Future Board ry
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.
Hallitustyön tutkimuksen parissa toimivia professoreita ja tutkijoita on niin Tampereella, Helsingissä kuin Turussakin. Hallitustyön äärellä toimivat professorit tuovat mukanaan uutta tutkimusta, kun uudet innokkaat väitöskirjatutkijat tekevät työtään hallitustyön kehittämiseksi. Harmittavan usein akateemisen tutkimuksen tulokset ja käytännön hallitustyö eivät kohtaa, jolloin tutkimuksien tuloksia ei saada vietyä käytäntöön.
Tiesitkö esimerkiksi, että pääomasijoittajan mukaantulo lisää hallituksen kokouksien määrää keskimäärin 10 prosentilla, tiukasti säännellyillä toimialoilla poliitikon ollessa hallituksessa yrityksen kannattavuus paranee tai että hallituksen koon kasvaessa strategisten muutosten määrä vähenee?
Akateeminen tutkimus nojaa hyvin pitkälti julkaisuihin. Julkaisut ovat useimmiten 10-25 sivun pituisia raportteja tutkimuksista. Julkaisujen tarkoituksena on tuoda akateemiseen keskusteluun uusia näkökulmia, ajatuksia ja löydöksiä. Harmittavan usein ei-akateemisella yleisöllä ei ole pääsyä julkaisuihin, sillä nämä ovat maksumuurin takana. Lisäksi akateemisten julkaisujen rakenne ja kirjoitustyyli ovat hankalasti lähestyttäviä. Usein myös monimutkainen lauserakenne yhdistettynä jatkuvasti tekstissä oleviin lähdeviitteisiin tekee lähestymisestä maallikolle hankalaa.
Yksi syy hallitustyön akateemisen tutkimuksen vähäiseen rooliin hallitustyössä on se, että kukin yhtiö pitää omaa toimintaansa niin ainutlaatuisena ja erilaisena, että ”yleistävät tutkimukset eivät juuri meidän yhtiön kohdalla toimi. Olemmehan hieman erilaisella toimialalla, asiakkaamme ovat uniikkeja ja meidän organisaatiomme on juuri kriittisellä tavalla erilainen kuin muilla”.
Miten hallitusta oikein voi tutkia, kun kokouksiin ei päästetä ulkopuolisia?
Perinteisesti hallitustutkimusta on tehty hallituksen ulkopuolelta käsin, keskittyen suuryhtiöiden julkisesti saatavilla olevaan dataan: esimerkiksi yhtiöiden taloustiedot, pörssitiedotteet ja tilinpäätösdokumentit ovat tarjonneet mahdollisuuden tarkastella yhtiön hallituksen päätösten vaikutusta yhtiön menestymiseen. Lisäksi tutkijoilla on harvemmin ollut hallitustyökokemusta, vaan he ovat lähestyneet hallitusta kuin mitä tahansa muutakin organisaation osaa.
Hallitustyön tutkimukseen on monta lähestymiskulmaa. Perinteisin lienee hyvän hallintotavan ja corporate governanceen liittyvä tutkimus. Tällöin erityisen painoarvon saa yritysjuridiikka, säädökset ja ohjeet. Lisäksi tutkitaan paljon, miten muutokset lainsäädännössä vaikuttavat yhtiöiden käyttäytymiseen.
Teen itse parhaillaan päivätöiden ja hallitusvelvollisuuksien ohella hallitustyöhön liittyvää väitöskirjaa. Tämän vuoksi olen viimeisen vuoden aikana lukenut useita satoja akateemisia, tutkimusaihetta käsitteleviä julkaisuja. Kun takana on 10 vuotta hallitustyötä, on hyvä hetki tarkastella omaa hallitustyötä suhteessa tutkimukseen ja sen tuloksiin.
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.
Väitöskirja – Mikä motivoi huippuosaajia tekemään hallitustyötä?
Voisiko hallitusta sitten tutkia sisältä päin ja mitä tämä hallitukselle tarjoaa? Ja voisiko tutkimusten tuloksia hyödyntää ennen kaikkea käytännön hallitustyössä, jotta kotimaiset yhtiöt menestyisivät entistä paremmin?
Omassa väitöskirjassani tutkin, mikä motivoi menestyneet yksilöt vuodesta toiseen innostumaan hallitustyöstä ja muiden yhtiöiden kehittämisestä. Taloudellisella kompensaatioilla on varmasti joku rooli, mutta kuten kaikki tiedämme, se ei todellakaan yksin riitä. Pitää olla paloa ja intoa. Tilanne muuttuu paljon mielenkiintoisemmaksi, kun hallituspaikkoja on useita ja itse omistajana haluaisi varmistaa, että juuri minun yhtiöni saa hallitusammattilaisen päivän parhaan tunnin käyttöönsä eikä vain ja ainoastaan puolta hänen kapasiteetistaan. Ja toki sama koskee hallituksen puheenjohtajaa, joka yrittää saada hallituksesta parhaan mahdollisen hyödyn yhtiölle.
Tämän vuoksi tutkin miten hallituksen motivaatio, kestävä kasvu sekä roolit hallituksessa vaikuttavat toisiinsa: Eroaako hallituksen ulkopuolisen, riippumattoman jäsenen motivaatio yhtiötä omistavan jäsenen motivaatiosta, miten hallitusta voi motivoida tiiminä ja miten hallitus suhtautuu kestäviin arvoihin osana yhtiön kasvua?
Tutkimus toteutetaan kahdessa osassa, jossa ensin selvitetään erityisesti hallitusten riippumattomien jäsenten motivaatiotekijöitä sekä heidän kiinnostustaan panostaa yhtiöiden kestävään kasvuun. Toisessa osassa haastatteluiden avulla pyritään tunnistamaan parhaita käytänteitä ja keinoja pitää yllä motivaatiota niin yksilöillä kuin hallituksella tiiminä. Tarkoitus on löytää keinoja, joiden avulla yhtiöiden omistajat ja hallitusten puheenjohtajat voivat johtaa hallitusta saamaan entistä vaikuttavampia tuloksia aikaan yhtiöissä. Tutkimusta ohjaa Turun Yliopiston professori Saku Mäkinen ja apuohjaajana on tuore Tampereelta tohtoriksi väitellyt Teknologiateollisuus ry:n entinen toimitusjohtaja ja nykyinen työelämäprofessori Jorma Turunen.
Koska tutkimuksesta on takana vasta ensimmäinen vuosi, tuloksia ei vielä tässä blogissa päästä jakamaan. Tavoite on tehdä oma tutkimus ja väitöskirja valmiiksi viimeistään vuoden 2024 aikana, joten tuloksista tullaan tiedottamaan aktiivisesti HP:n kanavissa. Onhan kirjoittaja Future Boardin jäsenyyden lisäksi Tampereen Hallituspartnerien tuore jäsen, joka iloitsee, että hallituspartnerit lähtivät rohkeasti uudistamaan jäsenistöä ottamalla mukaan nuoria hallitustyön vaikuttajia.
Klaus Breitholtz
Kirjoittaja on nuorten hallitusosaajien verkoston Future Board ry:n toiminnanjohtaja,
Hallituspartnerit ry:n (Tampere) jäsen,
Genevia Technologies Oy:n pääosakas ja talousjohtaja ja
Hallitustyön tutkija