Tampereen kaupungin ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyö on jatkunut ja syventynyt 2000-luvulla. Koulutusyhteistyö alkoi jo 2000 -luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Systemaattisemmin yhteistyötä hallitusjäsenten välityksessä viriteltiin 2010-luvun puolivälissä.
”Mielestäni hallituskokoonpano, jossa on sekä elinkeinoelämän osaajia että poliittisella taustalla olevia henkilöitä, on oikeastaan aika hyvä yhdistelmä”, toteaa Tampereen kaupungin liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja ja kaupungin konsernihallinnon omistajaohjausyksikköä johtava Arto Vuojolainen.
Nykyisin Hallituspartnerit välittää listan kuntayhtiöiden hallitustyöstä kiinnostuneista hallituspartnereista Tampereen kaupungin omistajaohjaukselle. Hallitusten jäsenet valitsee kaupunginhallituksen konsernijaosto. Tyypillisimmillään konserniyhtiöiden hallituksissa on sekä poliittisesti valittuja että riippumattomia ulkopuolisia jäseniä.
Mitä hyötyjä yhteistyön avulla on saavutettu? Haastattelimme liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaista, joka johtaa Tampereen kaupungin konsernihallinnon omistajaohjausyksikköä. Hän toteaa, että Hallituspartnerien jäsenten mukana olo konserniyhtiöiden hallitustyössä on monipuolistanut hallitustyötä ja vahvistanut osaamista.
– Merkittävimpänä saavutuksena näkisin sen, että olemme saaneet hallitustyön ammattilaiset kiinnostumaan kuntayhtiöiden hallitustyöstä ja mukaan konserniyhtiöidemme hallituksiin. Hallituspartnereilta tulleista jäsenistä muutamat olisivat ehkä tulleet mukaan myös ilman tätä yhteistyötä. Toisaalta on todettava, että ilman tätä yhteistyötä moni heistä ei olisi löytänyt meitä emmekä me olisi löytäneet heitä.
Julkinen tai yksityinen osakeyhtiö – hallituksiin halutaan osaavia ihmisiä
Arto Vuojolaisen näkemyksen mukaan riippumattomien hallitusjäsenten kuntayhtiöille tuoma hyöty ei eroa merkittävästi yksityisten osakeyhtiöiden tilanteesta. Hallituksiin halutaan osaavia ihmisiä, olipa kyseessä minkä luonteinen yhtiö tahansa.
Omistajan tavoitteet voivat olla erilaiset eri yhtiöissä, mutta hallituksen tehtävät ovat samat molemmissa. Omistajaohjauksen tehtävänä on kertoa yhtiöiden hallituksille omistajan tahtotiloista selkeästi. Kuntayhtiöiden erityispiirteenä on kuitenkin se, että hallitustyöhön osallistuu aina myös luottamushenkilöitä, joilla on poliittinen tausta.
– Mielestäni hallituskokoonpano, jossa on sekä elinkeinoelämän osaajia että poliittisella taustalla olevia henkilöitä, on oikeastaan aika hyvä yhdistelmä. Kokemuksemme mukaan sellaiset hallitukset sopivat hyvin kuntakonserniin. Elinkeinoelämän kokemus tuo hallitustyöhön ammattimaisemman lisän, mikä auttaa koko hallitusta tsemppaamaan yhdessä. Monipuoliset henkilötaustat tuovat uusia näkökulmia ja kokemuksia, mikä rikastuttaa työskentelyä.
Hallitusjäsenen tausta ei saa tuoda mukanaan näkökulmaeroja eikä näkyä käytännön työssä, koska lain mukaan hallituksen tehtävä on ajaa yhtiön etua ja tasapuolisesti kaikkien osakkaiden etua. Arto Vuojolaisen kokemuksen mukaan kaupungin poliitikot malttavat jättää politiikan tekemisen hallituksen kokoushuoneen oven ulkopuolelle.
– En ole saanut sellaista vaikutelmaa enkä kuullut yhtiöistämme viestiä siitä, että olisi ajettu omaa etua tai vedetty johonkin suuntaan – päinvastoin. On tullut hyvä mieli kun on saanut huomata, että osakeyhtiön hallitusjäsenen rooli ja tehtävä on ymmärretty; ollaan puolustamassa yhtiön – ei jonkun ulkopuolisen tahon – etua.
Itsearviointikyselyjen mukaan hallitustyön osaaminen on vahvistunut
Hallitustyötä arvioidaan hallitusten itsearvioinnin kautta. Lisäksi kaupungin tarkastuslautakunta ja sisäinen tarkastus valvovat yhtiöiden toimintaa. Hallitusten itsearviointikyselyiden perusteella riippumattomien jäsenten osallistuminen hallitustyöhön on tuonut monipuolisempaa ja laajempaa osaamista konserniyhtiöihin.
Olemme saaneet mukaan monenlaisia osaajia, myös pörssiyhtiöiden hallituksissa työskenteleviä, ja mukaan tullaan aidosta kiinnostuksesta hallitustyötä kohtaan.
Kuntalain mukaan konsernijohdon tehtävänä on tehdä konsernivalvontaa ja seurata, että riskienhallintatyö tehdään yhtiöissä kunnolla ja sisäisen valvonnan menettelyt toimivat.
