Riippumattomien hallitusjäsenten mukanaolo näkyy ja tuntuu. Omistajat voivat keskittyä strategisiin aihealueisiin, osaaminen on monipuolisempaa ja kontaktiverkostot laajentuvat. Keskustelukulttuuri on rikastunut ja kokouksissa käsiteltävät asiat valmistellaan paremmin.
Teollisuuden tiivistysratkaisuja toimittava Tampereen Tiivisteteollisuus Oy (kansainvälisillä markkinoilla TT Gaskets) on jo kolmannessa polvessa toimiva perheyhtiö. Yrityksen hallituksessa on hallituksen puheenjohtaja Matti Arpiaisen ja hänen poikansa toimitusjohtaja Aleksi Arpiaisen lisäksi kaksi riippumatonta jäsentä. Hallituksen kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnä myös talouspäällikkö ja käsiteltäviin teemoihin liittyen vierailevia asiantuntijoita.
Riippumattomien hallitusjäsenten monipuolinen osaaminen on kirittänyt Tiivisteteollisuutta saavutuksiin, jotka ilman heidän panostaan olisivat saattaneet jäädä kokematta.
- Tulokset konkretisoituvat liiketoimintamallin muutoksen ja investointien avulla kehittyvässä liiketoiminnan volyymissa. Olemme siirtyneet tuotevalmistuksesta palveluratkaisujen maailmaan, joka muodostaa nykyään kasvavan osan yrityksemme liikevaihdosta. Syksyllä, koronapandemian keskellä otimme käyttöön uuden 3000 m²:n tuotantotilamme Tampereella. Pelkästään omistajien kesken pohdittuna näin mittava projekti olisi saattanut herättää epäröintiä, TT Gasketsin toimitusjohtaja Aleksi Arpiainen
On uskallettava kyseenalaistaa totutut käytännöt
Aleksi Arpiaisen mukaan yhteistyö riippumattomien hallitusjäsenten kanssa avaa omistajille uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen; muun muassa skenaarioajattelua, asiakkuuksien kehittämistä ja tiedolla johtamista.
- Me omistajat valmistaudumme hallituksen kokouksiin hyvin, mutta siitä huolimatta riippumattomat jäsenet kysyvät tärkeitä Mitä jos -kysymyksiä: jos asiat tapahtuvatkin eri tavalla, miten se vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan? Mikään tässä maailmassa ei ole varmaa, ja siksi kannattaa harjoitella myös epämiellyttävien toteutumien varalle.
- Olemme myös rohkaistuneet menemään lähemmäs asiakasta, olemaan joustavampia ja proaktiivisempia. Kuuntelemme asiakasta, mutta myös tarjoamme rohkeasti ratkaisuvaihtoehtoja, joita asiakas ei vielä osaa pyytää. Näin voimme entistä paremmin kehittää yhä parempaa tulevaisuutta yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Aleksi Arpiainen huomauttaa, että siirtyminen MUTU-ajattelusta tiedolla johtamiseen on ollut ehdoton edellytys yrityksen menestymiselle. Asianmukaisten tietojärjestelmien avulla voidaan jakaa mahdollisimman samanaikaista tilannekuvaa yhtiöön ja perustaa päätökset mahdollisimman hyvin oikeaan tietoon.
Joskus saadaan enemmän kuin osataan pyytää
Riippumattomat hallitusjäsenet voivat tarjota kauaskantoisia ratkaisuja ilman, että yritys niitä erityisesti pyytää. Tästä esimerkkinä on meneillään oleva sukupolvenvaihdos. Kun Tiivisteteollisuuden hallituksessa aikanaan keskusteltiin ulkopuolisen varatoimitusjohtajan rekrytoinnista, hallituksen jäsen Kari Neilimo kysyi: ”Eikös tässä kohdassa olisi hyvä kysyä Aleksilta, haluaako hän olla mukana hakuprosessissa?” Tuolla kysymyksellä on ollut merkittävä vaikutus siihen, missä ollaan tänään: Aleksi jätti tehtävänsä kansainvälisessä pankkimaailmassa ja muutti perheensä kanssa Suomeen. Nyt hän omistaa yrityksen yhdessä isänsä kanssa kolmannessa polvessa.
Tiivisteteollisuuden hallituksessa oli riippumattomia jäseniä jo toisen sukupolven aikana. Tällä hetkellä mukana ovat omistajien lisäksi Kari Neilimo sekä Eero Tomi, joka rekrytoitiin Aleksi Arpiaisen siirryttyä yrityksen johtoon.
Kari Neilimo on tuonut hallitustyöhön akateemista osaamista ja käytännön liiketoimintaosaamista. Hänen roolinsa liittyy erityisesti liiketoimintamallin ja omistamisen sekä strategian, johtamisen ja talouden seurannan kehittämiseen. TT Gasketsin merkittävän ja vaativankin asiakkaan Acgo Power Oy:n toimitusjohtajana aiemmin työskennellyt Eero Tomi tuo hallitustyöhön lean-osaamista ja asiakkaan äänen. Päätökset voidaan suodattaa asiakasnäkökulman kautta. Matti Arpiaista Aleksin ehdottaman Eero Tomin rekrytointi ehkä mietitytti jonkin verran – miten uudet roolit löytyisivät? Parin kokouksen jälkeen oli selvää, että tässähän on juuri se voimavara, jota haettiin. Enää ei tarvinnut miettiä, että mitähän mieltä asiakas olisi; tarvittavat näkemykset saadaan hallitustyössä luontevasti, ilman erityistä pyyntöä.
Hyvä keskustelukulttuuri sivutuotteena
Yrityksen keskustelukulttuuri asettaa omat haasteensa. Kun omistajat ovat mukana hallituksessa, on tärkeää, että heillä on joku muu keskustelufoorumi omistajuuteen liittyvien asioiden käsittelyä varten. Aleksi Arpiainen painottaakin, että omistajien kanta pitää muodostaa hallituksen kokousten ulkopuolella, jotta asiat eivät tule yllätyksenä kenellekään.
- Tässä olemme kehittyneet. Hallitustyön ”sivutuotteena” on syntynyt prosessi, joka auttaa vähentämään hallituksen kokousten haastavia tilanteita. Meillä on toimitusjohtaja-hallituksen puheenjohtaja -keskustelu parin kuukauden välein. Lisäksi meillä on omistajapäivä, jolloin pidetään omistajan hattu tiukasti päässä ja pohditaan pidemmän aikavälin asioita. Näin ei juututa omistajien välisiin erimielisyyksiin, hallitustyön mielekkyys ei kärsi, eikä aiheuteta turhautumista muiden hallitusjäsenten parissa. Objektiivisempi keskustelu on mahdollista, kun työstetään asioita hyvin toimivana ryhmänä.
Kannattaa kokeilla!
Monessa pk-yrityksessä keskustellaan riippumattomien hallitusjäsenten rekrytoinnista, mutta suunnitelmia ei aina viedä maaliin asti. Miksi rekrytointi kuitenkin kannattaa toteuttaa?
On moniakin erilaisia tilanteita, joissa riippumattoman hallitusjäsenen rekrytointi kannattaa. Esimerkiksi kansainvälistymisessä tarvitaan vahvaa osaamista. Riippumattomat hallitusjäsenet voivat tuoda näkemystä kansainvälisen myynnin organisoimiseen tai he voivat toimia oppaana yrityksen kasvumatkalla yrityskaupoissa tai kehitettäessä uusia liiketoimintamalleja. Ja kuten Tiivisteteollisuudessa olemme huomanneet, riippumaton hallitusjäsen voi toimia fasilitaattorina sukupolvenvaihdoksessa.
Kuva:
Uuden syksyllä 2020 käyttöön otetun tehdaslaajennuksen peruskivi muurattiin saman vuoden alkupuolella. Uutta alkua käynnistämässä vasemmalla yhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Arpiainen, lapion varressa toimitusjohtaja Aleksi Arpiainen, takana vasemmalta oikealle Tampereen Tiivisteteollisuuden laatu- ja lean-päällikkö Matti Järvinen, laajennuksen maanrakennuskumppani Ahti Virtanen Oy:n työnjohtaja Orvo Laakso, toimitusjohtaja Ari Virtanen ja työnjohtaja Valtteri Vuori.
