Tampereen yliopiston yritysoikeuden tenure track -professuuri on tärkeä elementti elinkeinoelämän ja yhteiskunnan välisessä yhteistyössä, jotta opetuksen ja tutkimuksen tiivis vuorovaikutus käytännön toimijoiden kanssa olisi riittävää ja aitoa.
Professuuriin valitun KTT Janne Ruohosen mielestä ajankohtaisia hallitustyöhön liittyviä tutkimusalueita ovat muun muassa hyvän hallinnon järjestäminen (corporate governance) ja siihen liittyvien ilmiöiden tutkiminen, hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuun näkökulma kytkettynä asiantuntemusvaatimukseen sekä hallituksen työnjako suhteessa toimitusjohtajaan ja omistajaan. Hallitustyöskentelyyn liittyvän tutkimuksen kattavuuden ja tulosten kannalta on tärkeää koota tutkimusta tekevät henkilöt yhteen.
Toimintaympäristö kansainvälistyy ja siihen kohdistuu kasvavaa sääntelyä muun muassa Euroopan unionin taholta. Muuttuvissa olosuhteissa Suomessakin on huolehdittava siitä, että pystymme tarjoamaan riittävän houkuttelevan toimintaympäristö yrityksille ja investoinneille. Janne Ruohosen mielestä hallitustyöllä on tässä merkittävä rooli:
– ”Kansainvälinen näkökulma on tärkeä. Lähtökohtana kaikelle on, kannattaako ylipäätään perustaa osakeyhtiö Suomeen tai lähteä mukaan yrityksen hallitustyöhön. Suomessa tulisi valtakunnallisella tasolla pitää huolta siitä, että täällä on hyvä yrittää. Onko yritysten hallituksiin saatavilla yritysten ja niiden muuttuvan toimintaympäristön edellyttämää osaamista? Onko meillä riittävän kilpailukykyinen ja turvallinen ympäristö yrittämiseen? Onko toimintaympäristömme verotuksellisesti asianmukainen? Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää kansainvälistä vertailua esimerkiksi muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Vastauksia voidaan löytää hakemalla parhaita käytäntöjä ja tapoja soveltaa niitä Suomessa.”
Juridisten mahdollisuuksien ja riskien tunnistaminen ennakolta on olennaista hallitustyössä
Yritysoikeuden professuurin avulla on mahdollisuus edistää myös yrityskentässä tehtävää hallitustyötä. Janne Ruohosen mielestä keskeisenä on näkökulma siitä miten juridisia kysymyksiä lähestytään.
– ”Esimerkiksi opetettaessa juridiikkaa osana kauppatieteitä näkökulman tulee keskittyä vahvasti ennakoivaan oikeuteen. Kun oikeustieteellisessä keskitytään siihen miten tuomari ratkaisee jonkin riidan, kauppatieteiden puolella juridiikan opetuksessa keskitytään enemmän tarkastelemaan sitä miten asiat tulisi järjestää, jotta riitaa ei edes On paljon asioita joihin voi vaikuttaa ennalta tunnistamalla juridiset mahdollisuudet ja riskit. Tämä on erityisen olennaista hallitustyön kannalta.”
Tutkimuksen pitää aidosti hyödyttää sekä akateemista maailmaa että käytäntöä
Pohdittaessa tutkimustoiminnan mahdollisuuksia hyödyttää toimivia yrityksiä on tärkeää, että tutkittavat teemat ovat käytännön kannalta relevantteja. Graduaiheita kartoitettaessa on hyvä pohtia niiden kytkeytymistä hallitustyöhön. Oikeiden aihevalintojen edellytyksenä on yliopiston ja yritysten välillä käytävä vuoropuhelu. Toisinaan akateeminen tutkimus kuitenkin voi käytännön näkökulmasta tarkasteltuna vaikuttaa etäiseltä.
– ”Tavoitteena on löytää tutkimusteemoja, jotka palvelevat sekä tieteen että yritysjohtamisen käytännön näkökulmia. Täytyy kuitenkin muistaa, että yliopistossa on omat tieteellisenjulkaisemisen tavoitteensa. Tutkittavissa aiheissa on käytävä tietty tiedeperusta läpi, mikä syventää keskustelua tiedemaailmassa ja vie näin tutkimusta eteenpäin. Samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että tutkimuksesta on aina poimittavissa hyötyelementtejä myös käytäntöön.”
Menestyvän yrityksen johdossa on monipuolista asiantuntemusta
Tiedusteltaessa miten uudessa professuurissa voi edistää pk-yritysten hallitustyötä ja suomalaisten yritysten menestystä Ruohonen mainitsee asiantuntemuksen vahvistamisen.
Maailman monimutkaistuessa ja kansainvälistyessä yritystoimintaa koskeva sääntely on lisääntynyt merkittävästi. Yritysten johdon – hallituksen ja toimitusjohtajan – on pystyttävä hallitsemaan entistä laajempia kokonaisuuksia. Enää ei pärjätä kapealla juridisella näkökulmalla, vaan on otettava huomioon lukuisia erilaisia asioita, muun muassa erilaisia sopimus- ja kilpailuoikeudellisia kysymyksiä yhtiöoikeudellisten asioiden lisäksi. Ruohonen haluaa lisätä käsitystä siitä miten sääntelykenttää pystyisi hallitsemaan. Kaikkea ei voi tietää, mutta pitäisi kuitenkin osata varautua siihen miten eri tilanteissa tulee toimia.
