Ei riitä, että tunnistamme henkilöstön strategiseksi kilpailutekijäksi, meidän on myös varmistuttava, että henkilöstöasiat hallituksissa eivät jää pelkästään operatiivisiksi teemoiksi.
Hallituksen tehtävä ei ole vain hyväksyä johdon esityksiä, vaan arvioida, haastaa ja varmistaa, joskus hylätäkin ne. Jos kokoushuoneessa ei uskalleta kysyä “ymmärränkö varmasti tämän riskin oikein?” tai “miksi tämä vaihtoehto rajattiin pois?”, hallitus ei täytä tehtäväänsä täysimääräisesti.
Hallitus toimii asiantuntevana neuvoa-antavana elimenä, joka tukee päätöksentekoa ja varmistaa, että yritys pystyy vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin.
Tämä kirjoitus pohjautuu Hallituspartnerit Helsingin Hallitushuomenet-lähetykseen (7.10.2025), jossa partnerimme Minna Väkevä keskusteli Niini & Co Oy:n toimitusjohtajan ja perheyrityksen osaomistajan Katja Niinin sekä Helmet Capitalin partnerin, innovaatioaktivistin ja hallitusammattilaisen Sampo Ahosen kanssa. Keskustelun ytimessä oli pk-yrityksille tuttu jännite: miten kasvaa ilman että kannattavuus murenee – ja miten rakentaa kannattavuutta ilman että kasvu tyrehtyy. Tässä tekstissä emme referoi keskustelua, vaan nostamme siitä esiin olennaisimmat havainnot ja terävimmät kysymykset hallitustyön tueksi.
Kuntaomisteiset yhtiöt ovat murroksessa, jossa vihreä siirtymä, digitalisaatio ja kiristyvä sääntely pakottavat tarkastelemaan omistajuutta ja hallitustyötä uudesta näkökulmasta. Edessä on valintoja, joilla on kauaskantoiset vaikutukset kuntalaisille ja kunnille.
Osaatko vastata seuraavaan kysymykseen:
Mitä eroa on kuntaomisteisen ja yksityisen yrityksen hallituksilla?
Vastaus voi olla yllättävä. Laki edellyttää, että kuntaomisteisen yhtiön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. (Kuntalaki 47§). Yksityispuolella tätä vaatimusta ei ole.
Lue miksi hallituksen kannattaa seurata tunnuslukuja, jotka ennakoivat myynnin ja markkinoinnin tuloksia.
Varautuminen ei ole enää tekninen yksityiskohta, vaan osa strategista johtamista ja kilpailukykyä.
Saavutimme Hallituspartnerit Itä-Suomessa tänä syksynä merkittävän rajapyykin: jäsenmäärämme on nyt ylittänyt 200 partnerin rajan. Tämä on vahva viesti siitä, että sitoutuneita ja hallitustyöhön motivoituneita osaajia riittää alueellamme enemmän kuin koskaan. Samalla luku kertoo myös terveestä kasvusta: vain vajaassa kolmessa vuodessa jäsenkuntamme on kasvanut yli kolmanneksella. Kyse ei ole sattumasta, vaan määrätietoisesta ja avoimeen jäsenpolitiikkaan perustuvasta linjasta, joka palvelee sekä jäseniä itseään että alueen yrityksiä ja yhteisöjä.
Kokeneita omistajaohjauskaupunkeja vertailemalla voinee olla mahdollista nopeuttaa oman organisaation ”kypsyyttä” ja tehdä tiikerinloikkia omistajaohjauksen kehittämisessä.
Yrityksen menestyksen taustalla on usein kirkas visio ja selkeä strategia, mutta yllättävän harvoin pysähdytään miettimään, mikä on omistajien oma strategia. Omistajastrategia on yrityksen toiminnan kivijalka – se määrittää, miksi yritys on olemassa, mitä omistajat haluavat saavuttaa ja millä pelisäännöillä yritystä johdetaan kohti omistajien tavoitteita.
Pääomasijoittajilla on usein keskeinen rooli kasvuyritysten tukemisessa. Mitä pääomasijoittaja sitten tarkalleen ottaen yrityksissä tekee? Sponsor Capitalin toimitusjohtaja Thomas Sandvall valotti teemaa Hallituspartnerit Satakunta ry:n vuosikokouksen yhteydessä.