Hallituksen strateginen ohjaus ja tiivis yhteistyö johdon kanssa ovat olleet avain onnistumiseen. Hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen ja toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertovat, mitä tästä voidaan oppia tulevaisuuden hankkeisiin.
Kuva: Laura Vanzo
Tampereen Raitiotie on yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkikehityshankkeista. Raitiotien rakentaminen ja laajentaminen on muuttanut kaupungin liikenneinfrastruktuuria ja asukkaiden arkea. Hallitustyö on ollut keskeinen elementti raitiotiehankkeen onnistumisessa. Hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen ja toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertovat miten hallitus on tukenut strategista johtamista ja mahdollistanut tehokkaan yhteistyön eri osapuolten välillä.
Kuntayhtiön erityispiirteet ja strateginen ohjaus
Pekka Sirviö muistuttaa, että Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus perustettiin samanaikaisesti raitiotien rakennuspäätöksen kanssa marraskuussa 2016. ”Hallitus hyppäsi liikkuvaan junaan, sillä projekti oli jo käynnistetty, ja yhtiöllä ei ollut vielä valmista rakennetta,” hän kuvailee. Projekti oli massiivinen: infrainvestointi ylitti 250 miljoonaa euroa, ja kalustohankinnat lisäsivät siihen kymmeniä miljoonia.
Ammattimaisesti koottu hallitus on ollut hankkeen vahvuus. ”Ensivaiheessa päätimme koota ammattihallituksen, mikä on julkisissa yhtiöissä harvinaista. Se takasi monipuolisen osaamisen ja tehokkaan hallitustyön. Korostan hallitustyössä erityisesti monimuotoisuutta ja rotaatiota, ja ne ovat täällä toteutuneet hyvin”, Asko Koskinen jatkaa.
Koskisen mukaan strateginen ohjaus oli yksi hallituksen ensisijaisista tehtävistä. ”Hallituksen piti keskittyä yhtiön kokonaisvaltaiseen ohjaukseen ja rakenteiden luomiseen, jotta se voisi toimia tehokkaasti sekä rakennusvaiheessa että myöhemmin operatiivisessa toiminnassa.”
Keskeiset avaintekijät menestyksen taustalla
Koskinen ja Sirviö nostavat esiin useita tekijöitä, jotka ovat johtaneet projektin onnistumiseen:
- yhtenäinen tahtotila: kaupungin edustajat ja virkamiehet olivat yksituumaisia hankkeen läpiviennistä
- riippumaton ja ammattitaitoinen hallitus: Tampereen kaupunki kokosi yhtiön alkuvaiheeseen hallituksen, jolla oli vahvaa osaamista rakentamisesta, teollisuudesta, rahoituksesta ja kuntayhteistyöstä
- selkeä roolitus: hallitus on keskittynyt strategiseen ohjaukseen ja jättänyt operatiivisen toiminnan johdolle
- onnistunut allianssimalli: hyvät palveluntuottajat ja toimiva allianssimalli ovat tukeneet hankkeen etenemistä
Hallituksen puheenjohtaja Asko Koskisen mukaan strateginen ohjaus on yksi hallituksen ensisijaisista tehtävistä. Kuva: Jukka Salminen
Koskinen painottaa myös, että hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyöllä on ollut suuri merkitys. ”Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välinen luottamus ja avoin keskusteluyhteys ovat mahdollistaneet tehokkaan johtamisen ja ohjauksen.”
Hyvä hallintotapa tukee kestävää kehitystä
Tampereen raitiotie on osa kaupunkiseudun kestävän kehityksen strategiaa, mutta se ei ole itsestäänselvä ekoteko. ”Vaikka joukkoliikenne on periaatteessa kestävä vaihtoehto, kiskojen ja vaunukaluston valmistuksen hiilijalanjälki on merkittävä. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että vastuullisuuskysymyksiin pureudutaan riittävän syvälle ja että valitut ratkaisut kestävät tarkastelun pitkällä aikavälillä”, Koskinen toteaa.
Hallituksen rooli yhtiön kehityksessä
Toimitusjohtaja Pekka Sirviö kuvailee hallituksen tukiroolia yhtiön alkutaipaleella. ”Aloitin toimitusjohtajana lokakuussa 2017. Hallitus oli tärkeä tuki, kun rakensimme yhtiön perustoimintoja, kuten corporate governancen, raportointijärjestelmät ja hallituksen työskentelykäytännöt.”
