Tampereen Hallituspartnerit toteuttivat syksyllä 2022 ennakointihankkeen, jossa arvioitiin erilaisten megatrendien ja ilmiöiden vaikutuksia pk-yritysten hallitustyöhön ja tunnistettiin tämänhetkisiä voimakkaimpia strategisia kysymyksiä ja teemoja.
Oletko koskaan miettinyt, miltä hallitustyö näyttää vuonna 2030? Kuvittele tulevaisuuden hallitus, joka koostuu virtuaaliassistentista, tekoälyohjelmasta ja älykkäästä robottitukihenkilöstä. Tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta se voi olla todellisuutta jo muutaman vuoden kuluttua – tai ehkä se on jo nyt todellisuutta jossakin yksittäisessä hallituksessa.
Onko toimitusjohtajan tukena riittävän strateginen, riittävän osaava ja tuloksia aikaansaava johtoryhmä?
Kokemusten mukaan Hallituspartnerien jäsenten mukana olo kuntien konserniyhtiöiden hallitustyössä on monipuolistanut hallitustyötä ja vahvistanut osaamista. Viime aikoina kiinnostus Hallituspartnerien palveluita kohtaan on kasvanut kuntasektorilla.
Hyvässä, terveessä yrityksessä pitää olla avoin ilmapiiri eikä siellä saa olla mitään salattavaa. Tämän kun oivaltaa on jo pitkällä myös
hallitustyössä. Toimitusjohtajan, hallituksen ja koko henkilöstön toisiaan kunnioittava ilmapiiri takaa yritykselle turvallisen tulevaisuuden. Hallituksessa on tärkeää sallia ja kannustaa ääneen ajatteluun, varsinkin strategiatyössä, pienistä palasista syntyy usein iso oivallus. Toki listalla pitää aina olla myös toistuvia perusasioita, kuten talousseuranta, riskit ja
vastuullisuus.
Hallituspartnerit ovat eri puolilla Suomea ahkerasti toteuttaneet ja toteuttamassa HallituksetTöihin! -tyyppisiä aktivointihankkeita, joiden keskeisenä kohderyhmänä ovat eri alojen pk-yritykset. Hankkeiden tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta aidon, aktiivisen hallitustyön merkityksestä yrityksen menestykselle, kasvulle ja kehitykselle sekä kannustaa yrityksiä käynnistämään oman hallituksensa aktiivinen kehittäminen.
Olen pohdiskellut loppusyksyn ja alkaneen talven aikana jäsenyyden merkitystä ja sisältöä yhdistyksessämme.
Perinteinen kaavamme on etsiä ja löytää kokeneita yrityselämän tai julkisen elämän ammattilaisia jäseniksemme, haastatella heidät ja valita jäseneksi yhdistykseen.
Jäsenyyden alkamisen jälkeen uuden jäsenen tie käy yhdistyksen hallitukseen ja jos sopivia yrityksiä löytyy, mahdollisesti myös hallitusjäsenyyksiin niissä yrityksissä, joissa kemiat ja osaaminen kohtaavat.
Pk-yrityksen kehittäminen hallitustyön kautta erikokoisissa yrityksissä on tärkeää.
Hallituspartnereissa on eri puolella Suomea menossa Hallitukset töihin! -hankkeita ja näissä hankkeissa edistetään ja aktivoidaan pk-yrityksiä huomaamaan hallitustyön lisäarvo. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja yrityksen hallitustyön kehittämiseen.
Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia.
Halusin innolla tarttua uuteen toimeen ja tehdä joustavasti hallitustyöstä juuri sellaisen, minkä koin oman yrittäjyyteni ansiosta hyväksi pitkällä tähtäimellä. Nähdä pitkälle, mutta elää hetkessä ja operatiivisestikin yrityksen tarpeiden mukaan. Rakentaa pala palalta strategisesti kaikki palikat kohdilleen.
Voiko keskeisistä arvoistamme yksi: ”Tavoittelemme aina asiakkaillemme parhaita ratkaisuja” johtaa myös tilanteeseen, jolloin hallituksen vahvistaminen ja uudistuminen ei olekaan se paras ratkaisu asiakkaallemme? Joskus asia on näin. Hallituspartnerit Turku ry:ssä olemme tunnistaneet tilanteita, joissa alkuperäinen keskustelun avaus hallitusjäsenen hausta onkin päätynyt muunlaisiin ratkaisuihin.
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.