Sukupolvenvaihdos vaatii pitkän aikavälin suunnittelua
Aleksi Arpiainen aloitti TT Gasketsin hallituksessa 12 vuotta sitten. Viimeiset seitsemän vuotta hän on työskennellyt operatiivisissa työtehtävissä. Omistajuuden pitkän aikavälin suunnitelma tehtiin kymmenen vuotta sitten. Siitä yksi merkittävä osa on toteutettu operatiivisen johtamisen ja omistamisen kannalta: tällä hetkellä Aleksi ja isä-Matti omistavat yrityksen yhdessä, ja viimeiset kaksi vuotta Aleksi on työskennellyt yrityksen toimitusjohtajana. Omistajastrategia on työn alla seuraavaa kymmenvuotisjaksoa ajatellen.
Pankkiasioita ja jääkiekkoa
Aleksia kiehtoi jo lapsena pankkimaailma ja jääkiekko ja mielessä siinteli pankinjohtajan tai jääkiekon pelaaminen ulkomailla. Jääkiekkoharrastus jatkui useiden vuosien ajan A-junioreihin asti. Aikanaan löytyi työpaikka – kuinka ollakaan, HSBC-pankista Genevestä. Uudella työnantajalla oli myös kiekkojoukkue, johon Aleksi pääsi mukaan. Jääkiekkouran kohokohta oli, kun joukkue voitti Sveitsin pankkiliigan. Pelaamisesta ei maksettu palkkaa, mutta unelma jääkiekon pelaamisesta ulkomailla oli toteutunut.
HSBC-pankissa Aleksi työskenteli talousjohtajan strategisessa tiimissä, joka suunnitteli, otti käyttöön ja kehitti strategisen suorituskyvyn mittareita globaalisti. Tuohon rupeamaan mahtui myös työskentelyjakso Wall Streetillä. Työ Geneven kansainvälisessä ympäristössä jatkui kolmen vuoden ajan. Uusia kahden, kolmen vuoden työjaksoja oli näköpiirissä maailman eri puolilla, ja niitä Aleksi harkitsi hyvin pitkään.
Aleksin pohtiessa pankkiuran vaihtoehtoja isä-Matti alkoi soitella ja kysellä entistä enemmän erilaisia asioita. Aleksi huomasi viettävänsä entistä enemmän aikaa perheyrityksen asioiden parissa, vaikka työpäivät pankissa olivatkin pitkiä. Tämä ei jäänyt Aleksin vaimolta huomaamatta. Kun Aleksi kertoi, että isän omistamassa yrityksessä oli avoinna varatoimitusjohtajan paikka, jota hän ajatteli hakea. Aleksin tiedustellessa vaimonsa mielipidettä tämä kannusti: ”Eikös lähdetä nyt Suomeen. Sinä olet oppinut hyvin ranskan kielen ja toteuttanut pankkiunelmaasi. Olisiko nyt minun vuoroni oppia suomea ja sinun toteuttaa uuttaa unelmaa joka selkeästi näyttää polttelevan.” Isä-Matti esitti vuoden mittaista kokeilujaksoa. Siihen oli helppo vastata myöntävästi. Vuosi on venähtänyt seitsemään vuoteen, ja Aleksi kertoo, että palo tekemiseen on edelleen kova: ”Ei tämä ole aina helppoa, mutta palkitsevaa tämä kyllä on! Meillä on aivan mahtava porukka töissä Tiivisteteollisuudessa niin Suomessa kuin Ruotsissa sekä kumppaneillamme Kiinassa ja Intiassa.”
Tampereen Tiivisteteollisuus Oy on jo kolmannessa polvessa toimiva perheyritys, joka toimittaa tiivistysratkaisuja globaalisti ja niihin liittyviä palveluita kaikille merkittäville teollisuudenaloille. Yritys on perustettu vuonna 1943. Liikevaihto on noin 17 miljoonaa euroa josta 45 % menee vientiin Pohjois- ja Keski-Eurooppaan, Aasiaan sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Yrityksen palveluksessa on lähes 100 henkilöä. Toimipisteet sijaitsevat Suomessa Tampereella ja Ruotsissa Uppsalassa ja Göteborgissa. Yrityksellä on yhteistyökumppanit Kiinassa ja Intiassa. Tutustu yritykseen