Yrityksen komentoketjulla, omistaja-hallitus-toimitusjohtaja-johtoryhmä, tulee olla yhteinen lähtökohta − omistajan tahto.
Se toimii niin hallituksen oman työn kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän menestyksen arvioinnin mittatikkuna. Yhdenmukainen käsitys helpottaa työtä.
Noin vuoden takaisen Yrittäjägallupin mukaan ainoastaan 14 % yrityksen hallituksen jäsenistä on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. On jo melkein merkityksensä menettänyt lause, onko ulkopuolinen hallituksen jäsen uhka vai mahdollisuus. Kuitenkin käytännön arjessa törmää mitä erilaisimpiin tarinoihin, mitä ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä ajatellaan ja miten hänen roolinsa nähdään.
Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.
Monet meistä ovat mukana yritysten hallituksissa ammatikseen. Mutta miksi jotkut meistä tekevät hallitustoimintaa myös harrastuksena yhdistyksissä sekä vapaaehtoisorganisaatioissa? Lue alta mitä hallitustoiminta harrastuksena antaa ja mitä siitä saa.
Mitä tarkoittaa toimitusjohtajan ja hallituksen välinen hyvä yhteistyö? Näen tässä kolme ”prinsiippiä”. 1) luottamus 2) vuorovaikutus 3) osaaminen. Ei kovin yllättäviä? Toimii monessa eri yhteisöissä saman kaavan kautta. Kolme sanaa, jotka ovat lähes itsestään selvyyksiä, mutta silti haastavia toteuttaa.
Moni asia olisi jäänyt vaille kokonaisvaltaista suunnitelmaa ilman ulkopuolista näkemystä, Motivire Oy:n toimitusjohtaja Tuukka Nieminen kiittelee hallitustyön merkitystä.
Tätä kirjoittaessa olemme päässeet eroon maassamme noudatetusta poikkeustilalainsäädännöstä. Varovaisuutta on kuitenkin ohjeiden ja määräysten mukaan edelleen syytä noudattaa.
Koronapandemia pyyhkäisi hetkessä koko yhteiskunnan yli ja on aiheuttanut suurta terveydellistä ja taloudellista huolta, haittaa ja epävarmuutta. Meillä Hallituspartnereissa ja kauppakamareissa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden hätä on tullut iholle.
Kriisiaikana hallitustyön merkitys korostuu entisestään. Hallitustyö myös muuttaa muotoaan frekvenssiltään tiiviimmäksi ja hetkellisesti operatiivisemmaksi. Koronan myötä hallitustyötä on tiivistetty myös meillä. Kokosin tähän kokemusperustaisesti listan korona-ajan hyvistä hallituskäytännöistä.
Koronan aiheuttama kriisi koettelee yrityksiä. Yhtiöiden hallitusten tehtävänä on tukea toimivaa johtoa taistelussa päivän ongelmien hallitsemiseksi. Onneksi valtiovalta, pankit ja vuokranantajat ovat helpottamassa yrittäjien ahdinkoa. Tilanne vaatii juuri nyt toimivan johdon täydellisen huomion, mutta hallituksen on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen.