Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry
Valtaosalle pienistä ja keskisuurista yrityksistä perinteisesti riittää, että tilintarkastaja varmentaa tilinpäätöksen ja lähettää siitä yrittäjälle tilintarkastuskertomuksen muistoksi menneestä tilikaudesta. Tämän pohjalta tilinpäätös on vahvistettavissa yhtiökokouksen päätöksellä. Kokemuksen mukaan tilintarkastajan neuvonantoa ei hyödynnetä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä juurikaan toiminnan ja tilikauden aikana.
Hyvällä hallitustyöllä luodaan toimiva yhteys ammattimaiseen tilintarkastukseen.
Valtaosalle pienistä ja keskisuurista yrityksistä perinteisesti riittää, että tilintarkastaja varmentaa tilinpäätöksen ja lähettää siitä yrittäjälle tilintarkastuskertomuksen muistoksi menneestä tilikaudesta. Tämän pohjalta tilinpäätös on vahvistettavissa yhtiökokouksen päätöksellä. Kokemuksen mukaan tilintarkastajan neuvonantoa ei hyödynnetä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä juurikaan toiminnan ja tilikauden aikana. Miksi yrittäjän ja tilintarkastajan välinen yhteys jää etäiseksi ja muodolliseksi? Miksi ollaan tilintarkastajaan yhteydessä vasta, kun tilikausi on ohi ja ollaan kokoamassa virallista tilinpäätöstä? Tuossa vaiheessa onkin liian myöhäistä tehdä operatiivisia korjauksia. Saattaa olla tilanteita, että on useita pk-yrittäjiä, jotka eivät edes tiedä, kuka heidän tilintarkastajansa on, eivätkä ole henkilöä koskaan tavanneet puhumattakaan siitä, että olisivat tilintarkastajaa hyödyntäneet liiketoiminnan kehittämiseen liittyvillä kysymyksillä.
Toimiva tilintarkastus ja hallinnon järjestäminen ammattimaisen hallitustyön kautta luovat luonnollisen yhteyden toimivalle kokonaisuudelle.
Mitkä odotukset tilintarkastajaa kohtaan on tyypillisesti asetettu pk-yrityksissä? Tilintarkastajalta ei osata tai ei ymmärretä vaatia muuta kuin tilintarkastuskertomuksen antamista. Tilintarkastajan osaamista ei hyödynnetä, kun ei ole totuttu näin tekemään eikä tiedetä, että tilintarkastajasta voisi olla yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, verotukseen, rahoitukseen ja esimeriksi juridisten kysymysten selvittämiseen liittyvissä kysymyksissä merkittävää hyötyä yritykselle ennakolta jo tilikauden aikana. Toisaalta erityisesti isoissa tilintarkastusketjuissa varsinaisen tilintarkastajan työn tekee usein avustava eikä päävastuullinen tilintarkastaja, jolloin tilintarkastusyhteisön puolesta ei luonnostaan ole syytä pitää tiivistä yhteyttä pk-yrittäjään, ellei yrittäjä itse ole aktiivisessa yhteydessä. Lisäksi tilintarkastajat ovat erityisen huonoja markkinoimaan omaa laaja-alaista osaamistaan, vaan tyytyvät lähinnä tilinpäätösten varmentamiseen liittyvään tehtäväänsä. Paljon hyvää voidaan tehdä ennen kuin on myöhäistä.
On nähty useita esimerkkejä yrityksistä, joissa on turhaan hukattu paljon rahaa, aikaa, energiaa ja mahdollisuuksia usein hyvin yksinkertaisten ongelmien vuoksi. Saattaa olla, että osakeyhtiössä ei olla varauduttu muutostilanteisiin räätälöityjen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen avulla. Yrityksessä ei ole osattu optimoida omistajien ja yrityksen välistä verosuunnittelua kuin ehkä pintapuolisesti, mikä on johtanut siihen, että veronmaksusta on tullut raskas taakka, veroja on maksettu turhasta tai jopa virheellisesti. Saattaa olla, että yrityksessä on saatettu tehdä virheitä yhtiön rahoittamisessa tai ei olla osattu hakea mahdollisia optimaalisia rahoituslähteitä kuhunkin tilanteeseen. Omistajat eivät ole mahdollisesti riittävän tietoisia, miten yrityksellä menee, jotta voitaisiin tehdä oikeita ratkaisuja yrityksen kehittämiseksi. Yllättävän monessa pk-yrityksessä ei tiedetä riittävän hyvin, mikä tuote tai asiakas on kannattava, mikä tappiollinen, mistä yritykselle tulee kannattavasti rahaa, mihin menee rahaa ja miten näitä rahavirtoja voisi optimoida.
Isommissa yrityksissä edellä olevat ongelmat on usein ratkaistu ja niiden ratkaisemisessa ovat olleet keskeisessä asemassa yrityksen ulkopuoliset tahot, kuten osaava tilintarkastaja ja yhtiön riippumaton hallituksen jäsen. Toki on myös nähty useita pienempiä yrityksistä, joissa asiat on saatu kuntoon toimivan yhteyden avulla.
Parhaimmillaan pk-yrittäminen on joukkuepeliä. Yhä monimutkaistuvassa maailmassa on ensiarvoisen tärkeää, että pk-yritykseen on rakennettu omat resurssiyhteydet, jotka koostuvat hyvistä työntekijöistä, viisaasta yritysjohdosta, yhdestä tai useammasta riippumattomasta hallituksen jäsenestä, neuvonantajasta sekä osaavasta tilintarkastajasta. Viisas yritysjohto ymmärtää omat vahvuudet ja heikkoudet ja kokoaa ympärilleen osaamista ja luottoihmisiä sen mukaan. Luottotilintarkastajaan pk-yrittäjän on helppo pitää yhteyttä, koska hyvin informoitu tilintarkastaja ymmärtää pk-yrityksen toiminnan edellytykset ja kipupisteet sekä pystyy tilinpäätöksen varmentamisen lisäksi tarttumaan laaja-alaisesti erilaisiin ajankohtaisiin haasteisiin ennalta sekä auttamaan ja sparraamaan omistajia yhä parempiin tuloksiin yrityksessään.
Suunnitelmallinen ja ennakoiva yhteistyö tilintarkastuksen kanssa tilikauden aikana luo hyvä perustan ja keventää varsinaista tilintarkastusta.
Kirjoittaja:
Ane Ahnger, DI, HHJ ja TMC. Hän toimii Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n toiminnanjohtajana ja liikkeenjohdon konsulttina.