Kultainen Nuija 2022 Top 3 -finalistien joukkoon sijoittunut Tana Oy hyödyntää taitavasti aitoa hallitustyöskentelyä. Hallitusjäsenten rekrytoinneissa haetaan ennen muuta osaamista ja sitoutumista, eikä silloin arastella pyytää mukaan nimekkäitäkin henkilöitä.
”Teemme hallituksen kanssa 1-2 kertaa vuodessa matkan johonkin kohteeseen ulkomaille. Käymme tutustumassa asiakkaidemme toimintaympäristöön ja sitä kautta sitoutamme hallitusjäseniä siihen, että he ymmärtävät ja näkevät asiakkaita muutenkin kuin paperilla”, Tana Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kangas kertoo.
Tana Oy:n tarina alkoi nuoren suomalaisen yrittäjän ja keksijän tinkimättömästä asenteesta. Hän kehitti kaatopaikkajyrän, joka oli rakennettu kumipyörillä varustetun tavallisen traktorin pohjalta. Pian tämän jälkeen Tana otti ensimmäiset askeleet kohti globaalia jätehuoltotoimintaa.
Nykyään Tana on yksi maailman johtavista kiinteän jätteen käsittelyyn tarkoitettujen koneiden valmistajista. Yritys on edelläkävijä sähköisten ohjausjärjestelmien ja älykkäiden ratkaisujen käytössä. Sen toiminta perustuu dataohjautuvaan liiketoimintaan, jota kehitetään läheisessä yhteistyössä Tanan asiakkaiden kanssa. Tana Oy on vuonna 1971 perustettu yksityisomisteinen suomalainen yritys, jonka kehittämiä ympäristöhuollon koneita myydään yli 50 maahan.
Hallitustyö alkoi rahoitushaasteiden ratkaisusta
Tanan nykyinen hallituksen puheenjohtaja Kari Kangas – tuohon aikaan Tampella Power Oy:n talousjohtaja – osti lähes konkurssikypsän yrityksen yhdessä kahden kaverinsa kanssa vuonna 1995. ”Yrityksen nostaminen jaloilleen tapahtui usean eri vaiheen kautta, ja tässä työssä tarvitsimme asiantuntijoita. Olen koulutukseltani juristi, mutta minulla ei ollut mitään kokemusta yrityssaneerauksista eikä yrittämisestä yleensäkään.”
Ensimmäiseksi riippumattomaksi hallitusjäseneksi rekrytoitiin yritysjohtaja ja elinkeinoelämän järjestövaikuttaja Heikki Tavela ”Heikki tuli mukaan varmistamaan rahoitusmahdollisuuksia. Merkittävimmät velkojamme olivat Finnvera ja Nordea, tuohon aikaan nimeltään Kehitysaluerahasto ja Merita-pankki. Heikki oli Merita-pankin hallintoneuvoston puheenjohtaja, joten hänellä oli meitä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lisärahoituksen saamiseen.”
Kari Kankaan mukaan ulkopuolisen riippumattoman hallituksen arvo on tunnistettu alusta alkaen: ”Meidän kolmen omistajan osaaminen ei olisi muuttunut miksikään, jos olisimme keskenämme vaihtaneet milloin johtoryhmän, milloin hallituksen hatun päähämme.” Hallitustyössä on ollut mukana erittäin kokeneita ja nimekkäitä hallitusjäseniä. Tällä hetkellä mukana on Iskun toimitusjohtaja Asko Tiitinen, Fortumin ympäristöliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa sekä pitkän uran tehnyt pääomasijoittaja Timo Leino. ”Tiimi on erittäin kokenut ja kattavat laaja-alaisesti strategiset alueemme. Heistä on ollut ehdottomasti suuri apu yritykselle.”
Asiantuntijoita verkostoista
Tana ei etsi hallitusjäseniä rekrytointiyritysten avulla. Kari Kangas korostaa verkostojen merkitystä: ”Hallitusjäsenten rekrytointi perustuu siihen, että olemme tunteneet henkilöitä entuudestaan tai tutustuneet henkilöihin, joista on jäänyt sellainen vaikutelma, että heillä voisi olla annettavaa hallitustyöskentelyyn.”
”Jotta hallitus pystyy saamaan aikaan tuloksia, toimikauden pitäisi olla useampi vuosi. Hallituksessa pitää olla hyvä yhdistelmä ammattilaisuutta, sen on tunnettava toimitusjohtaja ja omistaja, ja selvitettävä omistajan tahtotila. Omistajan puolestaan pitäisi motivoida hyviä hallitusjäseniä pysymään hallituksessa.”
Ei rahan vuoksi
Kari Kankaan mukaan Tanan hallitukseen ei tulla rahan takia: ”Maksamme hallitusjäsenille varsin nimellistä korvausta eikä käytössä ole osakesitouttamisohjelmaa.” Mukaan tullaan ennen muuta erikoisen liiketoimintakonseptin vuoksi: investointihyödykkeiden maailmassa on hyvin harvinaista, että yrityksen tuotteet valmistaa joku toinen yritys. ”Olemme konepaja, jolla ei ole konepajaa – verkostoyritys. Lisäksi toimiala on äärimmäisen kiinnostava ja nopeasti kasvava.”
Moni suuressa yrityksessä työskentelevä hallitusjäsen on huomannut, että työskentely Tanan hallituksessa avaa mahdollisuuden nähdä maailmaa täysin uudesta näkökulmasta. ”Onpa joku heistä kertonut huomanneensa hallitustaipaleensa aikana, että iso organisaatio voi oppia todella paljon pieneltä organisaatiolta.” Hyviä jäseniä löytyy kun uskaltaa tarttua tilaisuuksiin. ”Kukaan ei ole toista kummallisempi henkilö. Vaikka olemme pieni organisaatio, emme ole koskaan arastelleet tai katsoneet ylöspäin hallitusjäseniä rekrytoidessamme.”
