Yrityksen arvo, rakenteet ja yhtiön hallituksen merkitys

Heikki Härö, hallituksen puheenjohtaja
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry

Riippumattomilla hallituksen jäsenillä on yrityksen myynnin valmistelussa merkittävä rooli. He tuovat toimintaan suunnitelmallisuutta kiinnittämällä tarvittaessa huomiota myös hallinnon, sen rakenteiden ja ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen. Tämä pienentää ostajan riskiä, helpottaa kaupan sulattamista ja lisää yhtiön arvoa myyntitilanteessa.

Hallitustyöskentelyn painopisteet muokkautuvat yhtiön tilanteen ja sen elinkaaren eri vaiheiden mukaan. Hallitus on joustava resurssi – kokoonpanoa ja osaamista on helppo muuttaa yhtiön tarpeiden mukaiseksi.

Jo tämän vuosituhannen alussa yleinen käsitys oli, että väestön ikärakenteestakin johtuen yrityskauppojen määrä kasvaisi nopeasti. Vaikka varsinaista buumia ei tullutkaan, arvio oli oikean suuntainen. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, yrittäjien ja yritysten omistajien tarve löytää liiketoiminnalleen jatkaja on aiempaa ajankohtaisempi ja merkittävämpi asia.

Olen viime vuosina ollut asiantuntijana mukana muutamassa yrityskaupassa. Kyse on ollut kooltaan varsin tyypillisistä pk-yrityksistä, joiden liikevaihto on ollut n. 1,5–3,5 miljoonaa euroa. Yritykset ovat olleet kannattavia ja toimineet kasvavilla ja tasaisilla toimialoilla.

Yhdessä tapauksessa ostajaehdokkaita oli kaksi: samalla toimialalla jo toimiva yritys sekä sijoittajaryhmä, jonka keulahahmo olisi lähtenyt osakkaaksi ja vetämään yritystä. Jälkimmäisessä tapauksessa merkittäväksi yhtiön arvostukseen vaikuttavaksi tekijäksi muodostui se, että ostaja olisi joutunut käyttämään aikaa ja rahaa yhtiön hallinnon ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Yhtiötä pyöritettiin omistajan ja hänen vaimonsa yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella. Kirjanpito oli hoidettu hyvin, mutta muu seuranta toimi vielä kynän ja paperin avulla. Budjetteja ei tehty. Yhtiöllä ei ollut hallitusta, jossa olisi ollut riippumattomia jäseniä. Sijoittajavetoisessa vaihtoehdossa ostajalta olisi mennyt merkittävä määrä resursseja hallinnon ja seurannan rakenteiden luomiseen ja kehittämiseen. Tämä olisi vienyt fokusta oleellisesta – liiketoiminnan ja kannattavuuden merkittävästä kasvattamisesta. On helppo arvata, kumpi taho osti yrityksen. Se sujahti joustavasti alalla jo toimivaan yrityskokonaisuuteen. Lopputulos oli myyjän kannalta erinomainen.

Toisessa, vielä kesken olevassa hankkeessa oli ja on sama tilanne. Hyvin kannattava yritys tasaisella ja kasvavalla toimialalla, jolla mitä ilmeisimmin tulee tapahtumaan konsolidaatiota.  Kasvollinen sijoittajaryhmä oli kiinnostunut yrityksestä, mutta vetäytyi samasta syystä – hallinto ja raportointi oli ja on  liikaa kahden ihmisen korvien välissä. Yhtiöllä ei ole hallitusta, jossa olisi riippumattomia jäseniä. Tässä tapauksessa on nyt siirrytty suorasta yrityskaupasta kolmen yhtiön liiketoiminnan yhdistämiseen tietoisena siitä, että yhdistymisen toteutuessa hallintokulttuurin luominen vie vähän aikaa ja vaikuttanee laskevasti lyhyen aikavälin tuloskehitykseen. Mutta yhdistettynä suurempi liikevaihto antaa tähän mahdollisuuden samalla, kun synergiaedut ovat aitoja.

Tiedämme, että yrityksen myyntiin pitää valmistautua hyvissä ajoin etukäteen. Kärjistäen jopa niin, että tämän pitäisi vaikuttaa toiminnan kehittämiseen koko yhtiön elinkaaren ajan jo sen perustamisesta lähtien. Riippumattomilla hallituksen jäsenillä on tässä merkittävä rooli. He tuovat toimintaan suunnitelmallisuutta kiinnittämällä tarvittaessa huomiota myös hallinnon, sen rakenteiden ja ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen. Tämä pienentää ostajan riskiä, helpottaa kaupan sulattamista ja lisää yhtiön arvoa myyntitilanteessa.

Kirjoittaja

Heikki Härö
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituspartnerit Kymnelaakso ry