Satakunnan Kauppakamari on tavoittanut Hallitukset töihin! -palvelun merkeissä nyt jo noin 60 satakuntalaista yritystä. Yritysten vetäjien kanssa keskusteluissa nousee tyypillisesti esiin samat teemat toimialasta riippumatta.
Minä henkilökohtaisesti en lähtisi yhdenkään sellaisen yrityksen hallitukseen, jonka toimialasta minulla ei olisi riittävän hyvää tuntemusta.
Henkilöstöantia koskevat verosäännökset ovat uudistuneet listaamattomien osakeyhtiöiden osalta. 1.1.2021 alkaen osakeannista saatua etua ei katsota merkitsijälleen veronalaiseksi eduksi jäljempänä esitettyjen edellytysten täyttyessä.
Vuosi lähestyy loppuaan ja monessa yrityksessä se tarkoittaa myös yrityksen tilikauden loppumetrejä. Liian harvoin yrittäjä pysähtyy tekemään oman elämänsä tilinpäätöstä yrittäjänä. Yrittäjä on kuitenkin yrityksensä sydän, jonka sykkeestä tulee huolehtia.
Mitä ihmettä? Sähköpostiin kilahti taas yksi kyselytutkimus, ”minulla ei kyllä ole aikaa näille kyselyille ja heitän sen saman tien roskapostiin”.
Tämä on todennäköisesti, jos ei päivittäin, niin kuitenkin viikoittain toistuva tapahtuma yrittäjän, päättäjän tai hallituspartnerin arjessa. Kyselyitä tulee joka tuutista. Miksi kyselytutkimuksia tehdään? Vastaako niihin kukaan? Ovatko kyselytutkimukset turhia?
Mediateko Oy:ssa on hyödynnetty yrityksen ulkopuolisia hallituksen jäseniä jo yrityksen alkuajoista lähtien. ”Kun olin perustamassa yritystä, tiedostin omat heikkouteni ja ymmärsin, että minun pitää saada ympärilleni ihmisiä, jotka osaavat ohjata minua sekä tarjota näkökulmia siitä, mitkä ovat oikeita suuntia”, toimitusjohtaja Teemu Kontkanen kertoo.
Potentiaalisella asiakkaalla kestää 50 millisekuntia muodostaa mielipide yrityksenne verkkosivuista. Sen jälkeen hän päättää jääkö vai lähteekö. Ja jos sivustolla ei ole kykyä hurmata, parantaa yrityskuvaa ja tukea liiketoimintaa, on asia mitä suurimmassa määrin ylimmän johdon asia.
Yrityksen komentoketjulla, omistaja-hallitus-toimitusjohtaja-johtoryhmä, tulee olla yhteinen lähtökohta − omistajan tahto.
Se toimii niin hallituksen oman työn kuin toimitusjohtajan ja johtoryhmän menestyksen arvioinnin mittatikkuna. Yhdenmukainen käsitys helpottaa työtä.
Noin vuoden takaisen Yrittäjägallupin mukaan ainoastaan 14 % yrityksen hallituksen jäsenistä on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. On jo melkein merkityksensä menettänyt lause, onko ulkopuolinen hallituksen jäsen uhka vai mahdollisuus. Kuitenkin käytännön arjessa törmää mitä erilaisimpiin tarinoihin, mitä ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä ajatellaan ja miten hänen roolinsa nähdään.
Me Turun hallituspartnereissa saimme keväällä vahvistusta riveihimme muutamasta sellaisesta osaajasta, jotka ovat olleet mukana useamman yrityksen lopputaipaleella. Sen tiimoilta kevätkokouksessamme virisikin, kenties myös koronan siivittämänä, aktiivinen spontaani keskustelu yrityksen lopettamisesta. Siitä, milloin päätös kannattaa tehdä, miten se kannattaa toteuttaa, ja miksi se on usein parempi tehdä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.