen ajattelun ytimeen.
Miten pk-yrityksen hallituksen tulisi huomioida vastuullisuus? Kuuluuko se edes pöydällemme? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on kyllä, ja seuraavat viisi havaintoa hahmottelevat osaltaan vastauksia ensimmäiseen kysymykseen.
- Vastuullinen toiminta niin talouden, ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvoinnin kannalta voi vielä hetken tarjota kilpailuetua, mihin kannattaa nyt tarttua. Pian vastuullisuudesta tulee minimivaatimus, jonka jälkeen vastuuttomiksi koetut toimijat putoavat markkinoilta, ja vastuullisten toimijoiden tulee löytää kilpailuetunsa muualta.
- Liittyen edelliseen, päälle liimatut, julkikuvaa koristelevat vastuullisuustempaukset ja -raportit ovat hölmöjä kolmesta syystä. Ensinnäkin niistä jää kiinni, jolloin maineriski on merkittävä, jopa katastrofaalinen. Toiseksi, jos vastuullista toimintaa ei ole kytketty muuhun liiketoimintaan, on vastuullisuus vain kuluerä, ei liiketoimintaetu tai pohja markkinoilla pysymiselle. Kolmanneksi, vastuullinen liiketoiminta on lopultakin kiinni arkisista valinnoista, eikä perustu raflaavimpiin otsikoihin, ylilyövään vouhotukseen tai syyllisten etsimiseen.
- Vastuullinen ajattelu liiketoiminnan perusasioissa on myös strategisesti järkevää: sähkön säästäminen pienentää kuluja, hyvinvoiva henkilöstö on tehokkaampi, ja eettisesti toimiva alihankintaketju luotettavampi kumppani. Kun komeroissa ei ole luurankoja, ei niiden paljastumista tarvitse tänä läpinäkyvänä some-aikanakaan pelätä.
- Käytännön tasolla strateginen ja vastuullinen liiketoiminta onnistuu vain, jos sekä yritystason että yksilötason mittarit ovat linjassa. Yritystason tavoite esimerkiksi hiilineutraaliudesta tai hyvästä työilmapiiristä ei toteudu, jos henkilökohtaisissa mittareissa palkitaan vain pikavoitoista.
- Ajattelumalli, jossa yrityksen tehtävänä on VAIN tuottaa voittoa osakkeenomistajille, on lukuisissa tutkimuksissa ja käytännön happotesteissä osoitettu haitalliseksi paitsi ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten, myös yritysten itsensä kannalta. Vain niillä yrityksillä, joiden olemassaolo perustuu kolmikantaiseen tulosajatteluun (taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen), on sijaa uudelleen järjestyvillä markkinoilla.
Yritykset ovat olemassa yhteiskunnan ja yksilöiden vuoksi: ne tuottavat palveluita, hyödykkeitä ja lisäarvoa, jotta yhteiskunta toimisi ja yksilö voisi (materiaalisesti) hyvin. Yhteiskunta ja yksilöt eivät ole olemassa, jotta yritysten viivan alle jäisi rahaa. Se viivan alle jäävä rahahan on loppuviimein merkityksellistä vasta sitten, kun se muutetaan joko yksilön hyödyksi, tai kanavoidaan uusien palveluiden, hyödykkeiden ja lisäarvon luomiseen.
Mikään yllämainituista ei tarkoita, etteikö yritysten tulisi tavoitella MYÖS voittoa. Hallituksen tehtävä on kuitenkin huolehtia siitä, että voitollinen liiketoiminta perustuu vastuullisesti strategiseen ajatteluun: jos yritykset eivät kanna osavastuutaan ympäristöstä ja yhteiskunnasta, kovin kauaa ei meillä välttämättä ole sellaista ympäristöä ja yhteiskuntaa, missä yritykset ylipäänsä voivat toimia.
Milla Wirén
Puheenjohtaja
Hallituspartnerit Turku ry