Sirviö painottaa, että keskusteleva ja sparraava hallitustyö on ollut toimitusjohtajan näkökulmasta arvokasta. ”Hallitus osaa nostaa agendalle oikeita asioita ja varmistaa, että operatiivinen johto toimii järjestelmällisesti. Kun asiat ovat kunnossa, myös päätöksenteko on sujuvaa.”
Toimitusjohtaja Pekka Sirviön mukaan hallitus oli tärkeä tuki, kun rakensimme yhtiön perustoimintoja, kuten corporate governancen, raportointijärjestelmät ja hallituksen työskentelykäytännöt. Kuva: Jukka Salminen.
Koskinen kuvaa hyvin toimivaa hallitusta talomallin avulla: ”Kaikilla taloilla on samantyyppiset perustukset – hyvin strukturoitu hallitustyö, jossa on selkeä päätösvallan jako, työjärjestykset, vuosikello sekä päätösten seuranta. Itse talo ja sen huonejako vaihtelevat yhtiön liiketoiminnan mukaan: projektiorganisaatiossa korostuvat talouden ja prosessien hallinta, kun taas toisaalla painopiste voi olla strategiassa ja kaupallisissa kysymyksissä. Hallitustalon kattorakenteet ovat olennaisia: yksi lape on riskienhallinta, joka raitiotiehankkeessa on erityisen kriittistä, ja toinen lape vastuullisuus, joka edellyttää syvällistä paneutumista ja selkeitä kriteereitä.
Merkittäviä virstanpylväitä
Tampereen raitiotien kehitys on kulkenut vaiheittain rakentamisesta operatiiviseen liikennöintiin. Sirviö ja Koskinen nostavat esiin muutamia erityisen mieleenpainuvia hetkiä:
- Elokuu 2021 – operatiivisen liikenteen käynnistyminen ja siirtyminen projektiorganisaatiosta operatiiviseen toimintaan
- Raitiotien brändi ja bränditarina
- Ensimmäiset koeajot ja varikon käyttöönotto
- Yleisötapahtumat – pienoismallin esittely 15 000 tamperelaiselle Tampere-talon Sorsapuisto-salissa sekä Hiedanrannan kansanjuhla, joka houkutteli yli 6 500 kävijää
- Pirkkalan valtuuston päätös raitiotien laajentamisesta – Tampereen raitiotiestä tuli aidosti ylikunnallinen hanke.
Tampereen raitiotien hallintomalli tarjoaa arvokkaita oppeja tuleville hankkeille. Kuva: Mikko Vares
Asko Koskiselle henkilökohtaisesti merkittävintä oli, kun häntä pyydettiin hallituksen puheenjohtajaksi – Suomeenhan ei ole rakennettu raitiotietä sataan vuoteen. Hän korostaa myös onnistunutta toimitusjohtajavalintaa ja raitiotieprojektin korkeaa hyväksyttävyyttä: ”Aikatauluissa ja budjetissa pysyminen ja raitiotien nopea omaksuminen kaupunkilaisten keskuudessa ovat olleet avainasemassa.”
Oppeja tulevaisuuden haasteisiin
Sekä Sirviö että Koskinen uskovat, että Tampereen raitiotien hallintomalli tarjoaa arvokkaita oppeja tuleville hankkeille. ”Vaativa, keskusteleva hallitus pakottaa operatiivisen johdon toimimaan järjestelmällisesti ja ennakoiden. Kun rakenteet ovat kunnossa, se helpottaa koko organisaation työtä ja tuo parempia lopputuloksia,” Sirviö kiteyttää.
Koskinen korostaa myös yhteistyön merkitystä: ”Menestys syntyy, kun kaikilla osapuolilla on yhteinen tahtotila, ja hallitus toimii tukevana, mutta vaativana kumppanina johdolle.”
Tampereen raitiotiehanke on osoitus siitä, kuinka ammattimainen hallitustyö ja strateginen johtaminen voivat tukea suurta julkista investointia ja varmistaa sen onnistumisen.