Perinteisesti nähdään, että strategiset teknologiatrendit aiheuttavat merkittäviä häiriöitä markkinoilla, mutta tärkeätä on suhtautua avarasti tulevaisuuteen, joka saattaa tarjota räjähdysmäisiä mahdollisuuksia ketterille toimijoille.
”Riippumattomat hallitusjäsenet ovat tuoneet mukanaan myös kaivattua laatikon ulkopuolelta -ajattelua sekä sparrausapua minulle toimitusjohtajana. Toimitusjohtajan työ on lopultakin melko yksinäistä tekemistä, mutta strategian kirkastuessa on päätöksiä ollut helpompi tehdä, kun on selkeä suunta ja tukeva selkänoja.”
Yrityksen lähivuosien tavoitteena on vahvistaa hallitustyöskentelyä ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla. Sopivan hallitusammattilaisen löytämiseksi tehtiin toukokuussa 2021 sopimus Hämeen Hallituspartnereiden kanssa. Sopivin ammattilainen hallitustyöhön löytyikin Hallituspartnereiden valtakunnallisen Linkedin -verkoston kautta.
Hallituspartnerit Itä-Suomi ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan. Tampereen esimerkin innoittamana hallituspartneritoiminta käynnistyi Itä-Suomessa vuonna 2012 kattaen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet. Nyt juhlavuonna partnereiden määrä on ylittänyt 110 jäsenen rajan ja toimeksiantojen määrässä olemme juhlan kunniaksi tekemässä kaikkien aikojen ennätystä – kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille jäsenille koko kymmenvuotisen matkan ajalta.
On mielenkiintoista havaita, että vain yksi ”digi-jäsen” tiimissä ei tuo riittävästi muutosta. Peter Weill’n mukaan kolme jäsentä/johtajaa on kriittistä, koska tällöin asialle tulee riittävästi painoarvoa liiketoimintamallien kehittämisen näkökulmasta.
Hallituspartnereiden alueellinen yhteistyö kannattaa hallitustyön kehittämisessä. Hallituspartnerit ovat viime vuosina hakeneet uusia tapoja kehittää hallitustyötä. Keski-Suomessa tuorein tällainen on kuluvan vuoden alussa käynnistynyt Hallitukset Töihin! -hanke. Alun perin Etelä-Pohjanmaalla kehitetty hanke on hyvä esimerkki eri alueiden välisestä yhteistyöstä.
Juristina väitän, että yritysten kilpailuetu ja menestys luodaan toisenlaisella ajattelulla: riskienhallinnan sijaan siirtäisin fokusta enemmän rohkeampaan mahdollisuuksien näkemiseen ja niihin tarttumiseen.
Kerran vuodessa tehtävä hallituksen toiminnan arviointi ei riitä hallitustyön kehittämiseen. Ei hyvää laatuakaan synny kerran vuodessa tehtävällä laatuarvioinnilla. Laadun kehittämisessä onkin oivallettu jo kauan sitten, että hyvä laatu syntyy joka hetki, tässä ja nyt. Puhutaankin jatkuvasta parantamisesta. Samoin myös hallitustyön kehittämistä on tehtävä jatkuvan parantamisen ajatuksella.
Kun perheyritys joko omasta halustaan tai ulkopuolelta tulevien syiden takia haluaa merkittävää muutosta, voi yrityksen hallituksella ja sen kokoonpanolla olla ratkaiseva rooli muutoksen läpiviemisessä ja yrityksen myöhemmässä kehityksessä.
Riippumaton hallituksen jäsen kannustaa ja rohkaisee juoksemaan extramailin, kun hän näkee, että kunnianhimoa on vähemmän kuin kyvykkyyttä. Hallitus näyttää kohdevalolla mittaria, johon kulloinkin on syytä keskittyä. Ja se avaa ovet ja lukot uusiin kirkkaisiin saleihin.