Teema: Oppiminen ja kyvykkyydet
Ovatko tiimikoulutukset outoa yläpilvihekumaa, jota tekevät vain hassut tyypit?
Aleksis Nokso-Koivisto on tutkinut eri organisaatioissa, miten voidaan saada ihmiset luottamaan toisiinsa, kehittämään tiimikemiaa sekä miten saadaan toistettavasti tehtyä asioita näiden eteen.
Luovuus ja kyky löytää uutta edellyttävät ilmapiiriä, jossa tiimin jäsenet uskaltavat esittää myös ”tyhmiä” mielipiteitä ja näkemyksiä. Jos hallitusjäsen kokee, että hallituksessa on oltava varovainen, luovuus ja uusien asioiden oivaltaminen eivät ole mahdollisia.
Iso joukko ajattelun vinoumia eli harhoja on osa sitä, miten ajattelumme toimii.
Columbia Universityssä työskentelevän tohtori Solange Charasin tekemässä tutkimuksessa todettiin, että hallituksen kyky toimia tiiminä on kahdeksan kertaa parempi selittäjä yhtiön menestykselle kuin yksittäisten hallitusjäsenten demografiset taustatekijät. SmoothTeam Oy:n toimitusjohtaja Aleksis Nokso-Koivistoa on työuran alusta alkaen kiinnostanut miten organisaatio ja tiimi voivat olla enemmän kuin osiensa summa.
Ajattelun vinoumat estävät kehityksen
Ajattelun vinoumia on tutkittu laajasti. Ne vaikuttavat ajatteluun ja päätöksentekoon kaikissa ympäristöissä työntekijästä hallitukseen. Seuraavassa on joitain esimerkkejä niistä.
Ilman aktiivista hallitustyötä yrityksessä ajaudutaan helposti ryhmäajatteluun. Ryhmäajattelu (group think) tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenet mukautuvat yhteisiin näkemyksiin. Asioiden tarkastelun näkökulmat rajoittuvat ja päädytään ensimmäisenä ehdotettuihin näkemyksiin.
Vahvistusvinouma (confirmation bias) puolestaan tarkoittaa sitä, että meillä on taipumus tulkita ulkoisia signaaleja vahvistamaan aiempaa käsitystämme. Vastaavasti helposti sivuutamme ajatuksiamme haastavan tiedon. Tämä estää ajatteluamme ja näkemyksiämme kehittymästä.
Kukaan ei ole immuuni näille ilmiöille, ja iso joukko ajattelun vinoumia eli harhoja on osa sitä, miten ajattelumme toimii.
Tämähän olikin mutkatonta ja tarpeellista keskustelua siitä, millaisia me kukin olemme ja miten me teemme töitä yhdessä!
Yksi hallituksen perustavanlaatuisista rooleista on toimia peilinä johdolle. Arkipäivän tekemisestä irti olevat mutta yhtiön asioita tuntevat henkilöt mahdollistavat ajattelun puutteiden näkemisen ja siirtymisen oman boksin ulkopuolelle.
Hallituksen kyky toimia tiiminä on kahdeksan kertaa parempi selittäjä yhtiön menestykselle kuin yksittäisten hallitusjäsenten demografiset taustatekijät.
Myös hallitus on altis ajattelun vinoumille. Hallitus voi pyrkiä tietoisesti pois ryhmäajattelusta haastamalla aktiivisesti toisiaan ja pyrkimällä tunnistamaan kognitiivisia konflikteja eli tilanteita, joissa aiemmat käsitykset ovat ristiriidassa mahdollisesti muuttuvan maailman kanssa. Hallituksen työ on jatkuvaa oman ja muiden ajattelun haastamista. Jos hallitus ei törmää kognitiivisiin konflikteihin, se ei tee työtään kunnolla. Yrityksen menestyksen kannalta oleellista on, että hallitus ratkaisee näitä konflikteja tuomalla uusia ajatusmalleja omaan ja yhtiön johdon käyttöön. Tätä asiaa voi katsoa myös luovuuden tai päätöksenteon kautta – hallitus on mukana yhtiön luovassa prosessissa ja tekemässä päätöksiä. Valmius tunnistaa kognitiivisia konflikteja on tässä keskeistä: on tunnistettava oman ajattelun puutteet ja toisaalta löydettävä ne disruption paikat, joihin liittyen kannattaa olla luova. On siis toisin sanoen välillä mietittävä johdon kanssa hommat uusiksi.
Tiiminä toimiva hallitus on yrityksen menestystekijä
Hallituksen toimintaa tiiminä voi ja kannattaa kehittää. Kuten jokainen tiimi myös jokainen hallitus on erilainen ja toimii tiiminä omalla tavallaan. Hallitusten agendat ovat yleensä täynnä ja siksi valittavan kehitysmenetelmän on toimittava mutkattomasti.
Jokainen tuo hallituksen toimintaan tyylinsä lisäksi sekä tiedostettuja että tiedostamattomia toimintatapoja.
– SmoothTeam on kehittänyt menetelmän, joka auttaa hallitusta löytämään olennaiset kysymykset yhteistyöstään ja saamaan oivalluksia: Ollaanko me tällaisia? Taidetaan olla, mutta mitä me halutaan olla? Mitä ovat kunkin vahvuudet ja miten voimme hyödyntää niitä? Miten vuorovaikutuksemme toimii ja miten voisimme kehittää sitä? Menetelmämme avulla näihin keskusteluihin päästään mutkattomasti ilman ennakkovalmisteluja.