– Riskienhallintatyötä tehdään konserniyhtiöissämme aktiivisesti. Se vaihtelee laadultaan jonkin verran ja niin sen pitääkin: eri yhtiöiden liikevaihdot vaihtelevat muutamista sadoista tuhansista yli kahteensataan miljoonaan euroon, mikä vaikuttaa menettelytapoihin. Kun tämän suhteuttaa yhtiöiden profiiliin, sanoisin, että riskienhallinta on omistajaohjauksen näkökulmasta katsottuna tehty hyvin.
Tampere-konserni – lukuja:
– 75 yhtiötä ja säätiötä
– tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto 1049 miljoonaa euroa
– konsernin tase: 4626 miljoonaa euroa
– konserniyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden hallituksissa toimii yli 70 ulkopuolista hallitusjäsentä
On haastavaa ellei jopa mahdotonta määrittää mikä on hallitusjäsenten taustan vaikutus riskienhallintatyön tuloksiin. Joka tapauksessa hallituksen kokoonpanolla on merkitystä.
– Olemme saaneet mukaan monenlaisia osaajia, myös pörssiyhtiöiden hallituksissa työskenteleviä, ja mukaan tullaan aidosta kiinnostuksesta hallitustyötä kohtaan. Hallitusjäsenille maksettavat palkkiot ovat kuntayhtiöissä varsin maltillisia, joten niillä ei ole tässä vaikutusta.
Hallituskokoonpanot monipuolistuvat
Hallitustyön arvostus on vahvassa kasvussa, ja siihen liittyvää osaamista osataan nykyään hyödyntää. Kehitystä on tapahtunut myös hallituskokoonpanoissa.
Suomalaisella HHJ-koulutuksella on ehdottomasti vahva rooli hallitusjäsenten osaamistasossa.
– Kehitys on ollut vahvaa erityisesti 2000-luvulla. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon yhtiöidemme hallituskokoonpanot. Noin 40 prosentilla yhtiöidemme hallitusjäsenistä on muu kuin poliittinen tausta. He ovat kokeneita elinkeinoelämän henkilöitä ja hallitustyön ammattilaisia. Tämä on dramaattinen muutos. Aikaisemminhan lähes kaikilla hallitusjäsenillä oli poliittinen tausta. Tässä on otettu merkittävä kehitysaskel, jonka myötä hallituksiin on tullut monipuolisempaa osaamista ja kokemusta.
Arto Vuojolainen muistuttaa, että kehitystä on tapahtunut myös laajemmassa kuvassa. Nykyään hallitustyön merkitys ymmärretään paljon paremmin kuin aikaisemmin. Se on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että hallitustyö on syvällisempää, monipuolisempaa ja ammattimaisempaa. Ymmärretään vastuut ja se, että monipuolinen hallitus on yhtiölle ennen muuta voimavara.
Kehityksen taustalla vahva koulutus- ja jäsenvälitysyhteistyö
Hallitusjäsenten välityspalvelun lisäksi Hallituspartnerit tarjoaa myös koulutuspalveluita, jotka ovat jo varsin tuttuja yhtiöiden hallitusjäsenille myös kuntayhtiöissä. HHJ -koulutus ja hallitusjäsenien välityspalvelu ovat yhdessä kehittäneet kuntayhtiöiden hallitustyötä merkittävästi.
Tampereen kaupungin konserniyhtiöt hyödyntävät HHJ-koulutusta. Yhtiöt huolehtivat omien hallitusjäsentensä koulutuksesta. Tämän lisäksi kaupunki tekee yhteistyötä Hallituspartnerien ja Kauppakamarin kanssa räätälöidystä koulutuksesta. Parhaillaan on suunnitteilla räätälöity koulutuskokonaisuus tulevalle syksylle.
– Suomalaisella HHJ-koulutuksella on ehdottomasti vahva rooli hallitusjäsenten osaamistasossa. Koulutus on systemaattista, sitä toteutetaan valtakunnallisesti ja osallistujien määrä on noussut jo kymmeniin tuhansiin. Suosittelen HHJ-koulutusta lämpimästi myös muille kunnille.
Tampereen kaupungin konserniyhtiöissä on kaikkiaan noin 190 hallituspaikkaa, joissa henkilömäärä on 150 tuntumassa. Muutama heistä on kahdessa tai enintään kolmessa hallituksessa. On selvää, että näillä lukumäärillä jäsenten kartoitus eri yhtiöiden hallituksiin vaatii aikaa.
– Yhteistyö Hallituspartnerien kanssa auttaa meitä tässä. Hallituspartnerit edistää hallitustyötä ja heillä on valmiit osaamisverkostot. Meille on katettu pöytä, josta voimme valita yhtiöidemme hallitustyöstä kiinnostuneita jäseniä. En tiedä mistä muualta voisimme löytää osaavia henkilöitä tässä mittakaavassa. Pidämme yllä ja päivitämme aktiivisesti listaa henkilöistä, jotka voisivat olla kiinnostuneita. Sen avulla voimme muutostilanteissa kartoittaa tarvitsemaamme osaamista.