– ”On tärkeää oivaltaa kuinka merkityksellistä asiantuntemus on yritysten menestykselle. Jos yrityksen omistajat haluavat keskittää johtamisen omiin käsiinsä, hallitustyöllä ei välttämättä ole edellytyksiä kehittyä ammattimaiseksi. Jo yhden tai kahden ulkopuolisen hallitusjäsenen mukaan tulo muuttaa hallitustyötä merkittävästi. Ero on siinä, että pysähdytään miettimään tärkeimpiä asioita. Uusien henkilöiden mukaantulo muuttaa hallituksen sisäistä dynamiikkaa.”
Hallitustyöhön liittyviä tutkimusaiheita
Janne Ruohonen mainitsee kolme tutkimusteemaa: hyvän hallinnon järjestämiseen (corporate governance) liittyvät ilmiöt, vahingonkorvausvastuun näkökulma kytkettynä asiantuntemukseen sekä hallituksen työnjako suhteessa toimitusjohtajaan ja omistajaan.
– ”Asiantuntijuus ja vastuu linkittyvät vahvasti keskenään. Hallitustyöhön liittyy henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu, mikä saattaa usein tulla yllätyksenä. Yleistoimivaltansa puitteissa hallitus linjaa ja päättää kaikista yritystä koskevista merkittävistä asioista. Jos jotain merkittävää vahinkoa tapahtuu, katseet kääntyvät ensimmäisenä hallitukseen ja totta kai myös toimitusjohtajaan. Tästä syystä hallitusvastuusta pitäisi myös saada asianmukainen korvaus.”
Yhteistyön kehittäminen edellyttää kokoavaa roolia
Yliopiston ja Hallituspartnereiden väliseen yhteistyöhön Ruohonen suhtautuu positiivisesti. Hänen mielestään on tärkeää löytää yhteistyömuotoja, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Opiskelijoiden kontakti Hallituspartnereihin voi synnyttää hyödyllistä vuoropuhelua opiskelijoiden, yrittäjien ja hallitusammattilaisten välille. Toinen tärkeä yhteistyömahdollisuus on osapuolia hyödyttävät opiskelijoiden tutkimusaiheet.
– ”Tavoitteenani on koota yliopistolla yhteen henkilöt, jotka tutkivat hallitustyötä eri näkökulmista. Yliopistolla on useita henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita näistä asioista, mutta koordinaattori on puuttunut. Tarkoituksena on virittää hallitustyötutkimusta laajemminkin, mikä toivoakseni hyödyttää yhteistyötämme eri tahojen kanssa. Yliopistojen tutkimustyö on toki julkista ja hyödynnettävissä, mutta tutkimustyöhön liittyvää viestintää sekä yhteistyötä ja yhteisiä tilaisuuksia eri tahojen kanssa voisi edistää.”
Parhaimmillaan tilintarkastaja on johdon ja hallituksen tärkeä kumppani
Professuurin hakuvaiheessa nostettiin esiin myös tilintarkastajanäkökulma. Osakeyhtiöoikeuden ja hallitustyöskentelyn sekä kuntaomisteisiin osakeyhtiöihin liittyvien erityiskysymysten lisäksi Ruohonen on perehtynyt tilintarkastusoikeuteen ja erityisesti johdon ja tilintarkastajan väliseen suhteeseen. Ruohosen uusi kirja Tilintarkastaja osakeyhtiön hallinnon tarkastajana julkaistiin viime keväänä.
– ”Olen tutkinut nimenomaan sitä, miten tilintarkastajan tulee arvioida yhtiön johdon toimintaa ja miten johdon ja tilintarkastajan välinen yhteistyö rakentuu. Tilintarkastus on oikeudellisesti kiinnostava osa-alue, joka koskee yhä useampia pk-yrityksiä. Useimmiten riippumattomien hallitusjäsenien rekrytointia harkitsevat pk-yritykset ovat sen kokoisia, että niillä tilintarkastaja.”
Janne Ruohonen toimii aktiivisesti alaansa liittyvissä luottamustehtävissä, muun muassa Tampereen Seudun Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä eräiden nimitysvaliokuntien puheenjohtajana. Lisäksi Ruohonen on toiminut Valtioneuvoston kanslian rahoittaman velkojiensuojahankkeen toisena vastuullisena johtajana. Hän toimii myös hallitustyöskentelyn ja omistajaohjausasioiden kouluttajana.
Ruohonen on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi yritysjuridiikasta vuonna 2012 aiheenaan osakeyhtiön varojenjaon maksukykytesti. Hän on aiemmin työskennellyt yritysoikeuden, erityisesti tilintarkastus- ja yhtiöoikeuden, professorina sekä sitä ennen yritysjuridiikan yliopistonlehtorina.