Monilla meistä on muistissa team building -tilaisuuksia, joissa aloitus saattoi tuntua teennäiseltä ja ilmapiiri oli vaivautunut.
– Meidän menetelmässämme mennään suoraan relevantteihin asioihin. Olemme pelillistäneet asioiden käsittelyt mukavaksi keskusteluksi. Vannoutuneet Team Building -skeptikotkin ovat todenneet, että tämähän olikin mutkatonta ja tarpeellista keskustelua siitä, millaisia me kukin olemme ja miten me teemme töitä yhdessä. SmoothTeamin valikoimasta löytyy erilaisia simulaatioita, hallitukselle on omansa ja asiantuntijatiimeille omiansa. Se toimii myös kulttuurirajojen yli. Siitä osoituksena ovat kansainväliset asiakkaat, joiden joukossa on korealainen Samsung.
On kiinnostava tietää, mitä muut ajattelevat minusta
Hallituksen simulaatiossa keskusteluihin varataan yleensä 2-3 tuntia. Osallistujat ovat mieluiten läsnä tai tarvittaessa etänä. Tilaisuuden fasilitoija voi tulla SmoothTeamiltä tai asiakkaalta, jolloin SmoothTeam tarjoaa ohjelmiston.
”Yrityksen menestyksen kannalta oleellista on, että hallitus ratkaisee kognitiivisia konflikteja tuomalla uusia ajatusmalleja omaan ja yhtiön johdon käyttöön”, Aleksis Nokso-Koivisto toteaa.
– Keskustelun aikana tiimin jäsenet muun muassa arvioivat, millaisia kollegat olisivat erilaisissa tilanteissa. Kyseessä ei ole persoonallisuusanalyysi, vaan työkaluna on vertaispalaute: tehdään näkyväksi sitä minkälaisia me kukin olemme ja sitä, mitä muut ajattelevat minusta. Näistä on suunnattoman kiinnostava kuulla, koska ne jäävät yleensä puhumatta, vaikka oltaisiin tehty töitä pitkäänkin yhdessä.
– Keskustelun lopputuloksena osallistujat tuntevat toisensa ja yleensä myös luodaan konkreettisia toimenpiteitä yhteistyön kehittämiseen. Jotkut hyödyntävät menetelmäämme osana pitempää kehitysprosessia. Menetelmä toimii hyvin myös itsenäisenä parin tunnin työpajana.
Liika samanmielisyys ei ole tavoite sen enempää kuin liiat erimielisyydetkään.
Tilaisuuden tuloksena ei tule leimoja eikä luokituksia. Ideana on tuoda asiat mutkattomasti keskusteluun ja käsitellä ne tehokkaasti. Osallistujat kertovat oppineensa myös itsestään lisää, kun ymmärtävät, miten muut näkevät minut.
Mitä annettavaa hallituksen jäsenellä on?
Nokso-Koivisto on luennoinut HHJ-kurssilla aiheesta Minä hallituksen jäsenenä. Hallituksen jäsenellä on annettavana muutakin kuin oma ammatillinen osaaminen. Jokainen tuo hallituksen toimintaan joka tapauksessa tyylinsä lisäksi sekä tiedostettuja että tiedostamattomia toimintatapoja. Näiden ymmärtäminen auttaa kehittämään hallituksen toimintaa.
– Hallitushan on toimitusjohtajan ainoa ”esihenkilö”. Millä tavalla hallitus yhdessä ja sen jäsenet erikseen käyvät keskusteluja? Joskus kannattaa käydä keskustelua valmennuksen ja kysymysten kautta, joskus taas ensisijaisesti ratkaisuihin keskittyen – joskus kannattaa laajentaa ajattelua uusilla avauksille. Nämä korostuvat etenkin hallituksen puheenjohtajan roolissa.
– Hallituksen kannattaa tutkia myös sitä, miten se käsittelee ristiriitaisia tai jännitteisiä tilanteita. Miten haastamme toisiamme, toimitusjohtajaa ja johtoa? Miten käsittelemme kognitiivisia konflikteja? Tavoitteena eivät tietenkään ole erimielisyydet sinänsä, mutta ajattelun kehittäminen edellyttää haastamista. Liika samanmielisyys ei ole tavoite sen enempää kuin liiat erimielisyydetkään.
Aleksis Nokso-koivisto on ollut koko työuransa ajan kiinnostunut siitä, miten organisaatio tai tiimi voi olla enemmän kuin osiensa summa. Ihmisläheinen ja samalla analyyttinen johtamiskirjallisuus on aina kiinnostanut. Hän on tutkinut eri organisaatioissa miten voidaan saada ihmiset luottamaan toisiinsa, kehittämään tiimikemiaa sekä miten saadaan toistettavasti tehtyä asioita näiden eteen.
Nokso-Koivisto on SmoothTeam Oy:n toimitusjohtaja ja Hallituspartnerit ry:n (Tampere) jäsen. Hän on ollut kaksi viime vuotta HHJ-ohjausryhmän jäsen, HHJ Pro:n kehitysryhmän jäsen ja luennoinut HHJ Pro -kurssilla aiheesta Minä hallituksen jäsenenä.