Kuntayhtiöiden hallintoon lisää ammattitaitoa

Jorma Hanhimäki
Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry

Juuri julkistetun Kauppakamarien PK-hallitusbarometrin mukaan Pk-yritysten tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamista saattaa vaikeuttaa niiden hallitusten osaamisen rajallisuus ja hallitusjäsenten vähäinen vaihtuvuus.

Lisäksi ulkopuolisten jäsenten – jotka eivät ole yrityksen omistajia tai sen palveluksessa – ottamiseen hallituksiin suhtaudutaan varovaisesti. Kuitenkin sellaisista yrityksistä, joiden hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, noin 80 prosenttia on näiden toimintaan tyytyväisiä.

Kesäkuussa voimaan astuva kuntalaki ohjaa, että kuntayhtiöiden hallitusten kokoonpanossa on otettava huomioon yrityksen toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Riittävää talouden ja liiketoiminnan asiantuntemusta pitää edellyttää jokaiselta kuntayhtiön hallituksen jäseneltä.

Puutteellisen liiketoimintaosaamisen lisäksi poliittisin mandaatein valituilta hallitusten jäseniltä menee joskus sekaisin, kenen etua he kuntayhtiön hallituksessa ajavat. Osakeyhtiölaki edellyttää, että yhtiön hallituksen jäsenet edistävät yhtiön etua. Tätä lakia noudatetaan myös kuntayhtiöissä.

Kunnallisesti omistettuja yhtiöitä oli vuonna 2013 Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan lähes 2000 ja niiden määrä oli kasvussa. Monet kuntayhtiöt pyörittävät liikevaihtoa, joka on suurempi kuin pörssiyrityksen liikevaihto. Kun huomioidaan myös kuntien tytäryhteisöjen suuret velat, korostuu entisestään, että kuntayhtiöiden hallituksen jäsenenä toimiminen vaatii taloudellista osaamista ja hyviä hallintotapoja.

Sen lisäksi, että kunnat ovat velkaantuneet viimeisen 15 vuoden aikana rajusti, on kuntien tytäryhteisöiden velka tuplaantunut. Kuntasektorin kokonaisvelka on lähes 33 miljardia euroa. Kunnilla ja kuntayhtymillä on velkaa reilut 17 miljardia, jonka lisäksi kuntien tytäryhteisöillä on velkaa noin 15,5 miljardia. Vielä vuonna 2000 kuntasektorin kokonaisvelan määrä oli 12,7 miljardia.

Kuntavaalien jälkeen puolueiden kunnallisjärjestöt ovat avainasemassa valitessaan edustajiaan luottamustehtäviin. Kuntayhtiön hallituksen jäsenyys ei saa olla palkkio hyvästä poliittisesta työstä vaan kuntayhtiöiden hallituksiin on valittava jäseniä yrityksen toimialan edellyttämän riittävän taloudellisen osaamisen ja kokemuksen perusteella. Hallitusten jäseniä on etsittävä myös kunnan valtuustojen ja poliittisten sisäpiirien ulkopuolelta yritysten edun lähtökohdista. Osaavia hallitusammattilaisia löytyy mm. Hallituspartnereiden kautta.

Kuntayhtiöiden omistajia ovat kaikki kuntalaiset. Tästä syystä kuntayhtiöissä ja kaikissa kuntien tytäryhteisöissä erityisesti on noudatettava hyvään hallintotapaan kuuluvaa mahdollisimman laajaa avoimuutta. Myös kuntien omistajaohjauspolitiikan on oltava avointa ja läpinäkyvää.