Vahva osaaminen ja aito sitoutuminen
Aito hallitustyö käynnistyi kun Tana piti nostaa jaloilleen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Sitä seurasi vahva kansainvälistymisen tarve, koska yhtiön kansainvälinen verkosto oli rapautunut täysin. Sitten alkoi uusien tuotteiden tekeminen, mitä seurasi ulkoistetun toimintamallin rakentaminen.
Jokaiseen vaiheeseen oli löydettävä erilaista, hyvin erikoistunuttakin, osaamista. Kari Kangas kertoo esimerkkejä: ”Ulkoisen toimintamallin rakentamisvaiheessa löysimme tuotantotalouden professori Eero Elorannan, joka oli aikanaan mukana luomassa Nokian tuotantomallia. Hän innostui suunnitelmistamme, ja hänestä tuli sekä hallituksemme jäsen että konsulttimme.” Juha Kaila, josta sittemmin tuli Suomen ensimmäinen jätehuoltotekniikan professori, oli mukana viitoittamassa Tanan toimintaa ja viestiä asiakkaiden muuttuvia prosesseja vastaavaksi. Hän oli myös mukana vaikuttamassa siihen mitä Tanan seuraavat tuotteet olisivat. ”Palmu Oy:n toimitusjohtaja Peter Bartman puolestaan halusi tulla mukaan näyttämään miten digitalisaatio muuttaa käytännön liiketoimintamalleja..”
Onnistumiseen kuitenkin tarvitaan myös sitoutumista. Tanan kaikki hallitusjäsenet ovat viihtyneet tehtävissään kolmesta vuodesta yli kymmeneen vuoteen. ”Hallitustyössä pitää tuntua myös kaikkien mukana olevien motivaatio”, Kari Kangas huomauttaa. ”Ei riitä, että tullaan hallituksen kokouksiin ja tuodaan kokemusta. On tultava myös oppimaan – tekemiseen on sitouduttava.”
Irti päällekkäisistä rooleista
Tanassa hallitustyön pitkäaikainen pullonkaula oli se, että Kari Kangas toimi sekä toimitusjohtajana että hallituksen puheenjohtajana. ”Ehkä siinä oli tarve pitää vallan kahva käsissä. Mutta eihän se ollut hyvä malli hallituksen eikä varsinkaan toimitusjohtajan kannalta. Yhdessä vaiheessa vastasin myös myynnistä, mikä oli aivan älytön tilanne: vaihtelit hattua päivästä toiseen ja raportoit itse itsellesi, ja kerroit hallituksen kokouksessa itsellesi mitä toimitusjohtaja on tehnyt.”
Tällä hetkellä Tanan toimitusjohtajana toimii Etteplanilta tullut Kari Liuska. Hänellä on kokemusta niin pörssiyhtiön johtamisesta kuin yrittäjyydestä, ja hän on myös ollut mukana hallitustyössä muissa yrityksissä. ”Kari Liuskan aloitettua oli tärkeää antaa hänelle tilaa omassa tehtävässään. Nyt hallitustyöskentelymme on sellaista kuin sen muodon puolesta pitääkin ollakin: yrittäjävetoisen yrityksen hallitusmalli vaihtui hallitustyöskentelyyn, jossa on selkeä struktuuri ja selkeät roolit.
Yksi kolmasosa historiaa, kaksi kolmasosaa tulevaisuutta
Kokouksissa käsiteltävät asiat rytmitetään vuosikellossa. ”Viime aikoina olemme keskustelleet hallituksen kokouksissa käytettävissä olevan ajan jakamisesta. Kolmasosa kokousajasta käytetään mittareihin, jotka heijastavat historiaa. Kolmasosa käydään jotain strategista osa-aluetta läpi. Tässä on mukana kyseisen toiminnon vetäjä. Yksi kolmasosa käydään läpi strategisia mittareita läpi, jotta näemme miten etenemme strategissa tavoitteissamme.”
Ei arvostelua vaan tukea
Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpi rooli hallituksella on olla opponoimassa omistaja-toimitusjohtajaa. Jos ei ole ketään keskustelemassa ja kyseenalaistamassa, astut miinaan.
Kari Kankaan mielestä hallituksen tärkein tehtävä on toimitusjohtajan tukeminen – sekä asiantuntijuus että tsemppi. ”Mielestäni yksi hallitustyön suurimpia asenteellisia virheitä on, että mukaan tullaan negatiivisella ja painostavalla asenteella, arvostelemaan. Toimitusjohtaja on ihminen siinä kuin kaikki muutkin – ja usein yksinäinen tehtävässään. Siksi on erittäin tärkeää, että hän saa tarvitsemaansa tukea.” Hän muistuttaa, että hallituksen jäsenet eivät aina välttämättä ole ns. pakan päällimmäisiä: ”Mukana saattaa olla sukulaisia, joilla ei ole liiketoimintaosaamista. He ovat mukana koska ovat omistajia. Jos siinä lähdetään nokkimaan ammattimaista johtajaa, asetelma on demotivoiva.”
On myös tärkeää, että hallitus toteuttaa omistajan tahtoa: ”Meillä on kirjallinen omistajastrategia ja hallituksen tehtävä on huolehtia, että se toteutuu.” Hallituksen tulee myös keskittyä isojen riskien hallintaan, pyrkiä paikantamaan suurimmat epäonnistumisen riskit.
Lisää tietoa Tana Oy:stä voit lukea täältä